Etelä-Savon työmarkkinaselvitys julkaistiin – Sumeutta ja toivoa tiedossa

Tiedot ilmenevät tuoreesta julkaisusta Etelä-Savon työmarkkinaselvitys: sumeita näkymiä ja toivon pilkahduksia, jossa muodostuu kokonaiskuva työmarkkinoiden tilanteesta noin kahden vuoden päähän. Selvitys valmistui Etelä-Savon ELY-keskuksen Kasvupalveluista Elinvoimaa Etelä-Savoon –hankkeessa. 

Varttuneessa väessä toivo 

Selvityksen mukaan Etelä-Savon työllisten ikärakenne painottuu 55–64-vuotiaisiin. Eläkeikää lähestyvien työllisten työssäoloajan pidentäminen näyttäytyykin yhtenä ratkaisuna työvoimareservin ylläpidon kannalta. Samaan aikaan maakunnassa on paljon yli 55-vuotiaita heti työhön valmiita työttömiä. 

Monet työnantajat ovat haluttomia rekrytoimaan ikääntyneitä, vaikka työntekijöillä motivaatiota olisikin. Ikääntyneen palkkaaminen saattaa näyttäytyä riskialttiina työntekijän sairastumisen pelossa, tai työnantajalla voi olla puutteellista tietoa eläkemaksuvelvoitteista. Selvityksen mukaan ikäsyrjintääkin saattaa esiintyä.  

‘’Tuntuu, että yli 55-vuotiaat työnhakijat tipahtavat pinkan pohjimmaiseksi hakuprosessin vaiheissa, vaikka osaaminen olisikin ajan tasalla.’’ (eteläsavolainen 60-vuotias miestyönhakija) 

Ikäsyrjinnän äärelle on aiheellista pysähtyä. Aihetta on tutkinut Niina Viitasalo (2016) väitöskirjassaan, jossa hän toteaa, että eniten ikäsyrjintää kokevat yli 55-vuotiaat naispalkansaajat. Viitasalon mukaan syrjintä voi näyttäytyä kielteisinä asenteina tai arvostuksen puutteena ja sitä voi ilmetä rekrytointitilanteissa, koulutukseen pääsemisessä tai tiedottamisessa työpaikoilla. 

Selvityksen asiantuntijahaastattelujen mukaan ikääntyneet eivät ole aina motivoituneita pitkiin jatkokoulutuksiin, joten joustavat ja lyhyet täydennyskoulutukset voisivat olla väylä työelämässä pysymiseen. Osaa työuransa loppupuolella olevista työnhakijoista osa-aikatyö ja lyhennetty työviikko voisi motivoida. 

Miksi työ ei kohtaa tekijäänsä? 

Etelä-Savon työmarkkinoilla sumeita näkymiä aiheuttavat moninaiset kohtaantohaasteet, kun sopivia työntekijöitä ei helposti löydy. Selvityksen mukaan määrällisesti katsoen Etelä-Savon yrityksiin kaivattaisiin eniten toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita osaajia. Erään yritysneuvojan mukaan toisaalta ns. suorittavien töiden kiinnostavuuden aleneminen ja nykyihmisen elintaso saattavat syventää kohtaanto-ongelmaa: 

’’Suomen kaupungistuminen, muuttoliike kasvukeskuksiin eikä pikkukuntiin, ikärakenne sekä nykyihmisen elintaso tekee sen, ettei 9–10 euron tuntipalkkoja noteerata. Maailma on muuttunut siltä osin ja ns. suorittava työ enää houkuttele.’’ 

Kohtaanto-ongelmien taustalla on siis moninaisia syitä. Oppilaitoksista tulee vain harvoin valmiita ammattilaisia, ja yritykset kaipaisivat koulutusten kehittämistä paremmin yritysten tarpeita vastaaviksi. Etelä-Savon pienyritysvaltaisuus nostaa moniosaajien tarvetta, mikä saattaa asettaa työntekijöiden osaamiselle kohtuuttomalta tuntuvia vaatimuksia. Osalla työhakijoista on terveydellisiä rajoitteita, mikä ei useimmiten kokonaan estä työntekoa, kunhan työ on muokattu työntekijälle sopivaksi.  

Tarjottavan työsopimuksen ehtojen kohtuullisuus kannustaa ottamaan työtä vastaan. Olennaista on, että työsuhteen kesto, työaikajärjestelyt ja palkka tyydyttävät molempia sopijaosapuolia. Yrityksen työnantajakuva liittyy myös kohtaanto-ongelmien taustasyihin.

Selvitykseen osallistunut yritysneuvoja kertoo rekrytointivaikeuksista seuraavaa: 

’’Jos työnantaja tinkii työehdoista, palkasta tai muista työntekijän eduista, silloin on aina ongelmia rekrytoinnissa. Työnantaja, joka kohtelee huonosti työntekijöitään, kärsii varmasti työvoimapulasta.’’ 

Ulkomaalaistaustaiset henkilöt nähdään aiempaa potentiaalisempana työvoimana, joiden työllistämisessä kuitenkin suurimpana haasteena ovat kieli- ja kulttuurierot. Selvityksestä ilmenee, ettei Etelä-Savo ole kovin hyvin onnistunut pitämään ulkomaalaistaustaisia alueella. Hyvistä koulutushankkeista huolimatta isojen kaupunkien vetovoima ja hakeutuminen omien kansallisuus- ja kieliryhmien pariin on vienyt maahanmuuttajia muualle.  

Taustoja 

Etelä-Savon maakunnan työvoima on supistunut ja työpaikkoja on noin kymmenessä vuodessa (2007–2020) hävinnyt 16 prosenttia eli lähes 9 400. Teollisuuden työpaikat vähenivät tuona aikana lähes kolmasosalla 6 200:aan ja rakentamisen työpaikat neljäsosalla 2 800:aan. Maa- ja metsätalouden työpaikat vähenivät lähes 40 prosenttia noin 3 100:aan. Ainoa reilusti kasvanut toimiala on sosiaali- ja terveysala, jossa kasvua vuosina 2007–2020 oli 10 700:sta selvästi yli 12 000:een. Alalla on myös suuri pula työntekijöistä. Myös majoitus- ja ravitsemisala, paljolti kausiluonteisuutensa takia, kipuilee työntekijöiden saatavuuden suhteen.