Etelä-Savon ELY-keskusEtelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savossa kerätään lisää tietoa lettosoista

Jaa

Suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia lettosoita inventoidaan kuluvana kesänä Etelä-Savon potentiaalisilla lettokohteilla. Suojelualueiden letoista on melko hyvät inventointitiedot, mutta tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten lettojen esiintymien määrästä ja nykytilasta on riittämätön. Tilannetta pyritään parantamaan nyt toteutettavassa inventointihankkeessa.

Punkaharjun Lahdenperussuo on valtaosin vetistä luhtaa, mutta suon laidalla myös esiintyy lähdevaikutteista lettoa. Kuva: Lauri Puhakainen Vapaa julkaistavaksi.
Punkaharjun Lahdenperussuo on valtaosin vetistä luhtaa, mutta suon laidalla myös esiintyy lähdevaikutteista lettoa. Kuva: Lauri Puhakainen Vapaa julkaistavaksi.

Inventoinnin tavoitteena on koota tietoa, joka mahdollistaa lettojen esiintymisen, tilan sekä hoito- ja ennallistamistarpeen arvioinnin maakunnan alueella. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka tuottavat tai tarvitsevat toiminnassaan tietoja lettoesiintymistä. Tavoitteena on lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa.

Lettojen inventointihanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja maastotöistä vastaa Etelä-Savon ELY-keskus. Myös Metsähallituksen Luontopalvelut on keskeinen yhteistyötaho. Lettojen inventointihanke on osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa.

Lettojen tila on heikentynyt, mutta ajantasainen tieto auttaa niiden vaalimisessa

Etelä-Savo on vähäsoisimpia maakuntia, ja turvemaat kattavat vain 20 % maakunnan pinta-alasta. Etelä-Savossa maaperä on pääosin melko karua, ja lettoja on esiintynyt suhteellisen vähän. Lisäksi maakunnan soista on ojitettu yli 80 %, ja lettojen tila on voimakkaasti heikentynyt.

Lettosoita on kuitenkin jäljellä suojelualueilla, mutta myös niiden ulkopuolella on sekä tunnettuja että potentiaalisia kohteita. Suojelualueiden letoista on melko hyvät inventointitiedot, mutta tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten lettojen esiintymien määrästä ja nykytilasta on riittämätön. Tilannetta pyritään parantamaan nyt toteutettavassa inventointihankkeessa. Hankkeessa kootaan tietoa myös lettojen perinteisestä käytöstä, esim. niitosta, laidunnuksesta ja muusta kulttuuriperinnöstä.

Tiedon tason parantaminen lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on myös hyviä keinoja. Lettoja voidaan turvata Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman eli METSO-ohjelman tai Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa, joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnonhoito- tai ennallistamistoimenpiteillä.

Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös monet metsäsertifioinnin kriteereissä ja metsänhoitosuosituksissa mainitut suoluonnon turvaamissuositukset koskevat lettoja.

Letot ovat monimuotoisinta suoluontoa

Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joiden maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Lettoihin liittyy usein myös voimakas pohjavesien vaikutus, joka on luonteenomainen piirre monille Etelä-Savon letoille.

Letot ovat harvinaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa, jossa jäljellä olevat esiintymät ovat usein pieniä ja laadultaan heikentyneitä. Pellonraivaus hävitti valtaosan Etelä-Suomen letoista jo ennen 1950-lukua. Sen jälkeen merkittävin muutostekijä on ollut metsäojitus. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon ulkopuolella voi muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista. Kaikki lettoluontotyypit ovat Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalaisia. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset.

Helmi-ohjelma

Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen, ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja ja yhteydenotot, jos haluat ehdottaa lettokohdetta tai kertoa sen perinnekäytöstä

Etelä-Savon maastoinventoinnit:

Luonnonsuojeluasiantuntija Pirita Oksanen, Etelä-Savon ELY-keskus,
puh. 0295 024 235, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lauri Puhakainen, Etelä-Savon ELY-keskus,
puh. 0295 024 223 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lettohanke:

Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (SYKE),
puh 0295 251 290, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kuvat

Punkaharjun Lahdenperussuo on valtaosin vetistä luhtaa, mutta suon laidalla myös esiintyy lähdevaikutteista lettoa. Kuva: Lauri Puhakainen Vapaa julkaistavaksi.
Punkaharjun Lahdenperussuo on valtaosin vetistä luhtaa, mutta suon laidalla myös esiintyy lähdevaikutteista lettoa. Kuva: Lauri Puhakainen Vapaa julkaistavaksi.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Savon ELY-keskus
Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli

0295 024 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo

Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus

Koulujen lukukauden päättyminen lisäsi työttömyyttä kesäkuussa Etelä-Savossa27.7.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Etelä-Savossa työ- ja elinkeinotoimistossa sekä työllisyyden kuntakokeiluissa oli työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa 6 148. Määrä oli 2 200 pienempi kuin vuosi sitten, valtaosin lomautusten vähenemisen takia. Toukokuusta kesäkuuhun työttömien määrä nousi noin 200:lla. Koulujen lukukausi päättyi kesäkuun puolella ja tuolloin tuli työttömäksi sekä opiskelun päättäneitä että koulujen henkilöstöä, mm. noin 100 opettajaa.

Sinilevähavaintoja tehdään Etelä-Savossa tasaiseen tahtiin8.7.2021 14:07:28 EEST | Tiedote

Kahden edellisen viikon aikana helteet ovat jatkuneet Etelä-Savossa, mikä on suotuisaa sinileväkukintojen esiintymiselle. Yleisöilmoituksia lievistä sinileväesiintymistä on tehty ELY-keskukselle ja JärviWiki-sivustolle tasaisesti eri puolilta maakuntaa. Ilmoitusten määrässä näkyy hellejakson suotuisat vaikutukset sinilevän esiintymiseen, mutta määrät eivät silti ole erityisen poikkeuksellisia ajankohtaan nähden.

Juhannusviikon levätilanne Etelä-Savossa on yleisesti melko rauhallinen, mutta sinilevämäärät lisääntymässä24.6.2021 14:51:39 EEST | Tiedote

Sinileväesiintymien määrä Etelä-Savon vesistöissä on yleisesti vielä melko vähäinen. Levähavaintojen ja yleisöilmoitusten määrä on kuitenkin kasvanut loppuviikkoa kohden. Runsaita sinileväesiintymiä on tavattu tietyissä osissa suuria vesistöjä kuten Saimaalla Haukivedellä ja Puruvedellä. Lähes joka toisella levähavaintoverkon havaintoasemalla oli havaittavissa sinilevää.

Lomautettuja Etelä-Savossa viidesosa vuodentakaisesta22.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Etelä-Savossa oli toukokuun lopussa työttömänä 5 970 henkilöä lomautetut mukaan lukien. Työttömien määrä on lähes 2 900 henkilöä vuodentakaista pienempi. Lomautettujen määrä on laskenut huomattavasti vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Lomautettuja oli toukokuun lopussa 500 eli 2 300 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa lomautettuja oli 41 200. Määrä on laskenut neljäsosaan vuodentakaisesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme