Etävastaanottojen hyötyjen tutkiminen on alkamassa HUSissa
Tutkimuslupaa parhaillaan hakevassa tutkimuksessa selvitetään etävastaanottojen toimivuutta sähköisellä kyselylomakkeella potilailta, lääkäreiltä ja hoitohenkilökunnalta HUSin Pää- ja kaulakeskuksessa.
Lisäksi sairauskertomuksista tutkitaan muun muassa, mihin tarkoitukseen etävastaanotto oli tarkoitettu, kuten lääkkeen aloitukseen tai hoito-ohjeisiin sekä onko etävastaanotto ollut riittävä potilaan asian hoitamiseksi.”Etävastaanotoista on niukasti tutkimustietoa. Koronapandemia antaa hyvän mahdollisuuden tutkia etävastaanottojen toimivuutta”, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Morag Tolvi sanoo.
HUSin Pää- ja kaulakeskuksessa hoidetaan korva-, nenä-, kurkku- ja silmätauteja sekä suu- ja leukasairauksia. Pään alueen sairauksia hoidetaan usein kasvokkain ja potilaan hengitysteiden lähellä. Tällöin niin potilaiden kuin henkilökunnankin koronavirustartuntavaara on tutkitusti suurempi kuin muilla erikoisaloilla.
Etävastaanotot lisääntyvät tulevaisuudessa
Etävastaanottojen lisääminen niin puhelimitse kuin videoyhteyksin on kuulunut HUSin Pää- ja kaulakeskuksen strategiaan ilman epidemiaakin. Kansainvälisissä tutkimuksissa etävastaanottojen on todettu lyhentävän jonotusaikoja ja vastaanoton pituutta sekä säästävän kustannuksia. Näissä tutkimuksissa yli 90 prosenttia korvatautien yksikön potilaista on ollut tyytyväisiä etävastaanottojen laatuun.
”Pyrimme löytämään ne potilasryhmät, jotka sopisivat parhaiten etävastaanotoille. Tavoitteena on tehdä etävastaanottopotilaille oma hoitopolkunsa. Alkavan tutkimusten tuloksilla voi olla merkitystä paitsi HUSin myös koko Suomen terveydenhuollon toimintamallien kehittämiselle ja resurssien käytölle”, Tolvi sanoo.
HUSissa on pyritty suojaamaan henkilökunnan ja potilaiden terveyttä sekä vähentämään tartuntariskiä. Siksi epidemian aikana vastaanottokäyntejä muutettiin etävastaanottoiksi. Uusien vastaanottotapojen myötä selvitetään, mitkä mallit ovat toimivia normaalitilanteessakin.
Yhteyshenkilöt
Morag Tolvi , korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
HUS Pää- ja kaulakeskus
morag.tolvi@hus.fi, puh. 050 4287 221
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme