Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2027 päivitetty – puhtaiden vesien säilyttäminen vaatii tekoja

ELY-keskukset ovat valmistelleet yhteistyönä eri viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaisten kanssa myös vesienhoidon toimenpideohjelmat, joissa on tarkemmin esitetty vesien tilaa, niihin kohdistuvia riskejä sekä suunniteltuja toimenpiteitä. Tavoitteena on pitää pinta- ja pohjavedet puhtaina ja toisaalta parantaa vesien tilaa siellä missä niiden tila on heikentynyt.

Etelä-Savon vedet Suomen parhaimmistoa

Valtaosa Etelä-Savon pintavesistä on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Tyydyttävään tai välttävään tilaluokkaan kuuluu noin 2 % järvipinta-alasta ja noin viidennes jokipituudesta. Toimenpideohjelmassa tilan parantamistarpeet kohdistuvat niihin 30 pintavesimuodostumaan, joissa tilatavoitetta ei ole saavutettu. Lisäksi toimenpiteitä tulee tehdä vesimuodostumissa, joissa tilatavoitteet on saavutettu, mutta tilan säilyminen on uhattuna ilman toimenpiteitä. Tällaisia riskinalaisia järvi- ja jokimuodostumia on maakunnassa reilut 100 kappaletta.

Hajakuormituksen hallintaan toimenpiteitä pintavesissä ja niiden valuma-alueilla

Toimenpideohjelmassa on esitetty erityisesti maa- ja metsätaloutta koskevia vesiensuojelutoimia, joilla pyritään valuma-alueiden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Hajakuormituksen lisäksi vesien tilassa näkyy monin paikoin myös yhdyskuntien, teollisuuslaitosten ja turvetuotantoalueiden aiheuttama kuormitus ja myös niiden osalta tarvitaan toimenpiteitä. Järvikunnostuksia, kuten hoitokalastusta ja vesikasvillisuuden poistamista, on esitetty kohteisiin, joissa on havaittu rehevöitymisestä aiheutuneita haittoja.

Jokien tilaa heikentää erityisesti vesistörakentaminen, kuten kalojen vaellusesteet ja uomien perkaukset. Useissa jokivesistöissä on tarvetta parantaa ja elvyttää kalojen luontaista lisääntymistä luomalla vaellusyhteyksiä ja tekemällä virtavesikunnostuksia.

Pohjavesien suojelu edellyttää useita toimenpiteitä

Pohjavesien tila Etelä-Savossa on yleisesti hyvä. Hyvän tilan saavuttaminen edellyttää pohjavesien suojelu- ja kunnostustoimenpiteitä neljässä huonossa kemiallisessa tilassa olevalla pohjavesialueella, joissa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät laatunormin. Pohjavesille esitettyjä toimenpiteitä täytyy kohdistaa myös hyvässä tilassa oleville kuudelle riskipohjavesialueelle, jotta veden hyvä tila saadaan ylläpidettyä.

Merkittävimpiä riskinaiheuttajia Etelä-Savon pohjavesialueilla ovat pilaantuneet maa-alueet, liikenne, asutus, yritystoiminta ja maa-ainesten otto. Pohjavesialueiden tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi keskeisiä esitettyjä toimenpiteitä ovat tie- ja rataliikenteen pohjavesiriskien hallinta, pilaantuneen maa-alueen selvitys ja kunnostus sekä pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatiminen tai päivittäminen ja rakenneselvitykset. Lainsäädäntöä noudattamalla ja hyvän maankäytön suunnittelulla voidaan parhaiten turvata pohjaveden hyvää tilaa.

Toimenpiteiden toteutus vaatii pitkäjänteisyyttä, yhteistyötä ja rahaa

Vesienhoidon kolmannen hoitokauden toimenpiteiden kokonaiskustannuksiksi Etelä-Savossa on arvioitu vajaat 39 milj. euroa vuodessa, josta noin 13 milj. euroa on vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä. Merkittävä osa toimenpiteistä perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaikki voivat osallistua työhön vesien hyväksi ja vesien hyvästä tilasta hyötyy jokainen. Vesiensuojelu on pitkäjänteistä työtä. Toimenpiteiden vaikutukset pinta- ja pohjavesissä näkyvät usein viiveellä. Hoitotoimia on siten arvioitava ja jatkettava vuosien, jopa vuosikymmenten ajan.

Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan niin toiminnanharjoittajien, kansalaisten kuin kansalaisjärjestöjen työtä. Julkinen hallinto voi edistää vesienhoitoa esimerkiksi lupamenettelyllä, ohjauksella, tutkimuksella ja rahoitusta suuntaamalla. Tällä hetkellä vesienhoidon toimenpiteisiin on saatavana hyvin rahoitusta esimerkiksi Vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta. Rahoitusta on saatavilla myös monista muista lähteistä.