
EU-maissa toimivat yritykset myyvät valvontateknologiaa Kiinan sortokoneistolle
Amnesty Internationalin Out of control -raportti paljastaa, että ainakin kolme eurooppalaista yritystä on myynyt valvontateknologiaa Kiinaan. Yritykset toimivat Ruotsissa, Ranskassa ja Alankomaissa. Kiinaan on myyty muun muassa kasvojentunnistusteknologiaa ja verkkokameroita, joita viranomaiset ovat käyttäneet massavalvonnassa.
Euroopan unionin parlamentti ja jäsenvaltiot neuvottelevat valvontatuotteiden vientisäätelyn tiukentamisesta tiistaina 22. syyskuuta, kun käsittelyssä on EU:n kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan asetuksen uudistaminen. Monet EU-maat, kuten Suomi, Ranska ja Ruotsi, vastustavat valvontateknologian viennin voimakkaampaa rajoittamista.
“Biometristä valvontateknologiaa myyvät eurooppalaisyritykset toimivat holtittomasti. Amnestyn tuoreet paljastukset ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu tässä miljardibisneksessä, jossa eurooppalaiset yritykset saavat tuottonsa sortokoneistoilta”, sanoo Amnestyn ihmisoikeus- ja teknologia-asiantuntija Merel Konig.
EU-maista vietyä valvontateknologiaa käytetty uiguureja vastaan
Biometrinen valvontateknologia, johon esimerkiksi kasvojentunnistusohjelmistot kuuluvat, mahdollistaa ihmisten tunnistamisen ja jäljittämisen julkisissa tiloissa. Tällainen teknologia uhkaa oikeutta yksityisyyteen, kokoontumiseen, sanan- ja uskonnonvapauteen sekä syrjimättömyyteen.
Valvontateknologiaa käytetään laajasti esimerkiksi Xinjiangin alueella Luoteis-Kiinassa, jossa arviolta miljoona uiguuria ja muiden etnisten vähemmistöjen edustajaa on mielivaltaisesti suljettu “uudelleenkoulutusleireille”.
Amnestyn tutkimuksessa käsitellään kolmen EU-maissa toimivan yrityksen valvontateknologian vientiä Kiinaan. Ranskalainen Morpho, joka on nykyään osa Idemiaa, solmi vuonna 2015 sopimuksen kasvojentunnistuslaitteiston toimittamisesta Shanghain yleisen turvallisuuden virastolle. Ruotsalainen Axis Communications vuorostaan esittelee verkkosivuillaan rooliaan Kiinan valvontayhteiskunnan rakentamisessa. Yritys valmistaa turva- ja etävalvontaan tarkoitettuja kameroita. Hollantilainen Noldus Information Technology on taas myynyt tunteiden tunnistamiseen tarkoitettua laitteistoa esimerkiksi uiguurien vainoon osallistuvalle yliopistolle Xinjiangissa.
Yritysten tuotteet ovat selkeä uhka ihmisoikeuksien toteutumiselle. Yksikään yrityksistä ei tarjonnut kattavia vastauksia Amnestyn kysymyksiin siitä, miten kauppojen vaikutukset ihmisoikeuksiin on otettu huomioon.
Yritysten huolellisuusvelvoitteen laiminlyönti on yksi syy siihen, miksi EU:n tulee toimia ripeästi ja korjata kaksikäyttötuoteasetuksen puutteet. Amnesty vaatii EU:n lainsäätäjiä sisällyttämään kaiken digitaalisen valvontateknologian vientisäätelyyn ja huomioimaan ihmisoikeudet kaikissa vientilupapäätöksissä. Sen lisäksi pitäisi varmistaa, että yritykset arvioivat viennin ihmisoikeusvaikutukset perusteellisesti.
“Vastauksessaan Amnestylle Axis Communications sanoi, ettei verkkokameroiden vientiin tarvita lupaa. Tämä on juuri se ongelma EU:n nykyisessä vientisääntelyssä”, Amnestyn Merel Konig jatkaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma VuorioTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532vilma.vuorio@amnesty.fiTietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.