Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Euroopan vuoristolinnut vähenevät

Jaa

Tuore tutkimus kokoaa ensi kertaa eurooppalaisten vuoristolintujen kannankehitystiedot yhteen. Tulos on huolestuttava: vuoristospesialistien määrät vähenivät jopa kymmenen prosenttia 2000-luvulla.

Mainiosti tunturiin maastoutuva pulmunen on vähentynyt viime vuosina (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Mainiosti tunturiin maastoutuva pulmunen on vähentynyt viime vuosina (kuva: Aleksi Lehikoinen)

Vuoristojen lajiyhteisöissä esiintyy lajeja, joita ei tavata missään muussa elinympäristöissä. Nämä lajit ovat lisäksi hyvin herkkiä ilmastonmuutokselle, sillä lämpenevä ilmasto ajaa niitä ahtaammalle. Lajit voivat periaatteessa siirtyä rinnettä ylöspäin, mutta laen lähestyessä niiden elintila vääjäämättä pienenee.

Uuden julkaisun perusteella eurooppalaisten vuoristolintujen runsaus onkin laskenut ilmastonmuutosennusteiden mukaisesti.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 44 lintulajin kannankehitystä 2000-luvulla Fennoskandian, Britannian, Alppien ja Iberian vuoristo- ja tunturialueilla. Tarkastelluista lajeista 14 taantui ja kahdeksan runsastui merkitsevästi.

– Keskimäärin lajien määrät vähenivät 13 vuoden tutkimusjaksolla 7 prosenttia, ja siten vuoristolintujen tilanne on selvästi huonompi kuin esimerkiksi eurooppalaisten metsälintujen, joiden määrät eivät samalla jaksolla muuttuneet, kertoo tutkimusta vetänyt akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Kaikkein tukalin tilanne on lintulajeilla, jotka esiintyvät ainoastaan vuoristoissa eivätkä pysty hyödyntämään muita elinympäristöjä Euroopassa. Näillä vuoristospesialisteilla määrät vähenivät jopa kymmenen prosenttia seurantajakson aikana.

Vuo­ris­to­lin­tu­ja uh­kaavat myös maan­käy­tön muu­tok­set

Vuoristolintujen kannankehityksissä oli alueellisia eroja. Määrät vähenivät merkitsevästi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä Iberian niemimaalla. Briteissä ja Alpeilla lintumäärät pysyivät vakaampina.

– Ilmastonmuutoksen lisäksi vuoristolintujen runsauksiin vaikuttaa myös ihmisen maankäyttö. Esimerkiksi Iberiassa laidunnuksen väheneminen vuoristoniityillä voi johtaa metsittymiseen ja siten avomaita käyttävien vuoristolajien taantumiseen, täsmentää tutkimuskoordinaattori Päivi Sirkiä Luomuksesta.

Tutkijat korostavatkin seurannan ja tutkimuksen jatkumista, jotta paikalliset syyt lajien vähenemiseen saataisiin selvitettyä. Vuoristolintujen seuranta on haastavampaa kuin alavan maan lintujen.

– Laskentakohteet ovat usein kaukana asutuksesta, ja siksi olemmekin erityisen kiitollisia vapaaehtoisten laskijoiden panostuksesta, Sirkiä korostaa.

Tutkimus toteutettiin 12 maan yhteistyönä osana Euroopan laajuista linnustonseurantaverkostoa ja tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä Global Change Biology-tiedesarjassa.

Alkuperäisjulkaisuu: Declining population trends of European mountain birds

Lisätietoja:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Mainiosti tunturiin maastoutuva pulmunen on vähentynyt viime vuosina (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Mainiosti tunturiin maastoutuva pulmunen on vähentynyt viime vuosina (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Norjan Barentsinmeren öljyonnettomuuksien riskienhallinta kaipaa huomattavaa uudistamista14.6.2019 11:26:25 EESTTiedote

Helsingin yliopistossa äskettäin valmistuneessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan erilaisia tapoja kartoittaa öljyonnettomuusriskejä Norjan Barentsinmerellä, jossa öljynetsintä ja poraaminen on vastikään sallittu uusilla alueilla. Tutkimuksessa osoitetaan, että tarvitsemme pikaisesti uusia tapoja sisällyttää erilaisia riskikehyksiä ja erinäisiä tiedon muotoja monimutkaisten sosioekologisten riskien riskinhallintaprosesseihin.

Kokemukset terveydenhuollosta värittävät suhtautumista genomitutkimuksiin12.6.2019 15:00:07 EESTTiedote

Vaikka ihmisillä on taipumus arvioida terveyteensä liittyviä riskejä optimistisesti, ihmisten arviot omista riskeistään heijastelevat myös todellisia riskitekijöitä. Esimerkiksi he, joiden perheessä on sydän- ja verisuonisairautta, diabetesta, syöpää tai masennusta, kokevat oman riskinsä sairastua kyseiseen tautiin keskimäärin suuremmaksi kuin muut. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimuksesta.

Levänluhdan kalmiston mysteeri aukeaa pala palalta monitieteisen tutkimuksen avulla11.6.2019 12:00:14 EESTTiedote

Uusi tutkimus osoittaa, että Isonkyrön Levänluhtaan haudattujen ihmisten DNA on lähellä nykysaamelaisten DNA:ta. Tämä on ensimmäinen fyysinen osoitus saamelaisasutuksesta näinkin eteläisessä Suomessa. Strontiumisotooppianalyysi taas osoittaa, että nämä ihmiset olivat kasvaneet alueella. Se sijaan kysymys siitä, miksi heidät on haudattu veteen, jää edelleen arvoitukseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme