Eurooppalaisen kulttuuriperinnön suhde kolonialismiin on yhä vaikea
FM, YTM Johanna Turunen tarkastelee väitöksessään aihetta erityisesti Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (EHL) kautta. Vuonna 2011 käynnistetty Euroopan komission koordinoima aloite kokoaa yhteen kohteita, joilla on ollut keskeinen rooli Euroopan historiassa. Tavoitteena on vahvistaa EU:n kansalaisuuden tunnetta, sekä kulttuurien välistä dialogia. Suomi liittyi vuonna 2020 osaksi EHL:n toimintaa.
– Kulttuuriperintö ja kulttuuriset identiteetit on usein nähty hyvin läheisesti linkittyneinä. Kansakunnan käsite on hankala ja kapea lähestymistapa identiteetteihin. Se jättää suuren osan eurooppalaisista määritelmän ulkopuolelle, Turunen kertoo.
Kolonialismin aineeton perintö
Vaikka yhteys kulttuuriperinnön ja identiteettien välillä on vahva, tulisi kulttuuriperintö nähdä myös tiedontuotannon välineenä. Se on keino oppia lukemaan omia ympäristöjämme uudessa valossa, sekä pohtia mitä arvoja niiden taakse piiloutuu.
Hänen mukaansa ongelmana on erityisesti niin sanottu kulttuurinen arkisto – vuosisatojen aikana opittu lähes vaistojen tasolla toimiva arvojen, ennakkoasenteiden ja kulttuuristen ideaalien kokoelma.
– Olen kutsunut tätä kolonialismin aineettomaksi perinnöksi. Se koostuu kaikista niistä tavoista, joilla kulttuurimme, olipa kyse suomalaisuudesta tai eurooppalaisuudesta, vahvistaa erontekoja meidän ja erityisesti rodullistettujen vähemmistöjen välillä, Turunen kertoo.
– Olemme ajan saatossa tulleet osittain sokeaksi näille vaikutuksille, jotka eivät ole syntyneet itsestään. Myös niiden purkaminen vaatii aktiivista toimintaa, Turunen täydentää.
– Pohjimmiltaan kyse on sekä siitä, kenen kokemuksilla, muistoilla ja historialla on väliä, että jokapäiväisistä tavoista puhua erilaisuudesta. Juuri näissä asioissa piilee kolonialismin todellinen, varsin vahvasti yhä elävä perintö, Turunen toteaa.
Eurooppalaisten mielten dekolonisointi
Monia kolonialismiin liittyviä aiheita on viime vuosina lähestytty dekolonisoinnin käsitteen kautta. Myös Turunen rakentaa tulokulmansa sen kautta. Erityisesti Etelä-Amerikasta ja alkuperäiskansakeskusteluista alkunsa saanut käsite ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkeen.
– Väitöskirjan yhtenä tarkoituksena on ollut kääntää lähtökohta toisinpäin ja pohtia mitä dekolonisointi tarkoittaa Euroopan valkoiselle valtaväestölle ja miten eurooppalaisella kulttuuriperinnöllä pidetään yllä ongelmallisia rakenteita, arvoja ja asenteita, Turunen selvittää.
– Rakenteellisen rasismin tai syrjivien kulttuuristen arvojen purkaminen edellyttää toimintaa meiltä kaikilta, ei vain vähemmistöiltä. Euroopan valtaväestölle dekolonisoinnissa kyse onkin enemmän omien etuoikeuksien tunnustamisesta ja niin sanotusta poisoppimisesta. Kulttuuriperintö eri muodoissaan on osa sekä ongelmaa että keino löytää ratkaisuja näihin ongelmiin, Turunen kiteyttää.
FM, YTM Johanna Turusen nykykulttuurin väitöskirjan “Unlearning narratives of privilege: A decolonial reading of the European Heritage Label” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 24.9. klo 12 alkaen verkkovälitteisesti. Vastaväittäjänä toimii tohtori Jasper Chalcraft (European University Institute) ja kustoksena apulaisprofessori Tuuli Lähdesmäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-turunen-240921.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 040 805 3839
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77631
Lisätietoja:
Johanna Turunen, johanna.k.turunen@jyu.fi, puh. +358 50 3619629
Taustatietoja:
Johanna Turunen kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun yhteiskoulun lukiosta vuonna 2003, valmistui filosofian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2012 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017. Turunen on työskennellyt eri tehtävissä Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2013 lähtien. Tällä hetkellä hän työskentelee projektitutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa HERIDI-hankkeessa (HERIDI – EU Heritage Diplomacy and the Dynamics of Inter-Heritage Dialogue).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kiertotalous varmistaa kriittisten metallien saatavuuden – Tutkijoiden video kertoo, kuinka jätteestä syntyy seuraavan sukupolven materiaaleja26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja kriittisten metallien saatavuuden turvaamiseen. Uudella videolla Jyväskylän ja Turun yliopiston asiantuntijat kertovat, miten teollisuuden jäte- ja sivuvirroista voidaan kierrättää arvokkaita metalleja hyödyntämällä innovatiivista 3D-filtteriteknologiaa sekä yhdisteitä, joita käytetään talteenotossa ja uusien materiaalien valmistuksessa.
Väitös: Yhteisöohjautuvuus mahdollistaa tiimin joustavan toiminnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (Keronen)26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Yhteisöohjautuvuudella voidaan tukea työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia sekä organisaation tavoitteita kestävällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta sekä yhteisöllisiä työn tekemisen tapoja. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa avataan, miten yhteisöohjautuvuus rakentuu työntekijöiden välillä ja miten yhteisöohjautuvuutta tuetaan työssä tapahtuvissa oppimistilanteissa lähijohtamisen keinoin.
Kirjoitan, koska haluan! -kirjoituskilpailun voittajat on julkaistu25.11.2025 18:00:00 EET | Tiedote
Kirjoitan, koska haluan! -kirjoituskilpailu on päättynyt, ja voittajat on julkistettu Jyväskylän kirjamessuilla. Määräaikaan mennessä saimme aivan loistavia nuorten kirjoituksia sekä 13–16-vuotiaiden että 17–20-vuotiaiden sarjaan. Tavoitteena oli saada mielenkiintoisia kirjoitelmia teemalla “tarinoita nuorilta nuorille” ja siinä onnistuimme kirjoituskilpailun myötä mainiosti. VoiceBooks -kustantamo on tehnyt voittajateoksista äänikirjat ja ne ovat kuunneltavissa LoadMyBook-äänikirjasovelluksen kautta Jyväskylän yliopiston hallinnoimassa Peda.net-ympäristössä.
Väitös: Digitaalisten palveluiden kehittäminen jatkuvana prosessina auttaa parantamaan asiakaskokemusta ja kilpailukykyä25.11.2025 15:30:00 EET | Tiedote
KTM Jenny Elo tutki väitöskirjassaan digitaalisten palveluiden kehittämistä jatkuvana prosessina. Tutkimus auttaa laajentamaan näkökulmaa sisäisten prosessien tehostamisesta kohti ulospäin suuntautuvaa, asiakas- ja arvolähtöistä digipalvelujen uudistamista. Lisäksi se tarjoaa keinoja tarkastella, tukeeko nykyinen organisoituminen jatkuvaa kehittämistä sekä keinoja tunnistaa jännitteitä, jotka vaikuttavat jatkuvuudessa onnistumiseen.
Tutkijat havaitsivat liikkujan rytmiin mukautuvien musiikkiteknologioiden lisäävän liikunnan intoa ja nautintoa25.11.2025 10:12:21 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat havainneet, että henkilökohtaiset vuorovaikutteiset musiikkijärjestelmät – eli älyteknologiat, jotka mukauttavat musiikin rytmiä ja tempoa käyttäjän liikkeiden mukaan – voivat tehdä liikunnasta nautittavampaa ja auttaa ylläpitämään aktiivisuutta pidempään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme