Etelä-Suomen valmiustoimikunta: koronarajoituksia tärkeää noudattaa myös rokotusten aikana, kriisin vaikutukset osuvat yrityksiin epätasaisesti

Koronatilanne on yhä vaikea, mutta rokotusten eteneminen tuo valoa tunnelin päähän, tiivisti ylijohtaja Merja Ekqvist kokouksen aluksi. Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoi katsauksessaan, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kiihtymis- ja leviämisvaiheessa on oltu nyt noin kaksi kuukautta ja tartuntamäärä on nousussa. Sairaalapaikkoja koronapotilaille on toistaiseksi ollut riittävästi, mutta Ruotsalainen muistutti, että tartuntamäärän nousu näkyy sairaala- ja tehohoidon tarpeessa noin kahden viikon viiveellä.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki kunnille ja sote-kuntayhtymille kyselyn sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen tilanteesta lokakuussa 2020, kun kiihtymis- ja leviämisvaihe oli edessäpäin. Selvitys löytyy aluehallintoviraston verkkosivuilta.

Muuntovirus tekee tilanteen kehittymisen arvioinnista epävarmaa. Kesää kohti mentäessä yhä useampi tartunnoista tulee olemaan koronaviruksen muuntunutta muotoa, joka myös tarttuu vanhaa virusmuotoa herkemmin. Huolestuttavaa on, että karanteeniin määrättyjen ihmisten määrä on noussut ja joukkoaltistumisia on ollut aiempaa enemmän, mikä työllistää tartunnanjäljitystä ja riski tartuntojen hallitsemattomasta leviämisestä kasvaa. Voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja viranomaisten suosituksia täytyy edelleen jaksaa noudattaa.

Myös haasteet rokotteiden saatavuudessa aiheuttavat epävarmuutta ja tilanne elää koko ajan. Rokotustahdissa on silti onnistuttu pysymään eurooppalaisella keskitasolla. Ruotsalainen korosti, että vaikka rokotusohjelma on käynnissä, se ei vielä poista tarvetta noudattaa voimassa olevia rajoituksia ja varotoimia. Rokotusten hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä paremmin epidemiatilanne on hallinnassa.

Koronakriisin vaikutukset jakautuvat hyvin epätasaisesti eri toimialoihin ja yrityksiin

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on onnistunut hallitsemaan koronaepidemiaa hyvin, mutta kriisin vaikutukset ovat osuneet epätasaisesti eri toimialoihin ja myös eri yrityksiin toimialojen sisällä, totesi johtaja Taina Susiluoto Elinkeinoelämän keskusliitosta. Monet yritykset erityisesti palvelu- ja kulttuurialoilla ovat vaikeuksissa, mutta osa yrityksistä on kehittänyt nopeasti uusia liiketoimintamalleja ja jopa hyötynyt pandemiasta. Kriisi on osoittanut, että digivalmiudet ja johdon kyky reagoida muutoksiin on olennaista yritysten menestymisessä kriisin aikana.

Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoi tarkemmin yritystalouden näkymistä: pk-yritysten tilanne on edelleen vaikea ja huolestuttavaa on, että työpaikat vähenevät erityisesti pienistä yrityksistä. Konkurssien määrä tulee kasvamaan, kun viime keväänä voimaan tullut konkurssisuoja poistui tammikuun lopussa. Konkurssien hyökyaaltoa ei kuitenkaan ole näkyvissä. Suomen talouden kannalta suuri huoli on, että epävarmuuden vuoksi investointeja ei haluta tehdä tai niihin ei ole mahdollisuuksia.

Epidemia on vauhdittanut markkinoiden ja työelämän murrosta

Kokouksessa katse suunnattiin myös siihen, miten pitkittyvästä kriisistä päästään ulos ja kiinni talouskasvuun. Susiluoto korosti, että elvytyssuunnitelmassa on otettava huomioon Suomen talouden suuret haasteet, kuten väestön ikääntyminen. Epidemian vaikutukset ulottuvat laajalle ja investoinnit digitalisaatioon tarjoavat Suomelle myös mahdollisuuksia. Huomio kiinnittyi tulevaisuuden kasvualueisiin, joiksi Elinkeinoelämän keskusliiton hankkeessa on tunnistettu muun muassa vihreä siirtymä kohti hiilineutraaliutta ja teollisen 5G-teknologian läpimurto.

Korona näyttää aiheuttavan laajan murroksen myös työnteon tapoihin. Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia työelämässä olevista haluaisi tehdä jatkossakin etätöitä. Vaikka kaipuu työyhteisön pariin kasvoi syksyllä, valtaosa kokee etätyön edelleen myönteisesti. Tyytyväisyys työhön on kasvanut ja tuottavuus parantunut.

Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimia alueellisen varautumisen yhteensovittamisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon foorumina sekä edistää alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusyhteistyötä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alueellisessa valmiustoimikunnassa on mukana maakuntien varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat.