Jyväskylän yliopisto

Eurooppalaisen kulttuuriperinnön suhde kolonialismiin on yhä vaikea

Jaa

Kulttuuriperintö on viime vuosikymmeninä muodostunut keskeiseksi Euroopan Unionin politiikassa. Samalla kun yhteisen kulttuuriperinnön nimissä on luotu pohjaa uudenlaiselle eurooppalaiselle identiteetille, ovat Black Lives Matter -protestit ja muut kriittiset liikkeet korostaneet kolonialismin ja orjuuden historioita ja haastaneet käsityksiä eurooppalaisista arvoista.

Johanna Turunen
Johanna Turunen

FM, YTM Johanna Turunen tarkastelee väitöksessään aihetta erityisesti Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (EHL) kautta. Vuonna 2011 käynnistetty Euroopan komission koordinoima aloite kokoaa yhteen kohteita, joilla on ollut keskeinen rooli Euroopan historiassa. Tavoitteena on vahvistaa EU:n kansalaisuuden tunnetta, sekä kulttuurien välistä dialogia. Suomi liittyi vuonna 2020 osaksi EHL:n toimintaa.

– Kulttuuriperintö ja kulttuuriset identiteetit on usein nähty hyvin läheisesti linkittyneinä. Kansakunnan käsite on hankala ja kapea lähestymistapa identiteetteihin. Se jättää suuren osan eurooppalaisista määritelmän ulkopuolelle, Turunen kertoo.

Kolonialismin aineeton perintö

Vaikka yhteys kulttuuriperinnön ja identiteettien välillä on vahva, tulisi kulttuuriperintö nähdä myös tiedontuotannon välineenä. Se on keino oppia lukemaan omia ympäristöjämme uudessa valossa, sekä pohtia mitä arvoja niiden taakse piiloutuu.

Hänen mukaansa ongelmana on erityisesti niin sanottu kulttuurinen arkisto – vuosisatojen aikana opittu lähes vaistojen tasolla toimiva arvojen, ennakkoasenteiden ja kulttuuristen ideaalien kokoelma.   

– Olen kutsunut tätä kolonialismin aineettomaksi perinnöksi. Se koostuu kaikista niistä tavoista, joilla kulttuurimme, olipa kyse suomalaisuudesta tai eurooppalaisuudesta, vahvistaa erontekoja meidän ja erityisesti rodullistettujen vähemmistöjen välillä, Turunen kertoo.

– Olemme ajan saatossa tulleet osittain sokeaksi näille vaikutuksille, jotka eivät ole syntyneet itsestään. Myös niiden purkaminen vaatii aktiivista toimintaa, Turunen täydentää.

– Pohjimmiltaan kyse on sekä siitä, kenen kokemuksilla, muistoilla ja historialla on väliä, että jokapäiväisistä tavoista puhua erilaisuudesta. Juuri näissä asioissa piilee kolonialismin todellinen, varsin vahvasti yhä elävä perintö, Turunen toteaa.

Eurooppalaisten mielten dekolonisointi

Monia kolonialismiin liittyviä aiheita on viime vuosina lähestytty dekolonisoinnin käsitteen kautta. Myös Turunen rakentaa tulokulmansa sen kautta. Erityisesti Etelä-Amerikasta ja alkuperäiskansakeskusteluista alkunsa saanut käsite ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkeen.

– Väitöskirjan yhtenä tarkoituksena on ollut kääntää lähtökohta toisinpäin ja pohtia mitä dekolonisointi tarkoittaa Euroopan valkoiselle valtaväestölle ja miten eurooppalaisella kulttuuriperinnöllä pidetään yllä ongelmallisia rakenteita, arvoja ja asenteita, Turunen selvittää.

– Rakenteellisen rasismin tai syrjivien kulttuuristen arvojen purkaminen edellyttää toimintaa meiltä kaikilta, ei vain vähemmistöiltä. Euroopan valtaväestölle dekolonisoinnissa kyse onkin enemmän omien etuoikeuksien tunnustamisesta ja niin sanotusta poisoppimisesta. Kulttuuriperintö eri muodoissaan on osa sekä ongelmaa että keino löytää ratkaisuja näihin ongelmiin, Turunen kiteyttää.

FM, YTM Johanna Turusen nykykulttuurin väitöskirjan “Unlearning narratives of privilege: A decolonial reading of the European Heritage Label” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 24.9. klo 12 alkaen verkkovälitteisesti. Vastaväittäjänä toimii tohtori Jasper Chalcraft (European University Institute) ja kustoksena apulaisprofessori Tuuli Lähdesmäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-turunen-240921.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 040 805 3839

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77631

Lisätietoja:

Johanna Turunen, johanna.k.turunen@jyu.fi, puh. +358 50 3619629

Taustatietoja:

Johanna Turunen kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun yhteiskoulun lukiosta vuonna 2003, valmistui filosofian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2012 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017. Turunen on työskennellyt eri tehtävissä Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2013 lähtien. Tällä hetkellä hän työskentelee projektitutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa HERIDI-hankkeessa (HERIDI – EU Heritage Diplomacy and the Dynamics of Inter-Heritage Dialogue).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Johanna Turunen
Johanna Turunen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 29.10.: Uusia epälineaarisia optisia materiaaleja heikkojen vuorovaikutusten ja 3D-tulostuksen avulla (Kukkonen)22.10.2021 09:38:00 EEST | Tiedote

Epälineaariset optiset materiaalit eli NLO-materiaalit kykenevät muuttamaan valon ominaisuuksia, minkä vuoksi niillä on useita sovelluskohteita mm. laserteknologiassa ja optoelektroniikassa. Esa Kukkonen tutki väitöskirjassaan keinoja valmistaa uusia tehokkaita NLO-materiaaleja ja kehitti uudenlaista 3D-tulostukseen pohjautuvaa menetelmää optisesti aktiviisten materiaalien hyödyntämiseen.

Pienet lapset tietävät olevansa motorisesti taitavia – taitojen yliarviointi on tärkeä kehitysvaihe22.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa vuosina 2015–2017 toteutettu Taitavat tenavat -tutkimushanke selvitti 5–7-vuotiaiden lasten motoristen taitojen tasoa. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, vastaako lapsen kokemus omista taidoistaan hänen mitattua taitotasoaan vai yli- tai aliarvioiko hän taitojaan. Laaja kansallinen tutkimus paljasti, että vanhemmilla lapsilla on realistisempi käsitys omista motorisista taidoistaan. Jos vanhempi lapsi yliarvioi omia taitojaan, hänellä oli todennäköisemmin kehitykseen tai terveyteen liittyviä tekijöitä, kuten astma, ADHD tai kielenkehitykseen liittyvä viivästymä. Tiheään asutuilla alueilla asuvat lapset arvioivat motorisia taitojaan realistisemmin.

Jyväskylän ja Helsingin yliopiston tutkijoiden löytö: antibiootit kiihdyttävät kasvua immuniteetin kustannuksella21.10.2021 15:48:06 EEST | Tiedote

Antibiootteja on käytetty lähes 100 vuotta taistelussa bakteeriperäisiä infektioita vastaan. Pian antibioottien teollisen tuotannon alettua ja niiden käytön yleistyttyä myös eläintuotannossa huomattiin, että antibioottien lisääminen eläinten ruokaan vauhdittaa tuotantoeläinten kasvua. Biologista mekanismia ilmiön taustalla ei kuitenkaan tunneta. Vastikään julkaistussa tutkimuksessa Jyväskylän ja Helsingin yliopiston tutkijat valottavat tätä mekanismia. Tutkimuksen tulos viittaa vahvasti siihen, että antibioottien kasvua kiihdyttävä vaikutus saavutetaan immuniteetin kustannuksella.

Liberialaisella järjestöllä on monta isäntää20.10.2021 01:00:00 EEST | Tiedote

Anja Onalin (VTM, KTM) väitöskirjatutkimuksen tulokset kertovat, miten globaalin etelän kansalaisjärjestöt tasapainottelevat paikallisen toimintaympäristön ja kansainvälisen kehitysyhteistyön vaatimusten välillä. Järjestöt ”palvelevat monia isäntiä” ollakseen sekä tehokkaita että ylläpitääkseen järjestön legitimiteettiä, eli uskottavuutta ja olemassaolon oikeutusta eri sidosryhmien silmissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme