Etelä-Savon ensimmäinen perinnebiotooppien Helmi-kunnostus käynnissä Seppälän kalliokedolla
Luonnonsuojelulakiin tehtiin vuonna 2020 lisäys, joka mahdollistaa perinnebiotooppien kunnostukset uuden tuen avulla. Tuki on tarkoitettu luontoarvoiltaan arvokkaimpien kohteiden peruskunnostukseen, esimerkiksi laitumen aitaamiseen, puuston raivauksiin ja vaikkapa niityn niittoon. Tuen rahoittaa ympäristöministeriö osana Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Seppälän kallioketo on yksi maakunnan arvokkaimmista perinnemaisemakohteista
Seppälän kallioketo on inventoitu ensimmäisen kerran vuonna 1996 ja kohteelle tehtiin valtakunnallisen perinnemaisemainventoinnin mukainen päivitys vuonna 2018. Alueella esiintyy kallioketoa sekä tuoretta heinäniittyä. Laiduneläimiä ei tilalla ole enää ollut vuosikymmeniin, mutta osaa alueesta on näihin päiviin asti niitetty, ja päivitysinventoinnissa todettiin kalliokedon nostaneen arvoaan oikeanlaisen hoidon ansiosta. Kalliokedolla kasvaa useita perinnebiotooppien huomionarvoisia kasvilajeja, mm. ketoneilikka, pölkkyruoho, mäkitervakko, isomaksaruoho ja kevättädyke. Kalliokedon arvoluokkaa nostettiin paikallisesti arvokkaasta maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.
Kunnostussuunnittelu tehdään yhdessä maanomistajan kanssa
Perinnebiotoopin kunnostusta suunniteltiin yhdessä maanomistajien kanssa ja pienen niittyalueen lisäksi laitumeen päätettiin ottaa mukaan entistä laidunaluetta laajemminkin. Entinen avoin laidun on laidunnuksen loputtua puustottunut, puusto on jo kookasta ja alue luokitellaan nykyään metsälaitumeksi. Perinnebiotoopeille tunnusomainen kasvillisuus on metsässä ajan mittaan vaihtunut lähinnä mustikkaan, mutta laidunnuksen ja puuston harvennuksen myötä sekä maaperän siemenpankin ansiosta kasvillisuus todennäköisesti palautuu perinnebiotoopeille tyypilliseksi eli niittykukat ja -heinät pääsevät nousemaan alueelle uudelleen.
Kalliokedon paljaimpien ja kuivimpien osien hoitoa maanomistaja jatkaa niittämällä, sillä lampaat voisivat herkkää kalliokedon kasvillisuutta kuluttaa liiaksikin. Rehevämmät osat kalliopainanteissa on hankala niittää, eikä puustoista aluetta ole järkevää hoitaa niittämällä, joten lampaat tulevat hoitamaan oman osansa työstä.
Maanomistajat osallistuivat kunnostukseen teettämällä metsälaitumelle puuston harvennuksen. Muutoin kunnostus toteutetaan ns. avaimet käteen -periaatteella, jossa ELY-keskus järjestää aitojen rakentamisen maanomistajien suostumuksella. ELY-keskus kilpailutti aitaamisurakan, jonka toteuttajatahoksi valikoitui monipuolisesti erilaisia aitoja ja portteja tekevä juukalainen yritys VS Turva-aidat Oy.
Hoidettu perinnebiotooppi on nykyään harvinaisuus
Kalliokedot ja muut perinnemaisematyypit ovat käyneet vähiin ja niiden lajisto on uhanalaistunut. Seppälän kalliokedolla elää useita lajeja, jotka hyötyvät niiton ja laidunnuksen vaikutuksista. Esimerkiksi alueella kasvavat alueellisesti uhanalaiset ketokäenminttu ja aholeinikki vaativat valoa ja niiton tai laidunnuksen aikaansaamaa matalaa kasvillisuutta.
Perinnebiotoopit säilyvät avoimina ja ylläpitävät monipuolista lajistoa vain säännöllisen laidunnuksen ja niiton ansiosta. Kunnostuksen jälkeen säännöllinen hoito jää Seppälän kalliokedolla maanomistajan ja lampaiden tehtäväksi. Niittoa jatketaan ja lampaat tulevat kesäksi Putkisalon kartanosta, joka vuokraa kesälampaita maisemanhoitotarkoituksiin. Perinnebiotoopin hoitoon voi saada rahallista tukea ympäristösopimuksen kautta.
Sen lisäksi että arvokas niittykasvillisuus saa lisää tilaa ja valoa, laidunnuksen aikaansaama monimuotoinen niittykasvillisuus elättää myös monimuotoista hyönteislajistoa. Siihen lukeutuvat muun muassa monet pölyttäjät kuten kimalaiset, kukkakärpäset ja perhoset. Lannan ravinteita puolestaan kierrättää lantakuoriaisten ja muiden pikkueliöiden monilajinen yhteisö. Luonnon monimuotoisuusarvojen lisäksi laidunnus hoitaa maisemaa, pellon reunan pusikot harvenevat pikkuhiljaa lampaiden suuhun ja korkea heinikko vaihtuu matalaan niittykasvillisuuteen. Tavoitteena Seppälän kalliokedolla on ilahduttaa myös ohikulkijoita, sillä ovathan laiduntavat lampaat viehättävä näky kylätien varrella.
Kunnostukset jatkuvat
Ensisijaisia kunnostustuen saajia Etelä-Savossa ovat maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat perinnebiotoopit sekä kohteet, joilla on arvokasta lajistoa tai jotka sijaitsevat suojelu- tai Natura-alueella. ELY-keskuksella on suunnittelun alla useita Etelä-Savon arvokkaita kunnostusta ja hoitoa kaipaavia kohteita. Joiltakin kohteilta puuttuvat vielä laiduneläimet, joten kunnostusta ei vielä voida aloittaa. Vapaista laidunkohteista ELY-keskus ilmoittaa Laidunpankissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luonnonsuojeluasiantuntija Hanna Huovinen, p. 0295 024 138, hanna.huovinen(at)ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli
0295 024 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo
Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus
Etelä-Savon maaseudun yrityksille ja hankkeille rahoitusta 2,4 miljoonaa euroa24.4.2024 11:28:04 EEST | Tiedote
EU:n maaseuturahoituksen kausi 2023–2027 käynnistyi vaiheittain vuoden 2023 lopulla. Etelä-Savossa maaseudun yrityksille ja yhteisöjen kehittämishankkeille on myönnetty rahoitusta yhteensä 2,4 miljoonaa euroa maaliskuun 2024 loppuun mennessä.
Etelä-Savon työttömien määrä laski maaliskuussa hieman24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Etelä-Savossa oli maaliskuun lopussa 6 262 työtöntä, 528 henkilöä ja 9 % vuodentakaista enemmän. Lomautettuja oli 817 eli 197 enemmän kuin vuosi sitten. Helmikuusta kokonaan työttömien määrä aleni 141:llä (3 %) ja lomautettujen määrä 134:llä (14 %). Työttömänä oli maaliskuun lopussa 11,3 % työvoimasta.
Kyyveden tulva nousemassa harvinaisen korkealle Etelä-Savossa22.4.2024 16:58:02 EEST | Tiedote
Viime viikon sateet ja tälle viikolle ennustetut sateet jatkavat tulvatilanteen pahenemista Etelä-Savossa. Yöpakkasten vuoksi lumien sulaminen on toistaiseksi ollut verkkaisempaa, mutta alkuviikolle ennustettujen sateiden jälkeen lauhtuva sää sulattaa lumia nopeasti ja sulamisvesien virtaus vesistöihin kiihtyy. Mäntyharjun reitin latvajärven Kyyveden ennustetaan nousevan tasolle, joka on harvinaisen korkea jopa sen koko 114 vuotta jatkuneen mittaushistorian aikana.
Työvoimapalvelujen määrärahat niukentuneet16.4.2024 11:00:37 EEST | Tiedote
Etelä-Savossa joudutaan tänä vuonna säästämään työttömille suunnatuista palveluista ja rajoittamaan palkkatuen käyttöä, koska niihin varatut määrärahat ovat vähissä.
Tulvat Etelä-Savossa nousemassa harvinaisen korkealle15.4.2024 13:56:43 EEST | Tiedote
Lämmin sää on saanut lumet sulamaan nopeasti Etelä-Savossa ja vettä on nyt paljon liikkeellä. Lumien nopea sulaminen on saanut vesistöt tulvimaan ja kevään vesisateet ovat edelleen kiihdyttäneet tulvien nousua. Vedenpinnat ovat nousseet paikoin voimakkaastikin ja virtaamat ovat suuria. Useat järvet ovat ajankohdan ennätyskorkeudessa. Pienemmät vesistöt saavuttavat tulvahuippunsa todennäköisesti jo tällä viikolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme