Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon lettoinventoinnin maastotyöt loppusuoralla

Jaa

Suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia lettosoita on inventoitu tänä kesänä Etelä-Savon potentiaalisilla lettokohteilla. Kesän aikana inventoitiin noin 90 kohdetta, joista letoiksi, lettorämeiksi tai lettokorviksi on voitu varmistaa noin 30 kohdetta. Osa soista on jokseenkin luonnontilaisia, toiset ovat ojitettuja ja osittain muuntuneita. Löydetyt letot ovat tyypillisesti hyvin pieniä, lähteisissä maaston painanteissa tai rantaluhtien yhteydessä. Syksyn mittaan tehdään vielä joitain maastokäyntejä.

Lettoräme. Kuva: Pirita Oksanen. Vapaa julkaistavaksi.
Lettoräme. Kuva: Pirita Oksanen. Vapaa julkaistavaksi.

Tieto lettojen esiintymisestä, tilasta sekä hoito- ja ennallistamistarpeesta maakunnan alueella on ollut aukkoinen. Inventoinnin tavoitteena onkin parantaa tiedon tasoasuojelualueiden ulkopuolisten lettojen esiintymien määrästä ja nykytilasta. Päämääränä on myös lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa.  

Lettojen inventointihanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja maastotöistä vastaa Etelä-Savon ELY-keskus. Myös Metsähallituksen Luontopalvelut on keskeinen yhteistyötaho. Lettojen inventointihanke on osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa. 

Lettojen tila on heikentynyt, mutta ajantasainen tieto auttaa niiden vaalimisessa 

Etelä-Savo on vähäsoisimpia maakuntia, ja turvemaat kattavat vain 20 % maakunnan pinta-alasta. Etelä-Savossa maaperä on pääosin melko karua, ja lettoja on esiintynyt suhteellisen vähän. Lisäksi maakunnan soista on ojitettu yli 80 %, ja lettojen tila on voimakkaasti heikentynyt.  

Lettosoita on kuitenkin jäljellä suojelualueilla, mutta myös niiden ulkopuolella on sekä tunnettuja että potentiaalisia kohteita. Suojelualueiden letoista on melko hyvät inventointitiedot, mutta tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten lettojen esiintymien määrästä ja nykytilasta on ollut riittämätön.  

Hankkeessa on ollut tarkoitus koota myös tietoa lettojen perinteisestä käytöstä, esim. niitosta, laidunnuksesta ja muusta kulttuuriperinnöstä.Tällaisesta ei ole maastossa näkynyt juuri lainkaan jälkiä, ja soiden perinnekäytöstä tietäviltä kaivattaisiin vihjeitä. 

Tiedon tason parantaminen lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on myös hyviä keinoja. Lettoja voidaan turvata Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman eli METSO-ohjelman tai Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa, joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnonhoito- tai ennallistamistoimenpiteillä.   

Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös monet metsäsertifioinnin kriteereissä ja metsänhoitosuosituksissa mainitut suoluonnon turvaamissuositukset koskevat lettoja. 

Letot ovat monimuotoisinta suoluontoa 

Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joiden maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Lettoihin liittyy usein myös voimakas pohjavesien vaikutus, joka on luonteenomainen piirre monille Etelä-Savon letoille. 

Letot ovat harvinaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa, jossa jäljellä olevat esiintymät ovat usein pieniä ja laadultaan heikentyneitä. Pellonraivaus hävitti valtaosan Etelä-Suomen letoista jo ennen 1950-lukua. Sen jälkeen merkittävin muutostekijä on ollut metsäojitus. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon ulkopuolella voi muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista. Kaikki lettoluontotyypit ovat Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalaisia. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset. 

Helmi-ohjelma 

Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen, ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja ja yhteydenotot maastokäynneistä tai perinnetiedosta  

Etelä-Savon maastoinventoinnit: 

Luonnonsuojeluasiantuntija Pirita Oksanen, Etelä-Savon ELY-keskus,
puh. 0295 024 235, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi   

Maanlaajuinen lettohanke: 

Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (SYKE), 
puh 0295 251 290, etunimi.sukunimi@syke.fi 

Kuvat

Lettoräme. Kuva: Pirita Oksanen. Vapaa julkaistavaksi.
Lettoräme. Kuva: Pirita Oksanen. Vapaa julkaistavaksi.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Savon ELY-keskus
Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli

0295 024 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo

Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus

Sosiaali- ja terveyspalveluihin vaikea saada ammattitaitoista työvoimaa27.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Sosiaali- ja terveysalalla ammattitaitoisen työvoiman saantivaikeudet ovat lisääntyneet muun Suomen tapaan koko Etelä-Savossa. Määrällisesti suurin tarve on lähihoitajista ja sairaanhoitajista. Sote-alalla uuden työvoiman kysyntää lisää sekä mittava eläköityminen että hoitajamitoituksen muutos. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on pulaa myös lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä, puheterapeuteista ja psykologeista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme