Etelä-Suomen valmiustoimikunta: Tartuntamäärien kasvaessa uhkana on perusterveydenhuollon kuormittuminen

Koronatilanne Etelä-Suomen alueella on elokuussa huonontunut nopeasti ja rajoituksia on jouduttu kiristämään. Tartunnanjäljitys on vaikeutunut ja huolta aiheuttaa etenkin se, että lisääntyneet tapausmäärät kuormittavat perusterveydenhuoltoa. Tilanne on silti erilainen kuin keväällä, sillä rokotekattavuus on selkeästi parantunut ja rokotusten edetessä vakavien tautitapausten ja tehohoidon tarpeen odotetaan edelleen vähenevän.

– Epidemian luonne on muuttunut siten, että tartuntoja on enimmäkseen nuorilla ja rokottamattomilla. Vaikka tartunnan saaneissa myös rokotettujen osuus kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän ihmisiä on rokotettu, täysin rokotettujen joukossa on hyvin vähän vakavia tautitapauksia. Rokotteen teho on siis yhä hyvä, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg koronan tilannekatsauksessaan.

Perusopetusjohtaja Outi Salo Helsingin kaupungilta kertoi opetustoimen syyslukukauden käynnistymisestä. Kouluille on lähetetty päivitetyt ohjeet koronatilanteeseen liittyen. Tilannetta seurataan tiiviisti ja tarvittaviin toimiin on valmius ryhtyä nopeasti. Koronalla on ollut myös paljon heijastusvaikutuksia esimerkiksi oppilaiden mielenterveyteen, joten oppilaiden oppimis- ja hyvinvointivajeen korjaamiseen kiinnitetään paljon huomiota.

Apulaiskomentaja Mikko Hirvi Suomenlahden merivartiostosta täydensi tilannekuvaa kertomalla koronan vaikutuksista rajaturvallisuuden valmiuteen ja haasteisiin.

Häiriötilanteiden hallintaa kehitetään tutkimustiedon avulla

Valmiustoimikunnassa katsetta siirrettiin nykytilanteen lisäksi tulevaan ja varautumisen kehittämiseen. Onnettomuustutkintakeskuksen riippumaton tutkijaryhmä on järjestelmällisesti käynyt läpi koronaviruspandemian alkuvaihetta ja siihen liittyviä toimia Suomessa. Johtava tutkija Kai Valonen esitteli tutkimusraporttia ja erityisesti siinä kuvattuja suosituksia, joilla häiriötilanteiden hallintaa voitaisiin parantaa. Onnettomuustutkimuskeskus seuraa suositusten toteutumista ja julkaisee niistä seurantatiedot. Raportin pääsee lukemaan Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta: Koronaepidemian ensimmäinen vaihe Suomessa vuonna 2020​.

Kokouksessa tutkimusraporttiin kuultiin myös kommentit Vantaan kaupungin ja Valtioneuvoston kanslian näkökulmista. Valmiustoimikunta piti tärkeänä, että koronakriisiä tutkitaan jo kriisin aikana, jotta kehittämishankkeet saadaan nopeasti ja tehokkaasti käyntiin niiden ollessa ajankohtaisia.

Rajoitustoimet valmistellaan viranomaisten yhteistyönä

Kokouksen lopuksi käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja aluehallintoviraston päätöksentekoprosessia. Johtaja Kristiina Poikajärvi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistutti, että rajoitustoimissa huomioidaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjaus, mutta lisäksi hyödynnetään muun muassa sairaanhoitopiirin asiantuntemusta ja alueellisen koronakoordinaatioryhmän tilannekuvaa. Toiveena on, että rokotusten edistymisen myötä yhteiskuntaa päästäisiin syksyllä avaamaan mahdollisimman paljon. Nyt voimassa olevat rajoitukset aluehallintovirasto on kuitenkin toistaiseksi arvioinut välttämättömiksi.

Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimia alueellisen varautumisen yhteensovittamisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon foorumina sekä edistää alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusyhteistyötä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alueellisessa valmiustoimikunnassa ovat mukana maakuntien varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat.