Keskuskauppakamari

EU:n verohankkeissa mietittävä myös kansallista etua

Jaa
EU-vaalien lähestyessä ja hallitusneuvottelujen tiivistyessä Keskuskauppakamarin talouspolitiikasta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell peräänkuuluttaa EU:n verohankkeiden vaikutusten laajaa arviointia sekä myös itsekästä tarkastelua.
Ann-Mari Kemell - STT Lehtikuva Anni Reenpää
Ann-Mari Kemell - STT Lehtikuva Anni Reenpää

”EU:ssa on viime vuosina tehty merkittäviä toimia aggressiivisen verosuunnittelun kitkemiseksi. Viimeisimmät veronkiertodirektiivin vaatimat säännökset tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Nyt olisi aika arvioida, kuinka hyvin jo tehdyt toimet ovat vaikuttaneet. Uusia toimia ei kannata viedä hätäisesti eteenpäin”, Kemell sanoo.

Kemellin mukaan aggressiivisen verosuunnittelun kitkemisen varjolla komissio ja parlamentti on edistämässä useita toimia, joilla verotusoikeus suomalaisten yritysten tuloon siirtyisi Suomen ulottumattomiin. Näitä ovat muun muassa yhteinen yhdistetty yritysten veropohja, joka sisältää säännöt veropohjan jakamisesta jäsenvaltioiden kesken, digiveroesitykset sekä ehdotus määräenemmistöpäätösten käyttöönotosta myös verotuksessa.

”Pienten jäsenmaiden ja suurten jäsenmaiden edut ovat verohankkeissa usein vastakkaisia. Monissa hankkeissa verotusoikeus uhkaa siirtyä korkean arvonlisän luonnin sijaan asiakkaiden sijaintivaltioon. On selvää, että Suomi on tässä kehityksessä häviäjä”, Kemell toteaa.

Kemell pitää kehitystä huolestuttavana niin yritysten kuin Suomen valtionkin kannalta. Hänen mukaansa suuren jäsenvaltion verotusoikeus tarkoittaa yleensä suurempaa verorasitusta, sillä isoilla valtioilla yhteisöverokanta on yleensä korkeampi.

”Lisäksi verotusvallan uusjako johtaa mitä ilmeisimmin veroriitojen lisääntymiseen ja saman tulon verottamiseen useampaan kertaan”, perustelee Kemell huoltaan.

Kemellin mukaan jokaisen valtion olisi syytä keskittyä verojen tehokkaaseen keräämiseen ja verovajeiden pienentämiseen. Hän pitää Suomen verojärjestelmän tehokkuutta ja pieniä verovajeita hyvänä esimerkkinä myös muille valtiolle.

Kemell muistuttaa, että veropolitiikka on keskeinen talouspoliittinen väline, jota ei pidä luovuttaa pois.

”Jos EU:ssa verotuksessa siirryttäisiin määräenemmistöpäätöksiin, aktiivisen talouspolitiikan tekomahdollisuudet menetetään merkittäviltä osin lopullisesti. Tähän Suomen kaltaisella pienellä avotaloudella ei ole varaa”, Kemell sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ann-Mari Kemell - STT Lehtikuva Anni Reenpää
Ann-Mari Kemell - STT Lehtikuva Anni Reenpää
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Näin ensi vuoden verotuksen muutokset vaikuttavat palkansaajiin ja työnantajiin22.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote

Ensi vuoden verotukseen tulee merkittäviä muutoksia, jotka on hyvä tiedostaa etukäteen. Monen palkansaajan verotus kevenee, mutta samalla työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sähköautojen latausetu muuttuu veronalaiseksi. Lisäksi ensi vuodesta alkaen työnantaja saa korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut verovapaasti. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala kertoo ensi vuoden veromuutosten voittajat ja häviäjät.

Keskuskauppakamari: Ukrainan tuki on Suomen etu19.12.2025 08:45:14 EET | Tiedote

Eurooppa-neuvoston hyväksymä 90 miljardin euron taloudellinen tukipaketti Ukrainalle on historiallinen ja strategisesti ratkaiseva askel koko Euroopan turvallisuudelle. EU-johtajat sitoutuivat tarjoamaan merkittävää rahoitusta Ukrainan valtion tarpeisiin ja puolustuskyvyn ylläpitämiseen vuosiksi 2026–2027, vaikka alkuperäinen tavoite käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja rahoituksen lähteenä osoittautui oikeudelliselta ja poliittiselta kannalta liian vaikeaksi toteuttaa juuri nyt. Työtä niiden varojen käyttämiseksi on kuitenkin myös jatkettava, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye