Eero Heinäluoma

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma: Turvallisuusratkaisuissa yhtä jalkaa Ruotsin kanssa

Jaa

Vappu on yli satavuotisessa perinteessä aina ollut työväen, opiskelijoiden, kevään ja kansainvälisen solidaarisuuden juhla. Tänä vappuna erityisesti kansainvälinen solidaarisuus on lähellä meitä kaikkia.

Ukraina taistelee tänään vapaudestaan ja on osoittanut, että se on valmis maksamaan kovan hinnan itsemääräämisoikeudestaan. Ukrainan taistelu on monessa mielessä samanlainen kuin Suomen talvisota 1939. Venäjän perusteeton hyökkäys, ylivoimainen hyökkääjä, kansakunnan yhdistyminen vastarintaan ja suuret tappiot hyökkääjälle. Venäjän sotilaallinen voima tosin on osoittautunut paljon repaleisemmaksi nyt kuin vuonna 1939.

Erojakin on, nyt Ukraina saa laajassa mitassa ulkomaista apua. Maailma ei ole enää paikka, jossa suuret voivat ilman mitään rajoja toteuttaa omaa imperialistista politiikkaansa.

Euroopan Unioni on osoittanut voimansa. Unioni on yhdessä Yhdysvaltain kanssa yhdistynyt koviin vastatoimiin, jotka vaikuttavat asteittain ja laittavat Venäjän talouden asteittain polvilleen. Investointikiellot, Venäjän pankkien sulkeminen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle ja luopuminen asteittain venäläisestä energiasta. Talouden rengas Venäjän ympärillä kiristyy pakottaen maan arvioimaan politiikkaansa uudelleen.

Ukraina saa meiltä täyden solidaarisuuden ja tuen, sillä ukrainalaiset taistelevat niiden vapausarvojen puolesta, jotka ovat meillekin tärkeitä. Toimintamme Ukrainalle taloudellista tukea, humanitaarista apua sekä sotilaallista kalustoa. Ja näin tekee koko EU ja läntinen yhteisö.

Jo nyt on selvää, että Venäjän johto on epäonnistunut kaikissa keskeisissä tavoitteissaan tässä hyökkäyssodassa. Ukraina on kansakuntana yhdistynyt taistelussa olemassaolonsa puolesta. Ukraina on peruuttamattomasti suuntautunut länteen. Naton laajentuminen ei lopu, vaan Suomi ja Ruotsi valmistelevat jäsenhakemuksen jättämistä. Venäjän sisällä tyytymättömyys kasvaa niin tavallisen kansan kuin ison osan eliittiäkin keskuudessa.

Venäjä ei voi palata takaisin kanssakäymiseen länsimaiden kanssa ilman perusteellista pesäeroa menneeseen. Stalinistisen väkivallan käyttöön on vihdoinkin tehtävä tili. Nykyhallinnon väkivalta naapureita ja omia kansalaisia kohtaan on tuomittava. Venäjän on lähdettävä rakentamaan uutta demokraattista yhteiskuntajärjestystä, jossa Venäjä ei yritä sanella naapureilleen, mitä niiden rauhaan kuuluu.

Venäjän toiminta Ukrainassa ei jätä Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan todellisia vaihtoehtoja. Jokainen Venäjän naapuri joutuu ottamaan huomioon, että Venäjän imperialistinen ajattelu ja sotilaallisen voiman käyttö voi toistua myös muiden naapureiden kohdalla. 

Suomea ja Ruotsia suojelee luonnollisesti jäsenyytemme Euroopan Unionissa, oma puolustuskykymme sekä vuosien aikana vahvistunut yhteistyö kumppanimaiden kanssa. Eurooppalaisen yhteistyön rinnalla on otettava kantaa laajempiin turvallisuusjärjestelyihin.

Venäjän julma hyökkäys on kääntänyt yleisen mielipiteen niin Suomessa kuin Ruotsissakin Natojäsenyyden kannalle. Toukokuussa Suomen eduskunnalta odotetaan asiaa koskevaa linjausta. Juuri nyt näyttää siltä, että päätös voi tapahtua huomattavan yksimielisesti. Yksituumaisuus kansakunnan suurissa valinnoissa on arvokas asia.

Suomen on syytä asettaa askelmerkkinsä niin, että Suomi ja Ruotsi voisivat tehdä päätöksensä yhtäaikaisesti. Turvallisuusasemamme on vahvempi, jos ratkaisumme ovat samanlaisia. Tulemme Naton sisällä myös paremmin kuulluksi, jos vaikutamme yhdessä.

Aika on lyhyt, kaikkea ei ehditä läpikäydä perusteellisesti ja aidossa kansalaiskeskustelussa. Millaista politiikkaa Suomi tekisi rauhan sotilasliitossa, on kuitenkin tärkeä asia puhuttavaksi.

Yksi asia näyttää ilmeiseltä. Meidän on viisasta pitää kiinni siitä, että ydinaseita ei sijoiteta maaperällemme. Suomi sijaitsee Venäjän suuren ydinasetukikohdan naapurissa. Meillä on aina erityinen intressi, ettei ydinaseiden käytön kynnystä madalleta.

Työmarkkinoille kaivataan uutta yhteisymmärrystä 

Kansainvälisen talouskehityksen epävarmuus heijastelee myös Suomeen. Nouseva inflaatio ja riski korkojen noususta yhdistyneenä heikkoon talouskasvuun on ilmeinen. Tilannetta pahentaa kansainvälisessä kaupassa syntyvät kapeikot. Tässä tilanteessa politiikkaan ja työmarkkinoille olisi edullista löytää uudelleen yhteisymmärryksen henki. Se edellyttää kaikilta toimijoilta palkkakehityksen jälkeenjääneisyyden ongelmien tunnistamista ja yhteisten ratkaisujen hakemista.

Naisvaltaisen julkisen sektorin työntekijöiden arvokkaan ja Suomen menestykselle välttämättömän arkisen työn merkitys pitää tunnistaa vielä tämän kevään ratkaisuissa. Samalla osapuolen pitää löytää sovinnolliset ratkaisut niin, että kenenkään henki ei vaarannu oikeutetunkaan  työtaistelun oloissa. 

Maata vahvasti johtava Marinin hallitus ansaitsee toiminnastaan kiistattoman tunnustuksen. Koronapandemian aiheuttamassa erittäin haastavassa tilanteessa hallitus on onnistunut minimoimaan pandemian haitat niin yksittäisille kansalaisille kuin elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Erittäin haastavassa tilanteessa on viety lävitse useita tärkeitä uudistuksia. Sote-uudistus, oppivelvollisuuden laajentaminen, hoitotakuun ja hoitajamitoituksen säätäminen ovat uudistuksia, joista saamme olla erittäin ylpeitä. Suomen turvallisuuspolitiikkaa päivitetään laajan yhteisymmärryksen hengessä.

Paljon on tapahtunut, paljon on saatu aikaan ja kuten vappukin taas osoittaa, paistaa aurinkokin pitkän synkän kauden jälkeen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, sillä suuria haasteita on edelleen ratkaistavaksi niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eero Heinäluoma

Eero Heinäluoma Euroopan parlamentin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valiokuntaan24.1.2022 08:00:00 EET | Tiedote

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) on nimetty Euroopan parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokuntaan seuraavaksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan (SEDE) tehtävä on mahdollistaa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asioiden käsittely parlamentissa ja aihealueen parlamentaarinen valvonta. Valiokunnan nyt alkaneen viikon työlistalla on muun muassa uuden EU-US turvallisuus- ja puolustusdialogin käynnistäminen, Euroopan Indopasifisen merialueen strategian kuuleminen sekä keskustelu Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen kanssa.

Eero Heinäluoma jatkaa EU-parlamentin sd-ryhmän johdossa15.12.2021 07:41:31 EET | Tiedote

Euroopan parlamentin jäsen Eero Heinäluoma (sd.) on valittu yksimielisesti jatkamaan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän taloudenhoitajana ja ryhmän työvaliokunnan jäsenenä. Myös ryhmän puheenjohtaja Iratxe García Pérez valittiin jatkoon yksimielisesti. Ryhmän varapuheenjohtajista sen sijaan äänestettiin tiukassa äänestyksessä. Heinäluoma jatkaa näin 144 jäsenisen, parlamentin toiseksi suurimman poliittisen ryhmän johdossa ja tämän myötä myös yhtenä parlamentin vaikutusvaltaisimmista suomalaisista europarlamentaarikoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme