Etelä-Savon ilmastotiekartta on loppusuoralla – Nyt on tekojen aika

Ilmastotiekartta viitoittaa askelmerkit vihreään siirtymään
Ilmastotiekartan on tarkoitus siivittää ja tukea vihreän siirtymän hankevalmistelussa. Puhtaan energiantuotannon ohella ilmastotoimia olisi tarpeen Etelä-Savossa suunnata jalostusasteen nostamiseen alkutuotannossa ja metsätaloudessa, omavaraisuuteen sekä kestävään matkailuun ja liikenteeseen.
– Polku hiilineutraaliuteen ei ole silkkaa päästöjen vähentämistä. Se on sinnikkyyttä kohti innovatiivisia palveluja, tuotteita, monimuotoisempaa luontoa, infrastruktuuria ja digitaalisia ratkaisuja. Pitkällä aikavälillä tämä edistää taloutta, ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, kun mm. ilmanlaatu ja lähiluonto kohentuvat. Työn ytimessä ovat puhdas energiantuotanto, vähittäinen fossiiliraaka-aineista luopuminen, kiertotalous sekä maaperän hiilivarastojen ja ekosysteemien hiilinielujen lisääminen, kertoo ilmastoasiantuntija Jaana Leppänen.
– Rahoitusta ilmastotyöhön on nyt saatavilla ennätyksellisen paljon, erityisesti vihreän siirtymän hankkeisiin. Myös lupaprosessit nopeutuvat. On tärkeää, että Etelä-Savossakin tunnistetaan vaikuttavimmat ilmastoteot ja päästään mukaan esimerkiksi tuuli-, aurinkovoima- ja vetyhankkeisiin, toteaa ylijohtaja Jari Mutanen.
Ilmastotiekartta koostuu neljästä merkittävimmästä päästö-/ nielusektorista
Tiekartta keskittyy päästövähennysten ja -nielujen kannalta tärkeimpiin päästösektoreihin, jotka ovat metsä, energia, maatalous ja ruoka sekä liikenne. Kullekin sektorille on asetettu omat, osin toisiaan tukevat, ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Näissä on pyritty huomioimaan Etelä-Savon erityispiirteet.
Tiekartta on työstetty tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien, kuten kuntien, aluetoimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa työpajoissa ja työryhmissä. Tiekartta on tällä hetkellä sidosryhmien kommentoitavana. Valmis tiekartta julkaistaan toukokuussa 2023.
Etelä-Savon maakunnan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä
Suomi ja maakunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuutta pian sen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöt voivat olla samansuuruiset kuin hiilinielut. Hiilinieluja ovat esimerkiksi metsien ja soiden kasvillisuus sekä merien levät, jotka yhteyttäessään sitovat ilman hiilidioksidia.
Etelä-Savon tavoitteena on maakuntastrategian linjausten mukaisesti olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2035 mennessä. Jotta tavoite saavutetaan, kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vähintään 80 % vuoden 2005 tasosta ja loput 20 % sitoa tai kompensoida kestävästi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilmastoasiantuntija Jaana Leppänen, Etelä-Savon ELY-keskus, jaana.leppanen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 036 392
Ylijohtaja Jari Mutanen, Etelä-Savon ELY-keskus, jari.mutanen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 026 830
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli
0295 024 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo
Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus
Etelä-Savon elinkeinoelämän kasvuhalukkuus ei pääse realisoitumaan29.4.2025 10:17:19 EEST | Tiedote
Etelä-Savon elinkeinorakenteelle on tunnusomaista, että sen yrityskanta on mikro- ja pk-valtaista. Isoja suuryrityksiä maakunnassa on vain harvakseltaan. Tuoreen suhdannebarometrin mukaan maakunnan yritysten kasvuhalukkuus on maan keskiarvoa korkeampi ja yritysten suhdannenäkymät maan keskiarvoa positiivisemmat. Kasvuhalut eivät kuitenkaan näytä realisoituvan. Yhtenä kasvun haasteena on ulkopuolisen rahoituksen saatavuus. Kolme neljästä eteläsavolaisesta yrityksestä arvioi rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen viimeisen vuoden aikana.
Kangasvuokot aloittelevat kukintaansa Etelä-Savossa28.4.2025 12:50:51 EEST | Tiedote
Jo vuonna 1952 rauhoitettu ja uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi luokiteltu kangasvuokko aloittelee kukintaansa. Etelä-Savon ELY-keskus pyysi viime vuonna kansalaisia ilmoittamaan tietämistään kangasvuokkojen esiintymispaikoista. ELY-keskus sai ilahduttavasti tietoja useista aiemmin viranomaisen tietojen ulkopuolelle jääneistä esiintymispaikoista. Tiedossa olevia kangasvuokon esiintymispaikkoja voi edelleen ilmoittaa luonnonsuojeluasiantuntija Juho Kolehmaiselle osoitteeseen juho.kolehmainen@ely-keskus.fi
Etelä-Savossa työttömiä edelleen yli 7 00024.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Etelä-Savon kuntien työllisyyspalveluissa oli maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita 7 019, mikä on 757 henkilöä eli 12 % enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuja heistä oli 758. Työttömänä oli 12,6 % työvoimasta. Maaliskuun aikana kokonaan työttömien määrä laski reilulla sadalla ja lomautettujen määrä 54:llä. Lomautettujen miesten määrä laski helmikuusta 37:llä ja lomautettujen naisten 17:llä.
Etelä-Savon ELY-keskus jakoi avustuksia vesistöjen kunnostukseen23.4.2025 12:46:48 EEST | Tiedote
Etelä-Savossa myönnettiin avustuksia vesistökunnostuksiin yli 300 000 euron edestä. Yhteensä avustushakemuksia tuli 17 kappaletta, joista 13 sai myönteisen avustuspäätöksen. Vesistöissä tehtävien toimenpiteiden lisäksi avustusta myönnettiin kolmelle valuma-aluelähtöiselle suunnittelu- ja toimenpidehankkeelle. Avustetuilla hankkeilla edistetään vesistöjen monipuolista käyttöä ja hyvää ekologista tilaa.
Kevättulvat jäämässä pieniksi Etelä-Savossa16.4.2025 13:30:35 EEST | Tiedote
Lumet ovat miltei kokonaan sulaneet Etelä-Savossa, ja jäiden lähtö vesistöistä on alkamassa. Tulvat ovat jäämässä koko maakunnassa selvästi tavanomaista alemmaksi ja järvien tulvahuiput koetaan normaalia aiemmin. Talven mittaan lämpötilanvaihtelut sulattivat välillä lumia ja sateita saatiin vetenäkin, joten lumen vesiarvot ovat olleet keväällä tavanomaista alempia. Vähäsateinen kevät on myös osaltaan hillinnyt vedenpintojen nousua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme