Etelänmatkailu lisää suomalaisten altistumista UV-säteilyn haitoille
STUK toteutti suomalaisten aurinkosuojautumista ja solariumkäyttäytymistä selvittävän kyselyn joulukuussa 2018. Sen tuloksista käy ilmi, että etelänmatkojen määrä on lisääntynyt kahden vuoden aikana. Viimeisen viiden vuoden aikana matkustaneista vastaajista 43% on polttanut ihonsa auringossa vähintään yhdellä etelänmatkalla. Noin joka kymmenes etelänmatkoilla käyneistä polttaa ihonsa jokaisella tai lähes jokaisella matkalla.
”Ihminen, joka polttaa itsensä toistuvasti auringossa lisää samalla todennäköisyyttään sairastua ihosyöpään”, toteaa tarkastaja Anne Höytö Säteilyturvakeskuksesta. Hän huomauttaa myös, että ylenmääräinen auringossa oleskelu vanhentaa ihoa ennenaikaisesti.
”Erityisen huolellisesti auringolta pitää suojautua etelänlomilla, koska lomakohteissa UV-säteilyn määrät saattavat olla paljon suurempia kuin Suomessa kuumimpanakaan kesäpäivänä. Lämmöstä ja valosta kannattaa nauttia terveyttään uhraamatta”, hän muistuttaa.
Vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan 59% vastaajista on tehnyt etelänmatkoja viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2016 vastaavassa tutkimuksessa luku oli 53%. Kahdessakymmenessä vuodessa määrä on lisääntynyt reilusti; vuonna 1998 tehdyssä selvityksessä vain noin 22% vastaajista kertoi tehneensä matkoja. Etelänmatkojen tekeminen korostuu alle 55-vuotiaiden keskuudessa. Tuoreimman kyselyn mukaan 26-35 -vuotiaista kolme neljästä (74%) on tehnyt vähintään yhden etelänmatkan viimeisen viiden vuoden aikana. Viidennes vastaajista (19%) tekee etelänmatkoja vuosittain tai useammin.
Selvityksen tuloksista ilmenee myös, että joillain etelään matkaavista on tapana käydä solariumissa ennen matkaa. Ihon terveyden kannalta se ei ole suositeltavaa.
”Solariumista saatu rusketus ei suojaa ihoa UV-säteilyn haitoilta vaan käytännössä pelkästään lisää ihon UV-altistusta ja sitä myöten riskiä sairastua ihosyöpään. Auringosta saatu rusketus sen sijaan antaa pienen, korkeintaan suojakerrointa 4 vastaavan suojan. Se ei riitä yksistään, jos UV-säteily on voimakasta”, Anne Höytö jatkaa. ”Voimakkaalta auringon säteilyltä kannattaa suojautua vaatteilla ja hakeutumalla varjoon sekä käyttämällä lisäsuojana riittävän tehokkaita aurinkovoiteita. Suojakertoimen tulee olla vähintään 30 ja voidetta tulee levittää reilusti ja lisätä säännöllisin väliajoin sekä aina uimisen ja pyyhkeellä kuivaamisen jälkeen.”
”Positiivinen asia selvityksen tuloksissa on se, että suomalaiset osaavat suojautua auringolta aikaisempaa paremmin, mutta toisaalta samaan aikaan näyttää siltä, että erityisesti nuorten aikuisten altistuminen UV-säteilylle lisääntyy,” hän kertoo.
Ohjeita auringon UV-säteilyltä suojautumiseen löytyy STUKin verkkosivuilta: www.stuk.fi/suojauduauringolta
UV-indeksin ennusteet eri puolilla maailmaa voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen sivuilta: https://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste
Selvityksen kohderyhmä oli 15–79-vuotiaat suomalaiset. Kyselyyn vastasi 1009 henkilöä, ja otos on kiintiöity ja painotettu kohderyhmää vastaavaksi ikä-, sukupuoli-, alue- ja kuntatyyppijakauman mukaan. Selvityksen toteutti Taloustutkimus Oy Säteilyturvakeskuksen toimeksiannosta.
Lisätietoja:
Tarkastaja Anne Höytö, puh. (09) 759 88 305, anne.hoyto(a)stuk.fi
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Radioaktiva ämnen fortsätter att minska4.7.2025 09:57:23 EEST | Pressmeddelande
Strålsäkerhetscentralens årsrapport Strålningsövervakning av miljön i Finland berättar vilka radioaktiva ämnen som inte ursprungligen hörde till naturen som hittades år 2024, var de påträffades och i vilka mängder de förekommer i miljön.
Radioaktiivisten aineiden määrä yhä laskussa4.7.2025 09:57:23 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskuksen julkaisema Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa -vuosiraportti kertoo, mitä luontoon alun perin kuulumattomia radioaktiivisia aineita vuonna 2024 löytyi, mistä niitä löytyi ja kuinka paljon niitä ympäristössä on.
Delta i forskningen – skicka in ditt svampprov till Strålsäkerhetscentralen23.6.2025 14:58:25 EEST | Pressmeddelande
Strålsäkerhetscentralen ordnar kampanjen Svamp 2025 som pågår från juli till slutet av november. Syftet med kampanjen är att utreda halterna av radioaktivt cesium (Cs-137) i matsvampsarter och skillnader i dessa halter i olika delar av landet och i olika svamparter. Under kampanjen kan du skicka prover på matsvamp från hela landet till Strålsäkerhetscentralen.
Tule mukaan tieteen tekemiseen - lähetä ruokasieninäyte Säteilyturvakeskukseen23.6.2025 14:58:25 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskus järjestää heinäkuusta marraskuun loppuun asti kestävän Sienet 2025 -kampanjan, jossa on tarkoitus selvittää ruokasienilajien radioaktiivisen cesiumin (Cs-137) pitoisuuksia ja pitoisuuseroja maan eri osissa ja eri sienilajeissa. Kampanjan aikana on mahdollista lähettää ruokasieninäytteitä ympäri maata Säteilyturvakeskukseen.
Take part in scientific research – Submit an edible mushroom sample to the Radiation and Nuclear Safety Authority23.6.2025 14:58:25 EEST | Press release
From July until the end of November, the Radiation and Nuclear Safety Authority will organise the Mushrooms 2025 campaign, the aim of which is to examine radioactive cesium (Cs-137) concentrations and differences in concentrations in edible mushroom species in different parts of the country and in different mushroom species. During the campaign, the public can send edible mushroom samples from all over the country to the Radiation and Nuclear Safety Authority.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme