Euroopan vuoristolinnut vähenevät
Tuore tutkimus kokoaa ensi kertaa eurooppalaisten vuoristolintujen kannankehitystiedot yhteen. Tulos on huolestuttava: vuoristospesialistien määrät vähenivät jopa kymmenen prosenttia 2000-luvulla.
Vuoristojen lajiyhteisöissä esiintyy lajeja, joita ei tavata missään muussa elinympäristöissä. Nämä lajit ovat lisäksi hyvin herkkiä ilmastonmuutokselle, sillä lämpenevä ilmasto ajaa niitä ahtaammalle. Lajit voivat periaatteessa siirtyä rinnettä ylöspäin, mutta laen lähestyessä niiden elintila vääjäämättä pienenee.
Uuden julkaisun perusteella eurooppalaisten vuoristolintujen runsaus onkin laskenut ilmastonmuutosennusteiden mukaisesti.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 44 lintulajin kannankehitystä 2000-luvulla Fennoskandian, Britannian, Alppien ja Iberian vuoristo- ja tunturialueilla. Tarkastelluista lajeista 14 taantui ja kahdeksan runsastui merkitsevästi.
– Keskimäärin lajien määrät vähenivät 13 vuoden tutkimusjaksolla 7 prosenttia, ja siten vuoristolintujen tilanne on selvästi huonompi kuin esimerkiksi eurooppalaisten metsälintujen, joiden määrät eivät samalla jaksolla muuttuneet, kertoo tutkimusta vetänyt akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Kaikkein tukalin tilanne on lintulajeilla, jotka esiintyvät ainoastaan vuoristoissa eivätkä pysty hyödyntämään muita elinympäristöjä Euroopassa. Näillä vuoristospesialisteilla määrät vähenivät jopa kymmenen prosenttia seurantajakson aikana.
Vuoristolintuja uhkaavat myös maankäytön muutokset
Vuoristolintujen kannankehityksissä oli alueellisia eroja. Määrät vähenivät merkitsevästi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä Iberian niemimaalla. Briteissä ja Alpeilla lintumäärät pysyivät vakaampina.
– Ilmastonmuutoksen lisäksi vuoristolintujen runsauksiin vaikuttaa myös ihmisen maankäyttö. Esimerkiksi Iberiassa laidunnuksen väheneminen vuoristoniityillä voi johtaa metsittymiseen ja siten avomaita käyttävien vuoristolajien taantumiseen, täsmentää tutkimuskoordinaattori Päivi Sirkiä Luomuksesta.
Tutkijat korostavatkin seurannan ja tutkimuksen jatkumista, jotta paikalliset syyt lajien vähenemiseen saataisiin selvitettyä. Vuoristolintujen seuranta on haastavampaa kuin alavan maan lintujen.
– Laskentakohteet ovat usein kaukana asutuksesta, ja siksi olemmekin erityisen kiitollisia vapaaehtoisten laskijoiden panostuksesta, Sirkiä korostaa.
Tutkimus toteutettiin 12 maan yhteistyönä osana Euroopan laajuista linnustonseurantaverkostoa ja tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä Global Change Biology-tiedesarjassa.
Alkuperäisjulkaisuu: Declining population trends of European mountain birds
Lisätietoja:
- Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045 137 5732
- Tutkimuskoordinaattori Päivi Sirkiä, paivi.sirkia@helsinki.fi, 050 595 1782
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston päärakennus peruskorjataan23.1.2019 13:09 | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus on päättänyt yliopiston päärakennuksen korjaamisesta. Ensimmäinen korjausvaihe alkaa kesällä 2019 ja kestää noin kaksi vuotta. Peruskorjauksen tarkoituksena on korjata päärakennus vastaamaan nykyisiä teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia.
Suomen eliölajien lajiluettelo on julkaistu ensimmäistä kertaa23.1.2019 09:00 | Tiedote
Suomen Lajitietokeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa Suomen eliölajien luettelon. Luetteloon on koottu yli 40 000 lajinimeä, ja se kattaa Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden eliöiden nimistön.
GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00 | Tiedote
GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.
Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51 | Tiedote
Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.
Äidin raskausajan lihavuudella yhteyksiä sekä äidin että lapsen hyvinvointiin21.1.2019 12:32 | Tiedote
Tuore väitöstutkimus tuo lisätietoa alkuraskauden lihavuuden yhteyksistä äidin ja lapsen hyvinvointiin. Lihavuus on yhteydessä äidin masennusriskiin ja saattaa vaikuttaa jälkeläisen stressihormonitasoihin vielä aikuisuudessa.
Käytännön tuki vaikeissa tilanteissa ehkäisee masennusta21.1.2019 08:00 | Tiedote
Palvelujärjestelmän pitäisi pystyä tarjoamaan vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneelle ihmiselle hyvin konkreettista käytännön apua ennen kuin masennus saa yliotteen. Vähäinenkin tuki voi auttaa, kun se annetaan oikeaan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme