Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella HELMI-ohjelmassa on hyvää pöhinää

Yhteistyössä on voimaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on toiminut alusta lähtien useita teemakohtaisia yhteistyöryhmiä, mm. HELMI-METSO-yhteistyöryhmä, jossa on edistetty soiden ja metsien suojelua ja hoitoa. Vuoden 2022 aikana perustettiin myös kaksi uutta laajapohjaista yhteistyöryhmää varmistamaan, että tieto eri toimijoiden välillä kulkee. HELMI-yhteistyöryhmä ja perinnebiotooppityöryhmään kuuluu 40-50 edustajaa. Ryhmissä ovat edustettuna mm. valtion viranomaisten, maakuntien liittojen ja kuntien lisäksi mm. maanomistajia edustavia järjestöjä.

Ensimmäinen HELMI-keskittymä Eteläisen Perämeren saaristo- ja rannikkoalueelle

HELMI-yhteistyöryhmä nimesi Eteläisen Perämeren eli Kokkolan, Luodon, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn saaristo- ja rannikkoalueen HELMI-keskittymäehdokkaaksi. Tämä hakemus hyväksyttiin valtakunnallisessa työryhmässä yhdessä neljän muun ensimmäisen HELMI-keskittymän kanssa 6.6.2023. HELMI-keskittymälle perustetaan työryhmä kesälomien jälkeen ja samassa yhteydessä työtä tiedotetaan laajemmin alueella. HELMI-keskittymällä tavoitellaan eri toimijoiden yhteistyötä ja rahoitusmuotojen tehokkaampaa käyttöä ja toiminnan saamista laajemmiksi, vaikuttavimmiksi kokonaisuuksiksi. Erityisesti tavoitellaan perinnebiotooppien ja rannikon luontotyyppien sekä niiden valuma-alueiden kunnostuksia. Myös tiedottaminen ja maanomistajien kiinnostuksen lisääminen luontotyyppien kunnostukseen on tärkeää. Kaikki toimet ovat maanomistajille vapaaehtoisia.

Ympäristöministeriön uutinen 6.6.2023: Ensimmäiset Helmi-keskittymät tunnistettu – Helmi-keskittymissä avainasemassa on yhteistyö ja vaikuttavuus (ym.fi)

Seitsemän uutta Kunta- ja järjestö-HELMI -hanketta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sai rahoitusta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kunnat ja järjestöt ovat olleet aktiivisia ja hyödyntäneet kunta- ja järjestö-HELMI-rahoitusmahdollisuutta. Toukokuussa 2023 Uudenmaan ELY-keskus myönsi seitsemälle uudelle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle sijoittuvalle hankkeelle rahoitusta, yhteensä 406 734 €.

Hankkeet, joille myönnettiin rahoitusta toukokuussa 2023:

• Pietarsaaren kaupunki: Permo-, Lövbloms- ja Markusholmsfladan 83 077,50 €
• Pietarsaaren kaupunki: Stora Lysarholmen 38 960 €
• Kokkolan kaupunki: Kokkolan rantaniittyjen kunnostus 105 227 €
• Kuortaneen kalastuskunta: Nisoosjärven ennallistaminen 13 360 €
• Uudenkaarlepyyn kaupunki: Uudenkaarlepyyn kaupungin Frillin luonto- ja maisema-alueen kunnostus ja hoito 17 448 €
• Vaasan kaupunki: Kaupunkiympäristön arvokohteiden luonnonhoitotyöt Gerby–Vetokannas-alueella 80 661 €
• Vaasan kaupunki: Vähänkyrön Kirkkosaari–Kolkki-alueiden luonnonhoitotyöt 68 000 €
  
  Kunta- ja Järjestö-Helmi -avustushaku (ely-keskus.fi)
  

Luontotyyppien tilaa parannetaan

Kohteiden kunnostuksia tehdään Helmi-elinympäristöohjelmassa eri toimijoiden yhteistyönä. Maanomistajat ja paikalliset toimivat usein aktiivisesti luontokohteiden kunnostamiseksi, esimerkiksi järjestämällä laidunnusta perinneympäristökohteella tai hoitokalastamalla lintuvesikohteella. Helmi-ohjelmasta voidaan ELY-keskuksen järjestämien toimien lisäksi myöntää tukea kunnostuksiin yksityishenkilöille ja yhteisöille.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vastuulla on järjestää kunnostustoimenpiteitä 74 kohteelle eri puolille toimialuettaan. Kohteista 39 sijaitsee Pohjanmaalla, 20 Etelä-Pohjanmaalla ja 15 Keski-Pohjanmaalla. Rahaa kunnostustoimien toteutukseen vuonna 2023 saatiin yhteensä 1 170 000 €.

Taulukko: Helmi-elinympäristöohjelman kohteiden määrät teemoittain pohjalaismaakunnissa.

Teema	Etelä-Pohjanmaa	Pohjanmaa	Keski-Pohjanmaa
Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus	4	6	1
Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito	9	15	8
Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus	5	14	4
Metsäisten elinympäristöjen hoito	2	3	2

Erityisesti perinnebiotooppi- ja lintuvesiteemojen toimeenpano on ollut tehokasta

Perinnebiotooppeja inventointiin valtakunnallisen inventointiohjelman puitteissa vuosina 2020–2022. Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla inventoitiin kaiken kaikkiaan 600 kohdetta niin saaristossa kuin sisämaassa. Perinnebiotooppien kunnostukset alkoivat vuonna 2021. Vuoden 2022 loppuun mennessä oli kunnostettu 31,2 ha. Kunnostettuja kohteita on ollut Keski-Pohjanmaalla (2), Pohjanmaalla (4) ja Etelä-Pohjanmaalla (4). Vuonna 2023 kunnostus on suoritettu tai aloitettu 16 kohteella ympäri maakuntia. Useamman kohteen perinnebiotooppikeskittymiä, joiden hoitoa on edistetty, sijaitsee Hyypänjokilaaksossa ja Toholammilla. Erityisiä haasteita aiheuttaa monesti hoitotahon löytäminen.

Bodbacken, Mustasaari.

Yhdeksäntoista Natura-verkostoon kuuluvan lintuvesikohteen on kunnostus ja hoito on ELY-keskuksen vastuulla. Näiden hoitoa ja kunnostusta onkin edistetty tehokkaasti ja nyt jo 14 kohdetta on jatkuvan hoidon piirissä. Jatkuvia hoitotoimia ovat esim. vesikasvillisuuden niitto, rantaniittyjen laidunnus ja pienpetojen pyynti. Lisäksi tähän mennessä on avattu ruoppaamalla lisää avovesialuetta vesilinnuille Evijärven Jokisuunlahdella ja Kodesjärvellä. Alavuden Kuivasjärvelle odotellaan lupaa aluehallintovirastosta lähiaikoina. Kesän 2023 erityiskohteena ovat pahasti ruovikoituneiden rantaniittykohteiden ruovikoiden murskaukset esimerkiksi Vaasan Risössä ja Maalahden Petolahdessa.

Myös pienvesien ja rantojen kunnostuksessa on hyvä vauhti päällä

Vuonna 2022 toteutettiin rannikon pienvesien kunnostusta viidellä eri kohteella Kaskisissa, Korsnäsissä, Mustasaaressa, Uudessakaarlepyyssä ja Luodossa. Toteutuksissa ennallistettiin aikaisemmin ruopattuja kanavia, niitettiin järviruovikkoa ja kivettiin aikaisemmin perattua puroa kluuvin ja meren välillä. Tämän lisäksi kunnostussuunnitelmia laadittiin kolmelle kohteelle Maalahdessa, Mustasaaressa ja Kokkolassa, ja kaksi suunnitelmaa on valmistumassa kohteille Mustasaaressa. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi laadituissa suunnitelmissa esitetään vedenpinnan nostoa kluuvikohteilla. Tämän ohella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on osana valtakunnallista koordinaatiota vastannut rannikon pienvesien kunnostusoppaan laadinnasta, joka on valmistumassa lähiaikoina.

Vuonna 2022 kunnostettiin myös suojeltuja hiekkarantoja Uudessakaarlepyyssä ja Pietarsaaressa. Kohteilta poistettiin puustottumisen estämiseksi puuntaimia ja varttuneempaa puustoa. Muiden alueella sijaitsevien suojeltujen hiekkarantojen osalta luonnonhoidon selvitys ja suunnittelu on käynnissä, ja myös uusia kohteita etsitään koko ELY-keskuksen alueelta.

Pieniä kunnostuksia voidaan tehdä myös käsin lapion, haravan ja sorakuorman avulla.

Rannikon pienvesien ja rantojen lisäksi vesiluontoa on kunnostettu puroissa ja lähteissä. Neljä puroa inventoitiin viime vuonna 26 km edestä Lestijoen ja Perhonjoen vesistöalueilta. Näistä suurelle osalle laadittiin myös tarkemmat kunnostussuunnitelmat. Purojen kunnostustoimet käynnistyivät kahdella kohteella Isojoen-Lapväärtinjoen vesistöalueella, joista Villamon kunnostus saatiin valmiiksi ja toisen kunnostusta jatketaan vuoden 2023 aikana. Lähteitä on ruvettu ennallistamaan kokeiluluonteisesti Lapuan Ruhalla, missä yksi kaivoksi muutettu lähde kunnostettiin takaisin lähteeksi. Lisäksi uusia lähdekunnostuskohteita kartoitettiin inventoimalla useita lähteitä Kristiinankaupungin ja Kauhajoen alueilta.

Isojoen Villamossa kunnostettiin purokohde.