”Intia on maailman suurimpana demokratiana ja hurjaa vauhtia kasvavana talousmahtina tärkeä yhteistyökumppani Euroopalle. Kiinan kasvattaessa valtaansa ja Venäjän jatkaessa sotatoimiaan Euroopan rajoilla on selvää, että maailman demokraattiset valtiot tarvitsevat toisiaan enemmän kuin koskaan. Mutta Intiassa on merkittäviä ja kasvavia ihmisoikeusongelmia, joita emme voi jättää huomiotta”, Alametsä sanoo.

”Maa on ottanut askeleita autoritäärisen vallan suuntaan. Kansalaisjärjestöjen toimintaa on rajoitettu, samoin toimittajia ja sananvapautta. Nämä kehitykset ovat jääneet Euroopassa liian pitkään huomiotta. Intia ja EU ovat nyt pitkästä aikaa aloittaneet ihmisoikeusdialogin, johon on suhtauduttava todella suurella vakavuudella. Intiaa ei pidä eristää, vaan ottaa määrätietoinen ote ihmisoikeuksien korjaamiseen sekä Intiassa että EU-maissa”, Alametsä kokoaa.

Matkan aikana Alametsä tapasi esimerkiksi alimpien Intian kastien edustajia, vainoa kokevia toimittajia ja poliittisten vankien perheitä. “Kastiin perustuva syrjintä kielletään Intian perustuslaissa, mutta se ei toteudu. Dalit-kastin naiset pakotetaan ilman palkkaa pesemään julkisia vessoja ilman käsineitä, antamaan kehonsa miesten hyväksikäytettäväksi ja tekemään halpoja vaatteita länsimaihin. Se on nykyajan orjuutta. Tavatessani Intian viranomaisia korostin, että EU valmistelee lakia, jossa pakkotyöllä tuotetut tuotteet kielletään. Jos Intia haluaa kanssamme kauppayhteistyötä, tämä on korjattava.”

Ihmisoikeusaktivistien, toimittajien ja kansalaisjärjestöjen edustajien viesti demokratiasta ja ihmisoikeuksista oli selvä: tilanne heikkenee nopeasti. Intiassa on vuodesta 2014 asti ollut vallassa Narendra Modin johtama äärinationalistinen Bharatiya Janata Party-puolue (BJP). Viime vuosina Intia on säätäynt useita lakeja, jotka avoimesti syjivät maan vähemmistöjä ja pyrkivät vaientamaan opposition. Muslimien ja opposition kokemat viharikokset ovat kasvaneet rajusti.

Viime vuosina tuhansia intialaisia ihmisoikeusaktivisteja on vangittu terrorismiepäilyjen nojalla ilman kunnollisia todisteita tai oikeusprosessia.

“Aktivistit ovat korostaneet, että demokratiaa kaventavilla ja syrjivillä laeilla on ehdottomasti vaikutus kansalaisaktivismiin. Vankilassa istuu aktivisteja odottamassa tuomiota vuosikausia. ”Justice delayed is justice denied” oli monien järjestöjen iskulause. Mutta monet jäljellä olevat kriittiset äänet eivät uskalla enää puhua”, Alametsä varoittaa.

”Kansalaisjärjestöjen toimintaa on rajoitettu, joten eräs tapaamani naisten oikeuksien järjestö joutuu nyt toimimaan autotallissa, piilossa ilman lämmitystä. Kansainväliset järjestöt, kuten Amnesty ja Greenpeace, ovat jo joutuneet sulkemaan ovensa. Mutta autotallitoimistolla yhä pinnistellään ja taistellaan vähemmistöjen, kaikista köyhimpien ja valtion unohtamien puolesta. Siinä on toivoa.”

”Euroopan parlamentin edustajana koen, että Intian ja EU:n tulee kehittää yhteistyötään. Mutta olen puhunut tällä matkalla Intian päättäjille hyvin suoraan ja rehellisesti. Meidän tulee kannustaa toisiamme korjaamaan ongelmamme. Esimerkiksi sateenkaarioikeuksissa Intia on monia maita edistyksellisempi. Mutta oli kyse sitten Puolasta, Unkarista tai Intiasta, on selvää että aidoissa demokratioissa on oltava vapaus kokoontua ja puhua ilman vankilan pelkoa. Ihmisarvoisen elämän kaikille pitäisi olla jokaisen valtion ykköstavoite.”

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Alviina Alametsä

alviina.alametsa@ep.europa.eu