Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2027 päivitetty – puhtaiden vesien säilyttäminen vaatii tekoja

Jaa

Puhtaat vedet ja eliöstöltään rikas vesiympäristö takaavat turvalliset juoma- ja uimavedet ja hyvät kalavedet. Hyvästä veden laadusta hyötyvät niin alueen asukkaat kuin elinkeinotkin. Vesien tilan parantaminen ja ylläpitäminen vaatii tekoja, rahaa ja pitkäjänteisyyttä sekä hyvää suunnittelua. Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoidon kolmannelle kaudelle vuoteen 2027 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman.

Kosteikko pidättää ravinteita ja vähentää vesistön rehevöitymistä. Kuva: Juho Kotanen. Vapaa julkaistavaksi.
Kosteikko pidättää ravinteita ja vähentää vesistön rehevöitymistä. Kuva: Juho Kotanen. Vapaa julkaistavaksi.

ELY-keskukset ovat valmistelleet yhteistyönä eri viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaisten kanssa myös vesienhoidon toimenpideohjelmat, joissa on tarkemmin esitetty vesien tilaa, niihin kohdistuvia riskejä sekä suunniteltuja toimenpiteitä. Tavoitteena on pitää pinta- ja pohjavedet puhtaina ja toisaalta parantaa vesien tilaa siellä missä niiden tila on heikentynyt.

Etelä-Savon vedet Suomen parhaimmistoa

Valtaosa Etelä-Savon pintavesistä on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Tyydyttävään tai välttävään tilaluokkaan kuuluu noin 2 % järvipinta-alasta ja noin viidennes jokipituudesta. Toimenpideohjelmassa tilan parantamistarpeet kohdistuvat niihin 30 pintavesimuodostumaan, joissa tilatavoitetta ei ole saavutettu. Lisäksi toimenpiteitä tulee tehdä vesimuodostumissa, joissa tilatavoitteet on saavutettu, mutta tilan säilyminen on uhattuna ilman toimenpiteitä. Tällaisia riskinalaisia järvi- ja jokimuodostumia on maakunnassa reilut 100 kappaletta.

Hajakuormituksen hallintaan toimenpiteitä pintavesissä ja niiden valuma-alueilla

Toimenpideohjelmassa on esitetty erityisesti maa- ja metsätaloutta koskevia vesiensuojelutoimia, joilla pyritään valuma-alueiden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Hajakuormituksen lisäksi vesien tilassa näkyy monin paikoin myös yhdyskuntien, teollisuuslaitosten ja turvetuotantoalueiden aiheuttama kuormitus ja myös niiden osalta tarvitaan toimenpiteitä. Järvikunnostuksia, kuten hoitokalastusta ja vesikasvillisuuden poistamista, on esitetty kohteisiin, joissa on havaittu rehevöitymisestä aiheutuneita haittoja.

Jokien tilaa heikentää erityisesti vesistörakentaminen, kuten kalojen vaellusesteet ja uomien perkaukset. Useissa jokivesistöissä on tarvetta parantaa ja elvyttää kalojen luontaista lisääntymistä luomalla vaellusyhteyksiä ja tekemällä virtavesikunnostuksia.

Pohjavesien suojelu edellyttää useita toimenpiteitä

Pohjavesien tila Etelä-Savossa on yleisesti hyvä. Hyvän tilan saavuttaminen edellyttää pohjavesien suojelu- ja kunnostustoimenpiteitä neljässä huonossa kemiallisessa tilassa olevalla pohjavesialueella, joissa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät laatunormin. Pohjavesille esitettyjä toimenpiteitä täytyy kohdistaa myös hyvässä tilassa oleville kuudelle riskipohjavesialueelle, jotta veden hyvä tila saadaan ylläpidettyä.

Merkittävimpiä riskinaiheuttajia Etelä-Savon pohjavesialueilla ovat pilaantuneet maa-alueet, liikenne, asutus, yritystoiminta ja maa-ainesten otto. Pohjavesialueiden tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi keskeisiä esitettyjä toimenpiteitä ovat tie- ja rataliikenteen pohjavesiriskien hallinta, pilaantuneen maa-alueen selvitys ja kunnostus sekä pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatiminen tai päivittäminen ja rakenneselvitykset. Lainsäädäntöä noudattamalla ja hyvän maankäytön suunnittelulla voidaan parhaiten turvata pohjaveden hyvää tilaa.

Toimenpiteiden toteutus vaatii pitkäjänteisyyttä, yhteistyötä ja rahaa

Vesienhoidon kolmannen hoitokauden toimenpiteiden kokonaiskustannuksiksi Etelä-Savossa on arvioitu vajaat 39 milj. euroa vuodessa, josta noin 13 milj. euroa on vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä. Merkittävä osa toimenpiteistä perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaikki voivat osallistua työhön vesien hyväksi ja vesien hyvästä tilasta hyötyy jokainen. Vesiensuojelu on pitkäjänteistä työtä. Toimenpiteiden vaikutukset pinta- ja pohjavesissä näkyvät usein viiveellä. Hoitotoimia on siten arvioitava ja jatkettava vuosien, jopa vuosikymmenten ajan.

Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan niin toiminnanharjoittajien, kansalaisten kuin kansalaisjärjestöjen työtä. Julkinen hallinto voi edistää vesienhoitoa esimerkiksi lupamenettelyllä, ohjauksella, tutkimuksella ja rahoitusta suuntaamalla. Tällä hetkellä vesienhoidon toimenpiteisiin on saatavana hyvin rahoitusta esimerkiksi Vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta. Rahoitusta on saatavilla myös monista muista lähteistä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johtava asiantuntija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 192
Vesistöasiantuntija Toni Roiha, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 836
Pohjavesiasiantuntija Panu Ranta, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 220

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Kosteikko pidättää ravinteita ja vähentää vesistön rehevöitymistä. Kuva: Juho Kotanen. Vapaa julkaistavaksi.
Kosteikko pidättää ravinteita ja vähentää vesistön rehevöitymistä. Kuva: Juho Kotanen. Vapaa julkaistavaksi.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Savon ELY-keskus
Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli

0295 024 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo

Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon Natura 2000 -alueilla inventoidaan metsäisiä luontotyyppejä18.5.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Kesän 2022 aikana Etelä-Savon Natura 2000 -alueilla selvitetään, löytyykö alueilta suojelua vaativia metsäisiä luontotyyppejä. Inventoinnit kohdistuvat ensisijaisesti alueille, joiden toteutustapa valtioneuvoston päätöksessä on jokin muu kuin luonnonsuojelulaki. Etelä-Savossa pääpaino on Pihlajavedellä, mutta vähäisempiä selvitystarpeita on tunnistettu myös viidellä muulla Natura 2000-alueella, joita ovat Kyyvesi, Puulavesi, Lietvesi, Luonteri ja Kakonsalon järvialue.

Etelä-Savon ELY-keskuksen E-vastuualueen johtajan virkaa haki 23 henkilöä12.5.2022 11:31:50 EEST | Tiedote

Etelä-Savon ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajan virkaa haki määräaikaan 5.5.2022 mennessä 23 henkilöä. Kaksi hakijoista ei halunnut nimeään julkisuuteen. Virka täytetään enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2022 alkaen. Nimityspäätöksen tekee työ- ja elinkeinoministeriö. Virkaan valittava vastuualueen johtaja toimii yhdessä muiden toimijoiden kanssa alueen elinvoiman edistäjänä, yritysten uudistumisen, kasvun ja kansainvälistymiskyvyn vahvistajana sekä työvoiman kohtaannon, osaamisen ja osaavan työvoiman saatavuuden edistäjänä. Johtaja johtaa vastuualuetta ja vastaa erityisesti ohjaavien ministeriöiden ja keskushallinnon virastojen kanssa sovittujen tulostavoitteiden saavuttamisesta.

Suojele harjuluonnon monimuotoisuutta - älä poimi, tallaa tai siirrä rauhoitettua kangasvuokkoa3.5.2022 09:21:02 EEST | Tiedote

Kangasvuokko on kevään ensimmäisiä kukkivia kasveja, jota voit päästä ihailemaan harjuilla ja kuivilla, valoisilla kankailla. Laji on rauhoitettu jo vuonna 1952, mutta rauhoituksesta huolimatta laji on vähentynyt. Viimeisimmässä Suomen lajien punaisessa kirjassa laji listattiin vaarantuneeksi. Asutuksen läheisyydessä kangasvuokkoa uhkaa rakentaminen, tallaaminen ja edelleen myös kasvien poiminen ja siirtäminen puutarhoihin. Luonnossa kasvavat kangasvuokot tulee jättää rauhaan yhteisesti ihailtaviksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme