Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Euroopan uimavesiraportti: Suomen uimavedet ovat laadukkaita

Jaa

Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, noin 92 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi.

Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttävään luokkaan kuului kahdeksan rantaa, eli noin kolme prosenttia uimarannoista. Vain kahdella uimarannalla (0,7 %) uimaveden laatu oli luokiteltu huonoksi.

Uimavesiraportissa tarkastellaan erikseen sisämaan ja rannikon uimavesien laatua

Suomessa yhä useampi järven tai joen uimavesi on luokiteltu joko erinomaiseksi tai hyväksi. Näihin kahteen parhaimpaan laadun luokkaan luokiteltiin 96 prosenttia kaikista sisämaan uimavesistä. 

Rannikon uimavesistä erinomaiseksi tai hyväksi luokiteltiin noin 80 prosenttia. Rannikon uimavesien bakteerimäärille on asetettu sisämaata tiukemmat raja-arvot. Tämä siksi, koska bakteerit säilyvät suolaisissa vesissä huonommin ja siten pienemmän bakteerimäärän on arvioitu kuvaavan veden suolistoperäistä saastumista. Kuitenkin samoja raja-arvoja sovelletaan kaikille rannikon uimavesille eri puolella Eurooppaa, joten vähäsuolaisen Itämeren ja moninkertaisesti suolaisemman Välimeren bakteerimääriä arvioidaan samoin kriteerein. 

”Suomessa rannikoiden uimavedet ovat paitsi vähäsuolaisia, myös rannat ovat usein matalia, mikä voi heikentää veden vaihtuvuutta uimarannalla ja näkyä uimaveden laadun luokittelussa”, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus.

Yksittäisten uimarantojen perustiedot ja seurantaan perustuvat uimavesiluokat ovat saatavilla Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalvelusta. Palveluun koottujen tietojen mukaan Kyproksella, Itävallassa ja Maltalla oli suhteellisesti eniten erinomaiseen luokkaan luokiteltuja uimavesiä.

Tulevan uimakauden aikana verkkopalvelun tiedot eivät päivity, vaan uimaveden laadusta tiedotetaan uimarannoilla sekä esimerkiksi kuntien verkkosivuilla.

Sinileväesiintymää ei oteta huomioon uimaveden laadun luokittelussa

Vaikka kuntien terveydensuojeluviranomaiset seuraavat Suomessa myös sinilevien esiintymistä uimavesissä, sinileväesiintymien yleisyyttä tai runsautta ei oteta huomioon uimavesiluokan määrittämisessä.

Euroopan uimavesiraportissa luokitellaan uimaveden laatu niillä rannoilla, missä suolistoperäistä saastumista kuvaavien bakteerien määrää uimavedessä on seurattu säännöllisesti neljän uimakauden ajan. Bakteerimäärien perusteella voidaan arvioida esimerkiksi jätevesien vaikutusta uimaveteen. 

Suomen uimavesistä 15 jäi ilman laadun luokkaa, koska uimaveden laatua ei ollut seurattu riittävän pitkään tai riittävän monella näytteellä. Osa näistä rannoista oli uusia, osalla oli tehty muutostöitä ja osalla näytemäärä oli jäänyt liian vähäiseksi. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemän uimavesivalvonnan tulokset vuosittain Euroopan komissiolle. Nyt julkaistu raportti perustuu uimakausien 2016–2019 seurantaan. Raporttiin on koottu maakohtaiset yhteenvedot uimaveden laadusta ja yhteensä yli 22 000 eurooppalaisen uimarannan tulokset. 

Kesällä 2019 Suomessa oli yhteensä 301 yleistä uimarantaa, joista 224 sijaitsi sisämaan vesistöjen äärellä ja 77 rannikolla.

Lisätietoja:

Euroopan uimavesiraportti 2019 - European bathing water quality in 2019
Euroopan ympäristökeskus

Suomen uimavesiraportti 2019 – Finnish bathing water quality in 2019
Euroopan ympäristökeskus

Uimavesi
THL 

Outi Zacheus
erikoissuunnittelija 
THL 
p. 029 524 6374
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000http://www.thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Laivoilla useita altistustilanteita – hakeudu matalalla kynnyksellä testiin, jos oireita6.7.2020 14:09:41 EESTTiedote

Terveysviranomaisten tiedossa on nyt useita tapauksia, joissa henkilö on matkustanut risteilylaivalla ja matkan jälkeen hänellä on todettu koronatartunta. Pääsääntöisesti näissä tapauksissa henkilöt ovat itse välttäneet laivalla liikkumista ja ihmisjoukkoja, joten heidän lähikontaktinsa ovat jääneet vähäisiksi tai altistuneet on ollut mahdollista tunnistaa, tavoittaa ja asettaa karanteeniin. Näissä tapauksissa muiden kuin lähikontaktien riski sairastumiseen on pieni. Kuitenkin Silja Europan Tallinnan risteilyllä 30.6.–1.7. lieväoireinen henkilö on pidempiä aikoja oleskellut laivan yleisissä tiloissa ja näin muut matkustajat ovat saattaneet altistua taudille. Silja Europan risteily lähti Helsingistä tiistaina 30.6. klo 18.30. Paluumatkalle laiva lähti Tallinnasta keskiviikkona 1.7. klo 12.30. Mikäli olet matkustanut kyseisillä laivavuoroilla, kehotamme tarkkailemaan mahdollisia koronaviruksen oireita, joita ovat esimerkiksi kuume ja/tai yskä ja/tai hengenahdistus. Mikäli lieviäkin oirei

Asiointiliikenne rajan yli lisää tartuntariskiä länsirajalla – hakeudu koronatestiin matalalla kynnyksellä30.6.2020 14:38:32 EESTTiedote

Pohjois-Ruotsissa todetut koronatartunnat ovat aiheuttaneet huolta tartuntaketjujen leviämisestä myös Suomen puolelle. Esimerkiksi Jällivaaran alueella käy töissä vajaa 3 000 suomalaista. Rajan yli suuntautuvan työmatka- ja asiointiliikenteen mukana tulevat koronatartunnat ovat mahdollisia myös Suomessa. ”Koronavirustartuntojen nopea toteaminen on tärkeää, jotta mahdolliset tartunnat voidaan tunnistaa ja tauti ei pääse leviämään. Jokaisen, jolla on vähänkään koronatartuntaan sopivia oireita, kannattaa hakeutua testiin erittäin matalalla kynnyksellä”, sanoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. Koronatartuntaan liittyviä oireita voivat olla esimerkiksi kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi tai ripuli. ”Testiin hakeutumisen lisäksi on tärkeää pitää huolta hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä riittävistä turvaväleistä”, Puumalainen muistuttaa. On erittäin tärkeää, että kaikki Ruotsin puolella työskentelevät noudattavat hygieniaohjeita ja välttävät turhia

Rakennustyömailla todettu useita tautirypäitä Suomessa – koronaepidemian torjuntaa tehostettava työmailla30.6.2020 13:51:45 EESTTiedote

Suomessa rakennustyömailla on todettu useita tautirypäitä. Koska rakennustyömailla työskentelee monista maista lähtöisin olevia työntekijöitä, jotka usein majoittuvat ahtaasti ja liikkuvat työmaalta toiselle, on koronaepidemian torjuntaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Tartuntojen torjunta rakennustyömailla tapahtuu samalla tavalla kuin muuallakin yhteiskunnassa. Lähtökohtana on, että sairaana ei saa tulla työpaikalle. Työnantajan on syytä päivittää työmaan vaarojen selvitys ja riskien arviointi koronatilanne huomioiden sekä ohjeistaa työntekijöitä. Lähikontaktien minimoiminen, käsihygienia, työvälineiden ja sosiaalitilojen puhdistus, työmaan siisteys ja riskiarvioon perustuva henkilökohtaisen suojainten käyttö sekä mahdollisen yhteismajoituksen siisteys ja hygieniajärjestelyt torjuvat taudin leviämistä. Omaehtoisessa karanteenissa minimoitava lähikontaktit Omaehtoista karanteenia on syytä noudattaa, mikäli työntekijä tulee Suomeen ulkomailta. Vain Baltian maista, Norjasta, Tanskast

Majoriteten understöder placering av penningautomater i separata spelsalar24.6.2020 08:22:50 EESTTiedote

En större del av finländarna än tidigare stöder placering av penningautomater i separata spelsalar, enligt en undersökning från Institutet för hälsa och välfärd (THL). I undersökningen som gjordes 2019 understödde lite över hälften av respondenterna (52 %) en placering av penningautomater i separata spelsalar och cirka en femtedel (22 %) motsatte sig det. År 2015 understödde 37 procent av respondenterna förslaget.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme