Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea: Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus kuuluu kaikille lapsille

Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti osana valtion säästöpolitiikkaa vuonna 2015 rajata lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen vanhemman ollessa työtön tai hoitaessa perheen toista lasta kotona. Lastensuojelun Keskusliitto teki vuonna 2016 muutoksesta järjestökantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle.

Lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajattiin 1.8.2016 voimaan tulleilla varhaiskasvatuslain muutoksilla 20 tuntiin viikossa vanhemman ollessa työtön sekä silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla.

Keskusliiton kantelun mukaan uudistus asetti lapset yhdenvertaisuuden kannalta eri asemaan ja jätti osan lapsista heikompaan asemaan sosiaalisen peruskirjan takaamissa palveluissa ja tuissa. Kantelun mukaan lainmuutos loukkasi myös lapsen vanhempien oikeuksia. Lain valmistelussa ei arvioitu muutoksen pitkän aikavälin todellisia kustannussäästöjä eikä lapsivaikutuksia.

– Varhaiskasvatus on lapselle ja hänen tulevaisuudelleen erittäin merkittävä asia. Siksi sen tulee olla kaikkien lasten yhtäläisesti saavutettavissa, toteaa Lastensuojelun Keskusliiton puheenjohtaja Pentti Arajärvi

Sosiaalisten oikeuksien komitea nostaa esille ratkaisussaan, että laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia ja tasaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia lasten elämässä. Suomen valtion säästötoimet kohdennettiin ryhmiin, jotka muutenkin ovat haavoittavammassa asemassa. Muutos loukkasi työttömien sekä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla olevien henkilöiden lasten oikeuksia ja asetti perheet myös alueellisesti eriarvoiseen asemaan.

Komitean päätös tulee tilanteessa, jossa päätös palauttaa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on jo tehty. Keskusliitto on toivottanut päätöksen tervetulleeksi.

– Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kannattaa panostaa, sillä se torjuu syrjäytymistä ja huono-osaisuudesta aiheutuvia riskejä lasten elämässä, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. – Komitean päätös tukee ajatusta, ettei säästötoimia voi kohdentaa haavoittavimmassa asemassa oleviin. Se ei ole inhimillistä, mutta ei myöskään yhteiskunnan kannalta fiksua.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on Euroopan neuvostossa toimiva puolueeton asiantuntijaelin, joka valvoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista tutkimalla valtioiden määräajoin antamia raportteja. Komitea myös käsittelee Euroopan sosiaalisen peruskirjan nojalla tehtyjä järjestökanteluja.

Valitusprosessi oli pitkäkestoinen ja siihen sisältyi selvitys Lastensuojelun Keskusliiton kelpoisuudesta kantelijana sekä valtion mahdollisuus vastata kanteluun.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen, p. 040 838 4027

Erityisasiantuntija Kaisu Muuronen, p. 050 569 6697

LSKL:n alkuperäinen järjestökantelu suomeksi

Tietoa sosiaalisten oikeuksien komiteasta sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla