Vuoristojen lajiyhteisöissä esiintyy lajeja, joita ei tavata missään muussa elinympäristöissä. Nämä lajit ovat lisäksi hyvin herkkiä ilmastonmuutokselle, sillä lämpenevä ilmasto ajaa niitä ahtaammalle. Lajit voivat periaatteessa siirtyä rinnettä ylöspäin, mutta laen lähestyessä niiden elintila vääjäämättä pienenee.

Uuden julkaisun perusteella eurooppalaisten vuoristolintujen runsaus onkin laskenut ilmastonmuutosennusteiden mukaisesti.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 44 lintulajin kannankehitystä 2000-luvulla Fennoskandian, Britannian, Alppien ja Iberian vuoristo- ja tunturialueilla. Tarkastelluista lajeista 14 taantui ja kahdeksan runsastui merkitsevästi.

– Keskimäärin lajien määrät vähenivät 13 vuoden tutkimusjaksolla 7 prosenttia, ja siten vuoristolintujen tilanne on selvästi huonompi kuin esimerkiksi eurooppalaisten metsälintujen, joiden määrät eivät samalla jaksolla muuttuneet, kertoo tutkimusta vetänyt akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Kaikkein tukalin tilanne on lintulajeilla, jotka esiintyvät ainoastaan vuoristoissa eivätkä pysty hyödyntämään muita elinympäristöjä Euroopassa. Näillä vuoristospesialisteilla määrät vähenivät jopa kymmenen prosenttia seurantajakson aikana.

Vuo­ris­to­lin­tu­ja uh­kaavat myös maan­käy­tön muu­tok­set

Vuoristolintujen kannankehityksissä oli alueellisia eroja. Määrät vähenivät merkitsevästi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä Iberian niemimaalla. Briteissä ja Alpeilla lintumäärät pysyivät vakaampina.

– Ilmastonmuutoksen lisäksi vuoristolintujen runsauksiin vaikuttaa myös ihmisen maankäyttö. Esimerkiksi Iberiassa laidunnuksen väheneminen vuoristoniityillä voi johtaa metsittymiseen ja siten avomaita käyttävien vuoristolajien taantumiseen, täsmentää tutkimuskoordinaattori Päivi Sirkiä Luomuksesta.

Tutkijat korostavatkin seurannan ja tutkimuksen jatkumista, jotta paikalliset syyt lajien vähenemiseen saataisiin selvitettyä. Vuoristolintujen seuranta on haastavampaa kuin alavan maan lintujen.

– Laskentakohteet ovat usein kaukana asutuksesta, ja siksi olemmekin erityisen kiitollisia vapaaehtoisten laskijoiden panostuksesta, Sirkiä korostaa.

Tutkimus toteutettiin 12 maan yhteistyönä osana Euroopan laajuista linnustonseurantaverkostoa ja tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä Global Change Biology-tiedesarjassa.

Alkuperäisjulkaisuu: Declining population trends of European mountain birds

Lisätietoja:

• Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045 137 5732
• Tutkimuskoordinaattori Päivi Sirkiä, paivi.sirkia@helsinki.fi, 050 595 1782