Keskuskauppakamari

EU:n verohankkeissa mietittävä myös kansallista etua

Jaa

EU-vaalien lähestyessä ja hallitusneuvottelujen tiivistyessä Keskuskauppakamarin talouspolitiikasta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell peräänkuuluttaa EU:n verohankkeiden vaikutusten laajaa arviointia sekä myös itsekästä tarkastelua.

Ann-Mari Kemell - STT Lehtikuva Anni Reenpää
Ann-Mari Kemell - STT Lehtikuva Anni Reenpää

”EU:ssa on viime vuosina tehty merkittäviä toimia aggressiivisen verosuunnittelun kitkemiseksi. Viimeisimmät veronkiertodirektiivin vaatimat säännökset tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Nyt olisi aika arvioida, kuinka hyvin jo tehdyt toimet ovat vaikuttaneet. Uusia toimia ei kannata viedä hätäisesti eteenpäin”, Kemell sanoo.

Kemellin mukaan aggressiivisen verosuunnittelun kitkemisen varjolla komissio ja parlamentti on edistämässä useita toimia, joilla verotusoikeus suomalaisten yritysten tuloon siirtyisi Suomen ulottumattomiin. Näitä ovat muun muassa yhteinen yhdistetty yritysten veropohja, joka sisältää säännöt veropohjan jakamisesta jäsenvaltioiden kesken, digiveroesitykset sekä ehdotus määräenemmistöpäätösten käyttöönotosta myös verotuksessa.

”Pienten jäsenmaiden ja suurten jäsenmaiden edut ovat verohankkeissa usein vastakkaisia. Monissa hankkeissa verotusoikeus uhkaa siirtyä korkean arvonlisän luonnin sijaan asiakkaiden sijaintivaltioon. On selvää, että Suomi on tässä kehityksessä häviäjä”, Kemell toteaa.

Kemell pitää kehitystä huolestuttavana niin yritysten kuin Suomen valtionkin kannalta. Hänen mukaansa suuren jäsenvaltion verotusoikeus tarkoittaa yleensä suurempaa verorasitusta, sillä isoilla valtioilla yhteisöverokanta on yleensä korkeampi.

”Lisäksi verotusvallan uusjako johtaa mitä ilmeisimmin veroriitojen lisääntymiseen ja saman tulon verottamiseen useampaan kertaan”, perustelee Kemell huoltaan.

Kemellin mukaan jokaisen valtion olisi syytä keskittyä verojen tehokkaaseen keräämiseen ja verovajeiden pienentämiseen. Hän pitää Suomen verojärjestelmän tehokkuutta ja pieniä verovajeita hyvänä esimerkkinä myös muille valtiolle.

Kemell muistuttaa, että veropolitiikka on keskeinen talouspoliittinen väline, jota ei pidä luovuttaa pois.

”Jos EU:ssa verotuksessa siirryttäisiin määräenemmistöpäätöksiin, aktiivisen talouspolitiikan tekomahdollisuudet menetetään merkittäviltä osin lopullisesti. Tähän Suomen kaltaisella pienellä avotaloudella ei ole varaa”, Kemell sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ann-Mari Kemell - STT Lehtikuva Anni Reenpää
Ann-Mari Kemell - STT Lehtikuva Anni Reenpää
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kiinteistöalalle valmistui 257 uutta laillistettua välittäjää13.6.2019 09:00:00 EESTTiedote

Keskuskauppakamarin järjestämän välittäjäkokeen läpäisi tänä keväänä 236 uutta laillistettua kiinteistönvälittäjää (LKV) ja 21 laillistettua vuokrahuoneistonvälittäjää (LVV). Välittäjäkokeiden osallistujamäärät ovat pysyneet edelleen korkeina. Vuonna 2016 voimaan tullut laki edellyttää vähintään puolelta välitysliikkeen välittäjistä kokeen osoittamaa ammatillista pätevyyttä.

Finnvera ja Kauppakamari: Vientiyritysten tyypillinen luottotappio 30 000 euroa - Luottotappiot yhä viennin jarruna5.6.2019 09:01:00 EESTTiedote

Rahoitusosaamisen puutteet ja luottotappiot jarruttavat yhä Suomen viennin ja vientiyritysten kasvua. Vientiyritysten kärsimä luottotappio on tyypillisesti keskimäärin 30 000 euroa. Tämä käy ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n teettämästä vientikaupan rahoitusbarometristä. Koetut luottotappiot ovat varsin suuria suhteessa keskimääräisen vientikaupan kokoon, joka on valtaosalla yrityksistä alle 100 000 euroa. Hyvä uutinen on, että jo lähes kolmanneksella vientiyrityksistä on kirjallinen luottopolitiikka, joka määrittelee rajat luottoriskien ottamiselle kaupankäynnissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme