EU-maiden vienti Venäjälle puolittui – vienti Keski-Aasian maihin kasvussa
Eurostatin tilastojen mukaan Euroopan unionin jäsenmaiden (EU27-maat) vienti Venäjälle laski viime vuonna 38 % eli 34,0 miljardia euroa edellisvuodesta. Viennin lasku on jatkunut edelleen ja tammi-helmikuussa EU27-maiden vienti Venäjälle oli 7,2 miljardia euroa, mikä oli 50 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.
EU27-maiden vienti Kazakstaniin, Kirgisian tasavaltaan, Georgiaan, Armeniaan ja Uzbekistaniin kasvoi viime vuonna 88 % eli 9,6 miljardia euroa edellisvuodesta. Viime vuonna EU27-maiden vienti Kazakstaniin kasvoi 4,9 miljardia euroa, Uzbekistaniin 1,5 miljardia euroa, Georgiaan 1,2 miljardia euroa, Armeniaan 1,1 miljardia euroa sekä Kirgisian tasavaltaan 0,9 miljardia euroa. Tammi-helmikuussa 2023 EU27-maiden vienti näihin Keski-Aasian maihin oli yhteensä 3,8 miljardia euroa eli 98 % enemmän kuin vuotta aiemmin. (Liitteen taulukot 1 ja 2.)
Tammi-helmikuussa 2023 EU27-maiden viennin kasvu näihin Keski-Aasian maihin oli euromääräisesti verrattuna 26 % Venäjän viennin laskusta.
– EU27-maiden vienti Venäjälle on puolittunut, mutta esimerkiksi Latvia ja Slovenia ovat lisänneet vientiään Venäjälle. Suomen vienti Venäjälle on laskenut huomattavasti jyrkemmin kuin EU-maissa keskimäärin, kertoo tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.
Suomen vienti Venäjälle laskenut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin – muihin EU-maihin rekisteröityneet uudet yritykset näkyvät Suomen Keski-Aasian viennissä
Suomen tavaravienti Venäjälle on supistunut rajummin kuin EU-maissa keskimäärin. Tammi-helmikuussa 2023 Suomen vienti Venäjälle laski 78 %. Tammi-helmikuussa Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä oli enää 1,3 %. Vuosi sitten tammi-helmikuussa Venäjän osuus kokonaisviennistä oli 5,5 %.
Vuonna 2022 Suomen vienti Kazakstaniin, Uzbekistaniin, Georgiaan, Armeniaan ja Kirgisian tasavaltaan kasvoi 0,2 miljardia euroa eli 104 % edellisvuodesta. Tammi-helmikuussa 2023 Suomen vienti näihin Keski-Aasian maihin oli 0,1 miljardia euroa kasvun ollessa 260 % edellisvuodesta.
– Osa Suomen viennin kasvusta Keski-Aasian maihin selittyy sillä, että muihin EU-maihin rekisteröityneiden toimijoiden vientitullaukset Suomessa ovat lisääntyneet. Mukaan on tullut myös uusia toimijoita. Esimerkiksi tammi-helmikuussa 2023 Keski-Aasian maihin vieneistä toimijoista 257 oli muihin EU-maihin rekisteröityneitä yrityksiä joilla ei ollut ollenkaan vientiä Suomesta näihin maihin vuonna 2021. Näiden toimijoiden osuus Keski-Aasian viennin kasvustamme oli karkeasti puolet, kertoo Olli-Pekka Penttilä.
Vienti- ja tuontitilastojen erot näkyvät ulkomaankauppatilastoissa
Eri maiden vienti- ja tuontitilastoja vertailtaessa on otettava huomioon erilaiset tilastointitavat. Tuonti tilastoidaan tavaran alkuperämaan mukaan varsinkin EU:n ulkopuolissa maissa, jolloin esim. suomalaista alkuperää oleva tavara luokitellaan tuonniksi Suomesta riippumatta tavaran tuloreitistä tuontimaahan. Vienti tilastoidaan ilmoitetun määrämaan mukaan, joka ei välttämättä toteudu vaan lopullinen määrämaa saattaa vientikuljetuksen aikana vaihtua.
Vuonna 2021 Suomella oli Keski-Aasian maista eniten vientiä Kazakstaniin ja tilastointitapojen erot tulevat näkyviksi maiden ulkomaankauppatilastoja vertailtaessa. Kazakstan toi alkuperältään suomalaista tavaraa merkittävästi muista maista eikä suoraan Suomesta. Tämän takia Kazakstan tilastoi 24,4 miljoonaa dollaria enemmän tuontia Suomesta kuin Suomi tilastoi vientiä Kazakstanista. Vastaava ilmiö on nähtävissä myös Armenian kohdalla, joka tilastoi 9,1 miljoonaa dollaria enemmän tuontia kuin Suomi tilastoi vientiä maahan. (Liitteen taulukko 3.)
Vuonna 2022 Suomella oli edelleen Keski-Aasian maista vientiä eniten Kazakstaniin. Viime vuonna Kazakstan tilastoi 103,9 miljoonaa dollaria vähemmän tuontia kuin Suomi vientiä ja Kirgisian tasavalta tilastoi 27,5 miljoonaa dollaria vähemmän tuontia kuin Suomi vientiä. (Liitteen taulukko 4.)
– Vientimme Keski-Aasian maihin on viimeisen vuoden aikana kasvanut poikkeuksellisen paljon. Normaalin viennin kasvun lisäksi osa tästä selittynee viennin ja tuonnin tilastointitapojen eroilla sekä osa mahdollisella pakotteiden kiertämisellä, toteaa Penttilä.
Liite: Tilastotietoa EU27-maiden viennistä Venäjälle ja Keski-Aasian maihin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä, p. 040 332 1862, olli-pekka.penttila(at)tulli.fi, Twitterissä @Penttila_Olli
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tulli edistää tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa sen oikeellisuuden, tarjoaa asiakaslähtöisiä palveluita sekä suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia. Tulli kantaa tehokkaasti tullit ja muut maahantuonnin verot ja maksut sekä torjuu ja tutkii rajat ylittävää rikollisuutta. Lisäksi Tulli laatii viralliset tilastot Suomen ulkomaankaupasta sekä tutkii elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden turvallisuutta. Tulli on valtiovarainministeriön tulosohjaama virasto, joka toimii yhteistyössä elinkeinoelämän sekä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Tullin palveluksessa on noin 2 000 henkilöä. Suomen tulli on osa Euroopan unionin tulliliittoa, jossa noudatetaan yhteistä kauppapolitiikkaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tulli
60 vuotta sitten: Ensimmäinen autolautta Suomen ja Saksan välille25.5.2023 09:28:00 EEST | Tiedote
60 vuotta sitten autolautat olivat vielä uusi ilmiö, josta oli vasta vähän kokemusta. Ensimmäiset autokannella varustetut alukset Suomen ja Ruotsin välillä aloittivat liikennöimään vuosina 1958–61. Vuonna 1962 alkoi autolauttaliikenne Saksaan. Autolauttaliikenteen historiaan pääsee tutustumaan myös Tullimuseon uudessa Lautalla lännestä -näyttelyssä.
Ulkomaille koiran kanssa - Ovathan passi ja rokotukset kunnossa, jotta paluu Suomeen onnistuu ongelmitta?16.5.2023 07:55:00 EEST | Tiedote
Moni koiran tai kissan kanssa matkustava yllättyy, kun Tulli kysyy lemmikiltä passia Suomeen tultaessa. Tullin havaintojen mukaan kaikki lemmikkieläinten omistajat eivät tiedä, että lemmikkien maahantuloon liittyy useita vaatimuksia, jotka olisi pitänyt selvittää jo ennen reissuun lähtöä.
Tulli on tutkinut kansainväliseen jätekuljetukseen liittyvää rikosepäilyä15.5.2023 11:30:00 EEST | Tiedote
Tulli on tutkinut ympäristörikkomuksena tapausta, jossa yrityksen epäillään kuljettaneen jätettä ilman vaadittavaa lupaa Suomesta Ruotsiin. Kansainvälisten jätesiirtojen valvonnalla varmistetaan, että siirrosta ei aiheudu riskiä ympäristölle tai ihmisille, ja että jätteet päätyvät asianmukaiseen käsittelyyn. Suomessa Tulli valvoo yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa jätteiden kansainvälisiä siirtoja.
Tullimuseo avautuu kesäkauteen – uudessa näyttelyssä kurkistetaan autolauttojen tarinaan12.5.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Tullimuseo avaa jälleen ovensa 13. toukokuuta Suomenlinnassa. Uudessa ”Lautalla lännestä” -teemanäyttelyssä tutustutaan autolauttaliikenteen ja Tullin yhteiseen tarinaan aina 50-luvulta nykypäivään ja tulevaisuuteen. Suuntaa kesäiselle päiväretkelle Suomenlinnaan ja kurkista historiaan.
Tulli epäilee 2 miljoonan euron törkeää veropetosta savukkeiden laittomassa maahantuonnissa10.5.2023 07:50:00 EEST | Tiedote
Tulli on tutkinut yhdessä Viron vero- ja tullilaitoksen kanssa savukkeiden laittomaan maahantuontiin liittyvää rikoskokonaisuutta. Virosta ja Latviasta on tuotu kaupallisen rahtiliikenteen avulla Suomeen levitykseen huomattavan suuri määrä savukkeita. Vältettyjen verojen määrä Suomessa on noin kaksi miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme