Etävastaanottojen hyötyjen tutkiminen on alkamassa HUSissa

Tutkimuslupaa parhaillaan hakevassa tutkimuksessa selvitetään etävastaanottojen toimivuutta sähköisellä kyselylomakkeella potilailta, lääkäreiltä ja hoitohenkilökunnalta HUSin Pää- ja kaulakeskuksessa.

Lisäksi sairauskertomuksista tutkitaan muun muassa, mihin tarkoitukseen etävastaanotto oli tarkoitettu, kuten lääkkeen aloitukseen tai hoito-ohjeisiin sekä onko etävastaanotto ollut riittävä potilaan asian hoitamiseksi.”Etävastaanotoista on niukasti tutkimustietoa. Koronapandemia antaa hyvän mahdollisuuden tutkia etävastaanottojen toimivuutta”, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Morag Tolvi sanoo.

HUSin Pää- ja kaulakeskuksessa hoidetaan korva-, nenä-, kurkku- ja silmätauteja sekä suu- ja leukasairauksia. Pään alueen sairauksia hoidetaan usein kasvokkain ja potilaan hengitysteiden lähellä. Tällöin niin potilaiden kuin henkilökunnankin koronavirustartuntavaara on tutkitusti suurempi kuin muilla erikoisaloilla.

Etävastaanotot lisääntyvät tulevaisuudessa

Etävastaanottojen lisääminen niin puhelimitse kuin videoyhteyksin on kuulunut HUSin Pää- ja kaulakeskuksen strategiaan ilman epidemiaakin. Kansainvälisissä tutkimuksissa etävastaanottojen on todettu lyhentävän jonotusaikoja ja vastaanoton pituutta sekä säästävän kustannuksia. Näissä tutkimuksissa yli 90 prosenttia korvatautien yksikön potilaista on ollut tyytyväisiä etävastaanottojen laatuun.

”Pyrimme löytämään ne potilasryhmät, jotka sopisivat parhaiten etävastaanotoille. Tavoitteena on tehdä etävastaanottopotilaille oma hoitopolkunsa. Alkavan tutkimusten tuloksilla voi olla merkitystä paitsi HUSin myös koko Suomen terveydenhuollon toimintamallien kehittämiselle ja resurssien käytölle”, Tolvi sanoo.

HUSissa on pyritty suojaamaan henkilökunnan ja potilaiden terveyttä sekä vähentämään tartuntariskiä. Siksi epidemian aikana vastaanottokäyntejä muutettiin etävastaanottoiksi. Uusien vastaanottotapojen myötä selvitetään, mitkä mallit ovat toimivia normaalitilanteessakin.