Eurooppalaisen kulttuuriperinnön suhde kolonialismiin on yhä vaikea

FM, YTM Johanna Turunen tarkastelee väitöksessään aihetta erityisesti Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (EHL) kautta. Vuonna 2011 käynnistetty Euroopan komission koordinoima aloite kokoaa yhteen kohteita, joilla on ollut keskeinen rooli Euroopan historiassa. Tavoitteena on vahvistaa EU:n kansalaisuuden tunnetta, sekä kulttuurien välistä dialogia. Suomi liittyi vuonna 2020 osaksi EHL:n toimintaa.

– Kulttuuriperintö ja kulttuuriset identiteetit on usein nähty hyvin läheisesti linkittyneinä. Kansakunnan käsite on hankala ja kapea lähestymistapa identiteetteihin. Se jättää suuren osan eurooppalaisista määritelmän ulkopuolelle, Turunen kertoo.

Kolonialismin aineeton perintö

Vaikka yhteys kulttuuriperinnön ja identiteettien välillä on vahva, tulisi kulttuuriperintö nähdä myös tiedontuotannon välineenä. Se on keino oppia lukemaan omia ympäristöjämme uudessa valossa, sekä pohtia mitä arvoja niiden taakse piiloutuu.

Hänen mukaansa ongelmana on erityisesti niin sanottu kulttuurinen arkisto – vuosisatojen aikana opittu lähes vaistojen tasolla toimiva arvojen, ennakkoasenteiden ja kulttuuristen ideaalien kokoelma.   

– Olen kutsunut tätä kolonialismin aineettomaksi perinnöksi. Se koostuu kaikista niistä tavoista, joilla kulttuurimme, olipa kyse suomalaisuudesta tai eurooppalaisuudesta, vahvistaa erontekoja meidän ja erityisesti rodullistettujen vähemmistöjen välillä, Turunen kertoo.

– Olemme ajan saatossa tulleet osittain sokeaksi näille vaikutuksille, jotka eivät ole syntyneet itsestään. Myös niiden purkaminen vaatii aktiivista toimintaa, Turunen täydentää.

– Pohjimmiltaan kyse on sekä siitä, kenen kokemuksilla, muistoilla ja historialla on väliä, että jokapäiväisistä tavoista puhua erilaisuudesta. Juuri näissä asioissa piilee kolonialismin todellinen, varsin vahvasti yhä elävä perintö, Turunen toteaa.

Eurooppalaisten mielten dekolonisointi

Monia kolonialismiin liittyviä aiheita on viime vuosina lähestytty dekolonisoinnin käsitteen kautta. Myös Turunen rakentaa tulokulmansa sen kautta. Erityisesti Etelä-Amerikasta ja alkuperäiskansakeskusteluista alkunsa saanut käsite ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkeen.

– Väitöskirjan yhtenä tarkoituksena on ollut kääntää lähtökohta toisinpäin ja pohtia mitä dekolonisointi tarkoittaa Euroopan valkoiselle valtaväestölle ja miten eurooppalaisella kulttuuriperinnöllä pidetään yllä ongelmallisia rakenteita, arvoja ja asenteita, Turunen selvittää.

– Rakenteellisen rasismin tai syrjivien kulttuuristen arvojen purkaminen edellyttää toimintaa meiltä kaikilta, ei vain vähemmistöiltä. Euroopan valtaväestölle dekolonisoinnissa kyse onkin enemmän omien etuoikeuksien tunnustamisesta ja niin sanotusta poisoppimisesta. Kulttuuriperintö eri muodoissaan on osa sekä ongelmaa että keino löytää ratkaisuja näihin ongelmiin, Turunen kiteyttää.

FM, YTM Johanna Turusen nykykulttuurin väitöskirjan “Unlearning narratives of privilege: A decolonial reading of the European Heritage Label” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 24.9. klo 12 alkaen verkkovälitteisesti. Vastaväittäjänä toimii tohtori Jasper Chalcraft (European University Institute) ja kustoksena apulaisprofessori Tuuli Lähdesmäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-turunen-240921.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 040 805 3839

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77631

Lisätietoja:

Johanna Turunen, johanna.k.turunen@jyu.fi, puh. +358 50 3619629

Taustatietoja:

Johanna Turunen kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun yhteiskoulun lukiosta vuonna 2003, valmistui filosofian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2012 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017. Turunen on työskennellyt eri tehtävissä Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2013 lähtien. Tällä hetkellä hän työskentelee projektitutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa HERIDI-hankkeessa (HERIDI – EU Heritage Diplomacy and the Dynamics of Inter-Heritage Dialogue).