Etla päivitti ennusteensa: Suomen bkt laskee tänä vuonna 8 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla 30 prosentin sukellus
25.5.2020 10:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Koronaviruspandemian ja sen torjuntatoimien aiheuttaman globaalin poikkeustilanteen johdosta Etla on päivittänyt makrotalouden ennustettaan myös nyt julkaistavan toimialakatsauksen yhteydessä. Pandemian vaikutusten arviointi eri toimialojen kehitykseen on erittäin haasteellista, joten esitetyt ennusteet ovat suuntaa antavia.
Toukokuussa päivitetyn Etlan ennusteen mukaan Suomen bkt supistuu tänä vuonna 8 prosenttia ja kääntyy ensi vuonna 4 prosentin kasvuun. Koko teollisuuden arvonlisäyksen määrän arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin 9 prosenttia ja palvelualojen arvonlisäyksen liki 7 prosenttia. Yksityiset palvelut vähenevät noin 10 prosenttia. Sekä teollisuuden että palvelualojen tuotoksen arvioidaan supistuvan noin 8 prosenttia tänä vuonna.
Tämänhetkisen arviomme mukaan koko teollisuuden arvonlisäys ja tuotos kasvavat jälleen ensi vuonna noin 5 prosenttia, palvelualoilla 3 prosenttia.
Palvelualoilla eniten kärsivät hotellit, ravintolat, kuljetus ja varastointi
Poikkeuksellisen lujaa koronakriisi iskee moniin Suomen palvelualoihin. Palvelualojen arvonlisäyksen määrä aleneekin tänä vuonna selvästi. Eniten kärsii majoitus- ja ravitsemistoiminta, jonka arvonlisäys alenee ennusteen mukaan tänä vuonna lähes 30 prosenttia. Kuljetuksessa ja varastoinnissa arvonlisäys alenee noin 20 prosenttia. Molempia toimialoja koettelevat yleisen taloudellisen aktiviteetin ja ostovoiman vähenemisen lisäksi myös valtiovallan asettamat toimintarajoitukset.
Kaupan alalla ja yrityspalveluissa arvonlisäyksen väheneminen on pienempää, mutta silti liki kymmenen prosentin luokkaa. Etla arvioi, että ensi vuonna kaikki palvelutoimialat pääsevät kohtalaiseen kasvuun. Vuoden 2019 tuotantotason saavuttaminen vie kuitenkin useamman vuoden.
Autoteollisuus nousee ensi vuonna, telakoilta valmistuu kolme laivaa
EU27-maissa koko teollisuuden tuotanto putosi tammi-maaliskuussa (kausitasoitettuna ja työpäiväkorjattuna) keskimäärin liki 5 prosenttia viimevuotisesta. Metallien jalostuksen tuotanto väheni EU:ssa keskimäärin 8,4 prosenttia, mutta lisääntyi Suomessa 6 prosenttia vuoden takaisesta. Koneiden ja laitteiden valmistus väheni EU:ssa keskimäärin yli 8 prosenttia edellisvuodesta, mutta porskutti Suomessa vahvasti ylöspäin 7 prosentin tahtia.
Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti Suomesta supistuu tänä vuonna arviolta 10 prosenttia.
Kulkuneuvoteollisuuden vienti supistuu tänä vuonna peräti 25 prosenttia, mutta kasvaa jälleen ensi vuonna noin 30 prosenttia. ACEA:n (European Automobile Manufacturers Association) keräämien tietojen mukaan EU-maiden autotehtaat (ml. Iso-Britannia) ovat tänä vuonna olleet suljettuna keskimäärin 30 päivää koronakriisin takia. Suomessa sulkupäiviä oli 25. Uudenkaupungin autotehdas suunnittelee valmistavansa autoja täydellä kapasiteetilla jälleen heinä-elokuusta lähtien.
Telakkateollisuus luovuttaa tänä vuonna yhden aluksen ja ensi vuonna kolme laivaa.
Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) ja puutuoteteollisuuden tuotanto putosi ensimmäisellä neljänneksellä vajaat 15 prosenttia vuoden takaisesta metsäteollisuuden lakkojen takia. Jyrkkä lasku näkyy myös vientiluvuissa. Puutuotteiden vienti supistuu tänä vuonna noin 15 prosenttia, paperiteollisuuden vähemmän.
Kemianteollisuuden investoinnit nousevat tänä vuonna noin 1,6 miljardiin euroon, siitä suurin osa on tuotantokapasiteetin korvaamista. Uusien tilausten arvo nousi tammi-maaliskuussa runsaat 4 prosenttia vuodentakaisesta. Koko maailman energiankysyntä supistuu kuitenkin tuntuvasti tänä vuonna, mikä vaikuttaa myös Suomen öljynjalostusteollisuuteen.
Toimialakatsaus 2020/1 perustuu toukokuussa 2020 päivitettyyn makrotalouden ennusteeseen. Toimialakatsaus sisältää yksityiskohtaista tietoa eri toimialoilta. Se kattaa teknologiateollisuuden, metsäteollisuuden, kemian- ja elintarviketeollisuuden, rakennusaineteollisuuden, rakentamisen sekä yksityisen palvelusektorin.
Lisätietoja:
Ennustepäällikkö Markku Lehmus, ETLA, p. 044-549 8455, markku.lehmus@etla.fi
Tutkija Birgitta Berg-Andersson (teollisuuden toimialat), ETLA, p. 044-465 0153, birgitta.berg-andersson@etla.fi
Tutkija Ville Kaitila (palvelutoimialat), ETLA, p. 050-410 1012, ville.kaitila@etla.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku LehmusEnnustepäällikkö
Puh:044-5498455markku.lehmus@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


