EU:n Pellolta pöytään -strategia tuo EU-maataloutta kohti Suomen tasoa – MTK kiittää, mutta haluaa tehokkaampia toimia maatalouden kannattavuuden pelastamiseksi
Komission tänään julkaisema strategia pyrkii parantamaan ruuantuotannon ja koko ruokaketjun kestävyyttä. EU haluaa olla ensimmäinen ilmastoneutraali manner 2050 mennessä. Koronapandemia on lisäksi synnyttänyt tarpeen huolehtia nykyistä paremmin huoltovarmuudesta.
Pellolta pöytään -strategiassa ehdotetaan mm., että kasvinsuojeluaineiden käyttö on puolitettava, ravinnevalumia ja lannoitteiden käyttöä on vähennettävä ja antibioottien käyttö puolitettava. Lisäksi tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia ja kolminkertaistaa luonnonmukaisen tuotannon pinta-alaa. Myös ruoan alkuperä- ja pakkausmerkintöjä parannetaan kuluttajien vastuullisten ja terveellisten valintojen helpottamiseksi.
- Tavoitteena on oltava kuluttajien luottamuksen lisääminen eurooppalaiseen ruokaan. Vastuullisuus ja turvallisuus luovat lisää markkinoita, joten koko EU:n kattavaa laatutasoa on nostettava. Suomalalainen ruoka täyttää hienosti komission esittämät uudet vaatimukset, korostaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila
Suomessa käytetään kasvinsuojeluaineita ja eläinlääkkeitä vain murto-osa EU:n keskimääräisistä käyttömääristä. Maatiloistamme melkein 90 % on sitoutunut vapaaehtoisiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja eläintemme hyvinvointi on maailman huippua. Tämän vuoksi MTK ei hyväksy jokaisen uuden tavoitteen jyvittämistä samalla prosenttikaavalla kaikille jäsenmaille. Vähästä tai nollasta on mahdoton leikata isoja prosentteja.
Komissio on nostanut strategian toimeenpanon keskiöön EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen ja esittää, että pellolta pöytään tavoitteet huomioidaan kansallisissa CAP-strategioissa. MTK varoittaa, että maatalouspolitiikan uudistaminen ei saa lykkääntyä uusien avausten myötä. Maatalouden uusi rooli edellyttää vahvempaa maatalousbudjettia tulevalla rahoituskaudella. MTK on erityisen tyytyväinen, että komissio nostaa ruoka-alan ja maatilojen biokaasun tuotannon talouden elvytyksen kärkihankkeiksi. Tässä on oppia myös Suomen hallitukselle.
- Uusi strategia tuo lupaavia avauksia, mutta se on silti sovitettava yhteen maatalouspolitiikan kokonaisuuden kanssa. Vaarana on, että väärin toteutettuna strategian toimeenpano kurjistaa maatalousyrittäjien talouden. Sitä riskiä ei saa ottaa. Ruokamarkkinoiden ja kauppapolitiikan pelisäännöt on uudistettava, jotta vastuullinen ruoka saa ansaitsemansa arvon, vaatii puheenjohtaja Marttila.
Pellolta pöytään -strategia luo fiksusti toimeenpantuna aidon mahdollisuuden reiluille ruokamarkkinoille. Tuontiruualle tarvitaan vastaavat vaatimukset ja eurooppalainen tuotantotapa on tunnustettava kansainvälisissä kauppasuhteissa. Alkuperä- ja pakkausmerkintöjen tulee varmistaa, että kuluttajalla on aina edellytyksiä tehdä kestäviä valintoja riippumatta siitä missä ruoka ostetaan. Lisäksi tarvitaan myös paremmin toimivia ruokamarkkinoita, jossa viljelijöiden neuvotteluasema takaa riittävän osuuden ruokaketjun rahavirroista.
Ainoastaan kannattava ja myös sosiaalisesti kestävä alkutuotanto takaa ruokaketjun toimivuutta kaikissa olosuhteissa. Maanviljelijöiden rooli huoltovarmuudessa ja kestävän ruuan tuotannossa on erittäin keskeinen ja siksi onkin erittäin tärkeää kuunnella meitä, kun keskustellaan keinoista näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.
Lisätietoa suomalaisen ruuan tuotantotavoista kansainvälisessä vertailussa:
Luonnonvarakeskuksen Ruokafakta-sivusto
Lisätietoja:
Juha Marttila, puheenjohtaja, 050 341 3167
Johan Åberg, maatalousjohtaja, 040 523 3864
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn10.10.2025 16:02:43 EEST | Tiedote
Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty 273 sutta. Vaikka susi on nyt boreaalisella vyöhykkeellä suotuisalla suojelutasolla, MTK pitää viitearvoa liian korkeana ja määrittelyn perusteena olevia keskeisiä seikkoja ongelmallisina.
Viljelijöiden talous poikkeuksellisen heikko - kasvukausikysely kertoo syyt10.10.2025 11:51:23 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kasvukausi oli viljelijöiden mukaan poikkeuksellisen haastava. Kevään kylmyys, kesän kuivuus ja syksyn sateet laskivat sato-odotuksia useimmilla tiloilla. Suurin osa 422 kasvukausikyselyyn vastanneesta viljelijästä arvioi sadon määrän ja laadun olevan tavanomaista tasoa tai sitä heikompaa. Sääolosuhteiden lisäksi myös tilojen taloudellinen tilanne oli monilla tuotantosuunnilla keskimääräistä heikompi. Haasteista huolimatta osa tiloista raportoi myös onnistumisia, erityisesti marjakasvien, kuivaheinän ja syysviljojen osalta.
Puukaupan kilpailuttamisen merkitystä ei voi väheksyä8.10.2025 15:46:09 EEST | Tiedote
Puukauppa on hiljentynyt syksyn aikana, ja metsänomistajien myyntihalukkuus on ollut laskussa. Keväällä puukauppa kävi vielä kiivaasti. MTK:n tuore Metsätutka-kysely osoittaa, että ensi vuodelle puunmyyntiaikeita on enää noin kolmasosalla metsänomistajista. Puukauppamäärien laskiessa kilpailutuksen merkitys korostuu, muistuttaa asiantuntija.
Susikanta selvästi aiempaa suurempi – kiintiömetsästys välttämätöntä30.9.2025 10:44:34 EEST | Tiedote
Tuoreimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2025 Suomessa oli noin 430 sutta ja noin 76 susireviiriä. Susikanta kasvoi edellisvuodesta peräti 46 prosenttia. Susikannan koko vaihtelee vuoden eri aikoina, ja marraskuussa 2025 kannan arvioidaan olevan noin 557 sutta. Luonnonvarakeskuksen tiedot kertovat, että susiyksilöt ja kannan kasvu painottuvat voimakkaasti läntiseen Suomeen.
Kotimaiset kurpitsat ovat syksyn kuumin sesonkituote – Lajikkeita ja vinkkejä kotikeittiöön29.9.2025 09:20:14 EEST | Tiedote
Kotimaisten kurpitsojen pääsesonkia vietetään syyskuusta marraskuuhun. Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaiskasveja, jotka kasvavat avomaalla. Kesällä herkutellaan kesäkurpitsalla, syksyllä on paksukuoristen talvikurpitsojen aika. Kurpitsasato kypsyy loppukesällä ja syksyllä, ja lokakuu onkin oivallinen aika herkutella kotimaisilla kurpitsoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme