Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta kanavoitiin lähes 400 miljoonaa euroa alueellemme     

Jaa
Vuoden 2022 aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta rahoitettiin muun muassa elinkeinotoimintaa, liikenneverkkoa ja erilaisia ympäristötehtäviä lähes 400 miljoonalla eurolla kolmen pohjalaismaakunnan eli Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Elinkeino, työvoima ja osaaminen -toimintojen rahoitus kohdistuu Etelä-Pohjanmaalle, ja siellä maatalouden ja maaseudun osuus oli noin 275 miljoonaa euroa eli reilusti yli puolet kokonaispotista. Sen lisäksi yrityksiä ja työllisyyttä tuettiin yhteensä lähes 25 miljoonalla eurolla. Kaikkien kolmen pohjalaismaakunnan alueelle jakaantuvat liikenteeseen ja ympäristötehtäviin käytettävä rahoitus. Liikenneverkon ja liikenteen rahoitus oli noin 68,5 miljoonaa euroa. Ympäristö- ja luonnonvaratehtäviin panostettiin 21,4 miljoonaa euroa.

Yrityksille myönnettiin 8,9 miljoonaa euroa uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen  

Eteläpohjalaisia yrityksiä tuettiin jälleen varsin mittavassa määrin erilaisissa uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvissä hankkeissa ja investoinneissa. Yhteensä tukea myönnettiin yritysten hyväksi 8,9 milj. euroa.Maaseudun yritystukea myönnettiin viime vuonna 3,8 milj. euroa sisältäen myös maaseudun elpymisvarat. Tuetuilla investoinneilla ovat yritykset tähdänneet tuotannon kasvuun, uudistamiseen sekä tehokkuuden lisäämiseen ja automatisointiin. Maaseudun elpymisvaroin on rahoitettu biokaasuhankkeita, aurinkosähköjärjestelmien hankintaa, lämmitysjärjestelmien uudistamista ja omistajanvaihdoshanketta.  

Keväällä käynnistyneestä uudesta rahoituskaudesta Keski-Suomen ELY-keskus myönsi yrityksenkehittämisavustusta Etelä-Pohjanmaalle yrityksiin 3,5 milj. euroa. Kehittämisavustuksella tuettiin yrityksiä erilaisissa investointi- ja kehittämishankkeissa, joilla vaikutetaan kasvun ja kansainvälistymisen lisäksi esimerkiksi pk-yritysten digitalisaation edistämiseen, hiilineutraalisuuden edistämiseen ja energia- ja materiaalitehokkuuteen. Yritysten kehittämispalveluiden hyödyntäminen on Etelä-Pohjanmaalla ollut kasvussa, ja palveluiden laatu on asiakaspalautteiden perusteella ollut kiitettävää. Palvelua voi käyttää kaikkien alojen pk-yritykset helposti, nopeasti ja edullisesti.   

Työllisyyttä tuettiin 16 miljoonalla eurolla 

Etelä-Pohjanmaan alueen työllisyyttä tuettiin monin eri tavoin. Suurimpana tukimuotona oli palkkatuki.  Sitä myönnettiin TE-toimiston ja kuntakokeilujen toimesta alueen yrityksille ja muille työnantajille lähes 10 milj. euroa. Uusia yrityksiä perustettiin starttirahan turvin noin 1,2 milj. eurolla. Pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden työllistymisen tukena on toiminut neljä työllisyysmäärärahoilla rahoitettua hanketta, joiden rahoitus oli yhteensä 700 000 euroa. ELY-keskus ostaa vuosittain runsaasti erilaisia koulutus- ja valmennuspalveluja työttömien asiakkaiden osaamisen kehittämiseksi. Vuonna 2022 työvoimakoulutusta ostettiin 2,9 milj. eurolla ja valmennuksia 1,3 milj. eurolla.  

Maataloutta ja maaseudun kehitystä tuettiin noin 275 miljoonalla eurolla 

Maaseudun kehittämishankkeet  

ELY-keskuksen kehittämishankkeiden avulla kehitetään mm. maatilojen varautumista, etsitään ratkaisuja suometsätalouden haasteisiin, edistetään alueen matkailua ja kehitetään hevosavusteisia palveluita. Yleishyödyllisten investointien kautta on rahoitettu erilaisia liikunta- ja harrastuspaikkoja Etelä-Pohjanmaalla useassa kunnassa. Näissä kohteissa arvioidaan tehtävän kokonaisuudessaan melkein 11 000 talkootyötuntia. Etelä-Pohjanmaan neljän Leader-ryhmän kautta rahoitetut kehittämishankkeet luovat paikallista elinvoimaa ja yleishyödyllisillä investoinneilla on tuettu mm. erilaisia kylä- ja harrastustoimintaa tukevia kohteita.  

Maatalouden rakennetuet  

Nuorten viljelijöiden aloitustukia myönnettiin 19 maatilalle, josta 9 kohdistui kasvinviljelytiloille. Avustusta myönnettiin 0,5 milj. euroa ja korkotukea 2,7 milj. euroa. Maatalouden investointituet painottuivat rahamäärällisesti lypsykarja- ja sikatalouden sekä biokaasulaitosten investointeihin. Avustusta myönnettiin 13,8 milj. euroa ja korkotukea 9 milj. euroa kokonaisinvestointien ollessa liki 40 milj. euroa. Kappalemääräisesti tuet kuitenkin painottuivat energiantuotantoon, salaojitukseen ja tuotantohygienian parantamiseen liittyviin investointeihin. Maatilojen energiainvestoinnit ovat nousseet merkittäviksi kehittämisen kohteeksi, niillä turvataan tilojen energiaomavaraisuutta. 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma  

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta myönnettiin tukea erilaisiin kierrätysravinteiden kehittämiseen ja tutkimukseen liittyviin hankkeisiin. Lukumääräisesti eniten on hankkeita, joissa haetaan menetelmiä biokaasulaitosten mädätysjäännöksen ja rejektivesien sekä erilaisten lantojen ja muiden sivuvirtojen jalostamiseksi helpommin käsiteltäväksi lannoiterakeeksi. Lisäksi tutkitaan mm. maanparannuskuitujen hyödyntämistä viljelyssä, kehitetään turkislannan kierrätystä ja kehitetään kierrätysravinteiden käyttöä metsän lannoituksessa. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoitus 2,3 milj. euroa suuntautuu koko Suomeen, sillä kokeiluohjelma on valtakunnallinen. 

Viljelijä- ja ympäristötuet  

Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen aktiivimaatilojen määrä oli 5277, joka on reilut 11 % koko Suomen tilamäärästä. Viljelyksessä olevaa peltoa yli 266 000 ha, josta luonnonmukaisessa viljelyssä yli 35 000 ha. Eläinmäärältään Etelä-Pohjanmaa on valtakunnan tilastoissa kolmen suurimman ELY-keskuksen joukossa.   

Vuotuinen viljelijätukien määrä Etelä-Pohjanmaalla on yli 238 milj.euroa. Pääosa viljelijätukipotista maksetaan kuntien maatalouden yhteistoiminta-alueiden kautta. Kunnat voivat maksaa tuen sen jälkeen, kun ELY-keskus on suorittanut tarvittavat valvontatoimet. ELY-keskus maksaa ympäristökorvausjärjestelmän sopimukset ja luomukorvauksen.  

Viljelijätuilla on varmistettu aktiivisen elintarviketuotannon säilyminen ja puhtaan kotimaisen raaka-aineen saatavuus alueen elintarvikejalostukseen. Ympäristökorvauksella on edistetty vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja hillitty osaltaan maatalouden hiilipäästöjä. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat olleet vesistöjen varsien nurmipeitteisyydet, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja karjanlannan levitykseen liittyvät toimenpiteet ja rajoitteet.

Peruskuivatushankkeiden tukeminen   

Peruskuivatushankkeiden toteutukseen Etelä-Pohjanmaan maakunnassa myönnettiin 1,51 milj. euroa. Summa vastaa noin puolta valtakunnallisesta potista, jonka valtio on myöntänyt maatilatalouden kehittämisrahastosta peruskuivatushankkeiden avustamiseen vuosittain. Etelä-Pohjanmaalla avustuksen saajia olivat mm. Isonkyrön, Vaasan ja Laihian alueella sijaitseva Naarajoen ja Tervajoen alueiden peruskuivatus, Haapojanluoman keskiosan ojitusyhteisö Kauhavalla, Säntinojan ojitusyhteisö Kurikassa ja useat valtaojien putkitushankkeet.   

Peruskuivatushankkeiden avustamisen tavoitteena on parantaa maatilatalouden toimintaedellytyksiä ja alentaa tuotantokustannuksia. Tavoitteena on myös vähentää ympäristölle, erityisesti vesistölle ja kalastolle, mahdollisesti aiheutuvia haittoja ja parantaa alueen ympäristö- ja maisema-arvoja. 

Laaja panostus vesirakenteisiin ja vesien tilaan  

Vesitalouden rahoitus oli selvästi aikaisempia vuosia suurempi, 11 milj. euroa. Pääosa rahoituksesta (8,2 milj. euroa) käytettiin valtion vesistörakenteiden ylläpitoon. Valtion vesistörakenteiden ylläpito ja hydrologinen tiedontuotanto ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle keskitettyjä valtakunnallisia vesivaratehtäviä. Suurimpia yksittäisiä hankkeita olivat patoturvallisuuden parantaminen Närpiönjoella, Vetelin Haapajärven kunnostaminen, Oksavan voimalaitoksen siltojen kunnostaminen Haapajärvellä (Pohjois-Pohjanmaa) sekä kalataloudellisia kunnostuksia Harjunpäänjoella (Satakunta) ja Lapuanjoella.  Hydrologiseen tiedontuotantoon ja pohjavesiasemien automatisointiin käytettiin 1,3 milj. euroa.  

Vesien- ja merenhoitoon panostettiin 0,8 milj. euroa, josta pääosa käytettiin vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta vesien kunnostuksen avustamiseen. Suurimpia avustettuja hankkeita olivat pohjavesialueen kunnostaminen Mustasaaressa ja Alavudenjärven valuma-alueen kunnostustoimet. Vesien tilan seurantaa ostettiin 0,2 milj. eurolla.  

Muu erillisrahoitus sisältää erityisesti kansainvälistä yhteistyötä, kuten ilmastonmuutokseen liittyvän KLIVA-hankkeen, vieraslajien torjuntaan painottuvan INSPECT-hankkeen ja Pohjoismaisen ympäristö- ja taloustyöryhmän hankkeita.   Lisäksi erillisrahoitusta on käytetty mm. ELY-keskuksen ilmastotyön, valtakunnalliseen tuulivoimaneuvontaan ja ympäristöalan kehityshankkeisiin (ns. OHKE-hankkeet).

Vapaaehtoisten suojeluohjelmien kautta panostusta vanhojen metsien ja soidensuojeluun   

Suojeluohjelmia toteutettiin pohjalaismaakunnissa vuonna 2022 yhteensä 1432 hehtaaria yhteensä kuudella miljoonalla eurolla. Vapaaehtoisten ohjelmien (METSO ja HELMI) osuus tuosta kokonaissummasta oli yli viisi miljoonaa euroa. 

Rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamia vahinkoja maksettiin yhteensä 80 000eurolla. Vieraslajien torjuntaan oli käytettävissä avustusta pohjalaismaakuntiin kolmelle hankkeelle yhteensä 89 000 euroa. Saariston ympäristönhoitoavustuksilla tuettiin saaristoluonnon inventointeja ja saaristokulttuuria yhteensä 14 000 eurolla.   

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maisema-alueiden tuet    

Vuonna 2022 avustuksina jaettiin rakennusperintöavustuksia 73 hankkeelle yhteensä 147 000 euroa.  Avustettaviin kohteisiin on kuulunut kaava- ja erityissuojeltuja asuin- ja talousrakennuksia sekä kaava-alueiden ulkopuolisia kulttuuri- tai rakennushistoriallisilta arvoiltaan paikallisesti- ja maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Kulttuuriympäristön hoitoon tarkoitettua avustusta myönnettiin Hyypänjoen maisemanhoitoalueella tehtäviin hoitotöihin 10 000 euroa. Lisäksi ELY-keskus osoitti kuluneena vuonna Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaan erillisen 30 000 euron määrärahan.   

Pohjalaismaakuntien tiestöön käytettiin noin 68,5 miljoonaa euroa 

Kolmen pohjalaismaakunnan maanteitä päällystettiin viime vuonna yhteensä 194 kilometriä. Korjauksen rahalla tehdään myös paikkauksia ja tiemerkintöjä. Päivittäisen liikennöinnin turvaamiseen eli esimerkiksi lumenauraukseen, liukkauden torjuntaan, tienvarsien niittoihin ja sorateiden hoitoon käytettiin noin 22 milj. euroa. Yksityistieavustuksia myönnettiin 48 hankkeelle. Pääosa ELY-keskuksen myöntämistä joukkoliikenteen valtionavustuksesta kohdistuu Kokkolan ja Seinäjoen kaupungin sisäiseen liikenteeseen.  

Isoja suunnitteluhankkeita on myös meneillään:   

  • Vt 3 HelsingbyLaihia: ympäristövaikutusten arviointi ja yleissuunnitelma 
  • Kt 67 IlmajokiSeinäjoki: ympäristövaikutusten arviointi ja yleissuunnitelma 
  • Vt 8 KokkolaHaavistonkangas: tiesuunnitelma 
  • Vt 18 LaihiaSeinäjoki  
  • Vt 19 SeinäjokiLapua  
  • VikbyMartoinen maantien rakentaminen: tiesuunnitelma 
  • Vt 8 VaasaKokkola ohituskaistojen suunnittelu  

Liite: rahoitustaulukko  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
Lataa
Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue
Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue
Lataa
Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Påskens varma väder ökar på vårflödet i de österbottniska landskapen28.3.2024 10:22:44 EET | Tiedote

Det varma vädret som förutspås till påsk, liten förekomst av nattfrost och eventuellt regn som smälter snön i de österbottniska landskapen kan få flödet i åar och älvar att stiga. Enligt nuvarande prognoser stiger vattenflödet i takt med stigande temperaturer framför allt i områdets sydligaste delar i Sydösterbotten såsom Lappfjärds å, Tjöck å och Närpes å. Flödena i dessa vattendrag kan stiga till nivån för en genomsnittlig vårflod under påsk. Enligt de nuvarande prognoserna infinner sig den större vårflodstoppen i dessa vattendrag vid mitten av april.

Pääsiäisen lämmin sää nostaa jokien virtaamia Pohjalaismaakunnissa28.3.2024 10:22:44 EET | Tiedote

Pääsiäisen ajalle ennustettu lämpenevä sää, yöpakkasten vähäisyys ja mahdolliset sateet sulattavat lumia pohjalaismaakunnissa ja saavat jokien virtaamat nousuun. Tämän hetken ennusteiden mukaan virtaamat nousevat lämpenevän sään myötä etenkin Pohjanmaan rannikon eteläisimmillä vesistöillä kuten Lapväärtin-, Teuvan- ja Närpiönjoella. Näillä vesistöillä virtaamat saattavat pääsiäisen aikana nousta keskimääräisen kevättulvan tasolle. Suurempi kevään tulvahuippu ajoittuu tämän hetken ennusteissa näillä rannikon vesistöillä huhtikuun puolivälin paikkeille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye