EU-maiden vienti Venäjälle puolittui – vienti Keski-Aasian maihin kasvussa
3.5.2023 14:16:14 EEST | Tulli | Tiedote
Eurostatin tilastojen mukaan Euroopan unionin jäsenmaiden (EU27-maat) vienti Venäjälle laski viime vuonna 38 % eli 34,0 miljardia euroa edellisvuodesta. Viennin lasku on jatkunut edelleen ja tammi-helmikuussa EU27-maiden vienti Venäjälle oli 7,2 miljardia euroa, mikä oli 50 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.
EU27-maiden vienti Kazakstaniin, Kirgisian tasavaltaan, Georgiaan, Armeniaan ja Uzbekistaniin kasvoi viime vuonna 88 % eli 9,6 miljardia euroa edellisvuodesta. Viime vuonna EU27-maiden vienti Kazakstaniin kasvoi 4,9 miljardia euroa, Uzbekistaniin 1,5 miljardia euroa, Georgiaan 1,2 miljardia euroa, Armeniaan 1,1 miljardia euroa sekä Kirgisian tasavaltaan 0,9 miljardia euroa. Tammi-helmikuussa 2023 EU27-maiden vienti näihin Keski-Aasian maihin oli yhteensä 3,8 miljardia euroa eli 98 % enemmän kuin vuotta aiemmin. (Liitteen taulukot 1 ja 2.)
Tammi-helmikuussa 2023 EU27-maiden viennin kasvu näihin Keski-Aasian maihin oli euromääräisesti verrattuna 26 % Venäjän viennin laskusta.
– EU27-maiden vienti Venäjälle on puolittunut, mutta esimerkiksi Latvia ja Slovenia ovat lisänneet vientiään Venäjälle. Suomen vienti Venäjälle on laskenut huomattavasti jyrkemmin kuin EU-maissa keskimäärin, kertoo tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.
Suomen vienti Venäjälle laskenut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin – muihin EU-maihin rekisteröityneet uudet yritykset näkyvät Suomen Keski-Aasian viennissä
Suomen tavaravienti Venäjälle on supistunut rajummin kuin EU-maissa keskimäärin. Tammi-helmikuussa 2023 Suomen vienti Venäjälle laski 78 %. Tammi-helmikuussa Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä oli enää 1,3 %. Vuosi sitten tammi-helmikuussa Venäjän osuus kokonaisviennistä oli 5,5 %.
Vuonna 2022 Suomen vienti Kazakstaniin, Uzbekistaniin, Georgiaan, Armeniaan ja Kirgisian tasavaltaan kasvoi 0,2 miljardia euroa eli 104 % edellisvuodesta. Tammi-helmikuussa 2023 Suomen vienti näihin Keski-Aasian maihin oli 0,1 miljardia euroa kasvun ollessa 260 % edellisvuodesta.
– Osa Suomen viennin kasvusta Keski-Aasian maihin selittyy sillä, että muihin EU-maihin rekisteröityneiden toimijoiden vientitullaukset Suomessa ovat lisääntyneet. Mukaan on tullut myös uusia toimijoita. Esimerkiksi tammi-helmikuussa 2023 Keski-Aasian maihin vieneistä toimijoista 257 oli muihin EU-maihin rekisteröityneitä yrityksiä joilla ei ollut ollenkaan vientiä Suomesta näihin maihin vuonna 2021. Näiden toimijoiden osuus Keski-Aasian viennin kasvustamme oli karkeasti puolet, kertoo Olli-Pekka Penttilä.
Vienti- ja tuontitilastojen erot näkyvät ulkomaankauppatilastoissa
Eri maiden vienti- ja tuontitilastoja vertailtaessa on otettava huomioon erilaiset tilastointitavat. Tuonti tilastoidaan tavaran alkuperämaan mukaan varsinkin EU:n ulkopuolissa maissa, jolloin esim. suomalaista alkuperää oleva tavara luokitellaan tuonniksi Suomesta riippumatta tavaran tuloreitistä tuontimaahan. Vienti tilastoidaan ilmoitetun määrämaan mukaan, joka ei välttämättä toteudu vaan lopullinen määrämaa saattaa vientikuljetuksen aikana vaihtua.
Vuonna 2021 Suomella oli Keski-Aasian maista eniten vientiä Kazakstaniin ja tilastointitapojen erot tulevat näkyviksi maiden ulkomaankauppatilastoja vertailtaessa. Kazakstan toi alkuperältään suomalaista tavaraa merkittävästi muista maista eikä suoraan Suomesta. Tämän takia Kazakstan tilastoi 24,4 miljoonaa dollaria enemmän tuontia Suomesta kuin Suomi tilastoi vientiä Kazakstanista. Vastaava ilmiö on nähtävissä myös Armenian kohdalla, joka tilastoi 9,1 miljoonaa dollaria enemmän tuontia kuin Suomi tilastoi vientiä maahan. (Liitteen taulukko 3.)
Vuonna 2022 Suomella oli edelleen Keski-Aasian maista vientiä eniten Kazakstaniin. Viime vuonna Kazakstan tilastoi 103,9 miljoonaa dollaria vähemmän tuontia kuin Suomi vientiä ja Kirgisian tasavalta tilastoi 27,5 miljoonaa dollaria vähemmän tuontia kuin Suomi vientiä. (Liitteen taulukko 4.)
– Vientimme Keski-Aasian maihin on viimeisen vuoden aikana kasvanut poikkeuksellisen paljon. Normaalin viennin kasvun lisäksi osa tästä selittynee viennin ja tuonnin tilastointitapojen eroilla sekä osa mahdollisella pakotteiden kiertämisellä, toteaa Penttilä.
Liite: Tilastotietoa EU27-maiden viennistä Venäjälle ja Keski-Aasian maihin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä, p. 040 332 1862, olli-pekka.penttila(at)tulli.fi, Twitterissä @Penttila_Olli
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tulli – turvallisuutta ja kilpailukykyä yhteistyöllä
Olemme kansainvälisen kaupan, ulkomaanliikenteen ja logistiikan erityisasiantuntija. Arvioimme ulkomaanliikenteen uhkia ja tunnistamme sen riskit sekä suojaamme yhteiskuntaa. Varmistamme tasavertaiset kilpailuedellytykset ja sujuvat tullipalvelut. Olemme ainoa viranomainen, joka toimii kaikilla Suomen rajoilla ja valvoo rajat ylittävää liikennettä. Turvallisuus tulee meille ensin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tulli
Esitutkinta käynnissä epäillystä törkeästä säännöstelyrikoksesta – Venäjälle viety tavaraa miljoonien eurojen arvosta15.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Tulli epäilee, että Venäjälle on viety pakotteiden vastaisesti tavaraa liki kuuden miljoonan euron arvosta vuosina 2022 ja 2023. Rikostapausta on tutkittu törkeänä säännöstelyrikoksena.
Tulliselvitysjärjestelmien suuruudistus valmistui aikataulussa11.9.2026 08:03:00 EEST | Tiedote
Yli kymmenvuotinen suurhanke Tullissa on yhdistänyt lukuisat tulliselvitysjärjestelmät yhteen järjestelmään. Tullin historian suurimman ICT-hankkeen toteuttaminen oli välttämätöntä EU:n tullilainsäädännön muutosten takia. Uudistuksella on tähdätty täysin sähköiseen, automatisoituun ja yhdenmukaiseen tulli-ilmoittamiseen EU-maissa.
Tavaravienti vahva heinäkuussakin – jopa 240 % kasvu farmaseuttisten tuotteiden viennissä9.9.2026 09:06:21 EEST | Tiedote
Suomen tavaravienti jatkui vahvana heinäkuussa 2026, kun tavaraviennin arvo oli Tullin ennakkotilaston mukaan 6,5 miljardia euroa. Tammi–heinäkuun yhteenlaskettu vienti nousi 10,3 prosenttia.
Satamaympäristössä toimivat yritykset pitävät satamaturvallisuuden parantamista tärkeänä8.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen ja turvallisuuden parantaminen Suomen satamissa on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Samalla on huolehdittava siitä, että kiristyvät turvallisuustoimet eivät heikennä yritysten kilpailukykyä. Tulli kartoitti satamaympäristössä toimivien yritysten näkemyksiä turvallisuusvaatimusten vähimmäistasosta. Kyselyn perusteella fyysisen satamaturvallisuuden parantaminen nähdään perustana kokonaisturvallisuuden vahvistamiselle.
Pakotteet ovat muuttaneet Suomen ja Venäjän välistä tavaraliikennettä2.9.2026 09:17:36 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan myötä käyttöön otetut EU:n Venäjään kohdistetut pakotteet ja yritysten omat ratkaisut ovat muuttaneet Suomen ja Venäjän välistä tavaraliikennettä. Energiatuonti Venäjältä on päättynyt, lannoitteiden kauttakuljetus Suomen kautta on loppunut ja Suomalaisyritykset ovat suunnanneet uusille markkinoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
