EU-maiden vienti Venäjälle puolittui – vienti Keski-Aasian maihin kasvussa

Eurostatin tilastojen mukaan Euroopan unionin jäsenmaiden (EU27-maat) vienti Venäjälle laski viime vuonna 38 % eli 34,0 miljardia euroa edellisvuodesta. Viennin lasku on jatkunut edelleen ja tammi-helmikuussa EU27-maiden vienti Venäjälle oli 7,2 miljardia euroa, mikä oli 50 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.

EU27-maiden vienti Kazakstaniin, Kirgisian tasavaltaan, Georgiaan, Armeniaan ja Uzbekistaniin kasvoi viime vuonna 88 % eli 9,6 miljardia euroa edellisvuodesta. Viime vuonna EU27-maiden vienti Kazakstaniin kasvoi 4,9 miljardia euroa, Uzbekistaniin 1,5 miljardia euroa, Georgiaan 1,2 miljardia euroa, Armeniaan 1,1 miljardia euroa sekä Kirgisian tasavaltaan 0,9 miljardia euroa. Tammi-helmikuussa 2023 EU27-maiden vienti näihin Keski-Aasian maihin oli yhteensä 3,8 miljardia euroa eli 98 % enemmän kuin vuotta aiemmin. (Liitteen taulukot 1 ja 2.)

Tammi-helmikuussa 2023 EU27-maiden viennin kasvu näihin Keski-Aasian maihin oli euromääräisesti verrattuna 26 % Venäjän viennin laskusta.

– EU27-maiden vienti Venäjälle on puolittunut, mutta esimerkiksi Latvia ja Slovenia ovat lisänneet vientiään Venäjälle. Suomen vienti Venäjälle on laskenut huomattavasti jyrkemmin kuin EU-maissa keskimäärin, kertoo tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

Suomen vienti Venäjälle laskenut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin – muihin EU-maihin rekisteröityneet uudet yritykset näkyvät Suomen Keski-Aasian viennissä

Suomen tavaravienti Venäjälle on supistunut rajummin kuin EU-maissa keskimäärin. Tammi-helmikuussa 2023 Suomen vienti Venäjälle laski 78 %. Tammi-helmikuussa Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä oli enää 1,3 %. Vuosi sitten tammi-helmikuussa Venäjän osuus kokonaisviennistä oli 5,5 %.

Vuonna 2022 Suomen vienti Kazakstaniin, Uzbekistaniin, Georgiaan, Armeniaan ja Kirgisian tasavaltaan kasvoi 0,2 miljardia euroa eli 104 % edellisvuodesta. Tammi-helmikuussa 2023 Suomen vienti näihin Keski-Aasian maihin oli 0,1 miljardia euroa kasvun ollessa 260 % edellisvuodesta.

– Osa Suomen viennin kasvusta Keski-Aasian maihin selittyy sillä, että muihin EU-maihin rekisteröityneiden toimijoiden vientitullaukset Suomessa ovat lisääntyneet. Mukaan on tullut myös uusia toimijoita. Esimerkiksi tammi-helmikuussa 2023 Keski-Aasian maihin vieneistä toimijoista 257 oli muihin EU-maihin rekisteröityneitä yrityksiä joilla ei ollut ollenkaan vientiä Suomesta näihin maihin vuonna 2021. Näiden toimijoiden osuus Keski-Aasian viennin kasvustamme oli karkeasti puolet, kertoo Olli-Pekka Penttilä.

Vienti- ja tuontitilastojen erot näkyvät ulkomaankauppatilastoissa

Eri maiden vienti- ja tuontitilastoja vertailtaessa on otettava huomioon erilaiset tilastointitavat. Tuonti tilastoidaan tavaran alkuperämaan mukaan varsinkin EU:n ulkopuolissa maissa, jolloin esim. suomalaista alkuperää oleva tavara luokitellaan tuonniksi Suomesta riippumatta tavaran tuloreitistä tuontimaahan. Vienti tilastoidaan ilmoitetun määrämaan mukaan, joka ei välttämättä toteudu vaan lopullinen määrämaa saattaa vientikuljetuksen aikana vaihtua.

Vuonna 2021 Suomella oli Keski-Aasian maista eniten vientiä Kazakstaniin ja tilastointitapojen erot tulevat näkyviksi maiden ulkomaankauppatilastoja vertailtaessa. Kazakstan toi alkuperältään suomalaista tavaraa merkittävästi muista maista eikä suoraan Suomesta. Tämän takia Kazakstan tilastoi 24,4 miljoonaa dollaria enemmän tuontia Suomesta kuin Suomi tilastoi vientiä Kazakstanista. Vastaava ilmiö on nähtävissä myös Armenian kohdalla, joka tilastoi 9,1 miljoonaa dollaria enemmän tuontia kuin Suomi tilastoi vientiä maahan. (Liitteen taulukko 3.)

Vuonna 2022 Suomella oli edelleen Keski-Aasian maista vientiä eniten Kazakstaniin. Viime vuonna Kazakstan tilastoi 103,9 miljoonaa dollaria vähemmän tuontia kuin Suomi vientiä ja Kirgisian tasavalta tilastoi 27,5 miljoonaa dollaria vähemmän tuontia kuin Suomi vientiä. (Liitteen taulukko 4.)

– Vientimme Keski-Aasian maihin on viimeisen vuoden aikana kasvanut poikkeuksellisen paljon. Normaalin viennin kasvun lisäksi osa tästä selittynee viennin ja tuonnin tilastointitapojen eroilla sekä osa mahdollisella pakotteiden kiertämisellä, toteaa Penttilä.

Liite: Tilastotietoa EU27-maiden viennistä Venäjälle ja Keski-Aasian maihin