EPT-verkosto

EU:ssa myytävien alkoholijuomien tuotetiedot pitää saada pakkauksiin

Jaa

EU-lainsäädäntö edellyttää ainesosaluettelon ja ravintoainesisällön ilmoittamista elintarvikepakkauksissa, mutta yli 1,2 tilavuusprosentin alkoholijuomia asetus ei koske. Kansanterveystahot vaativat EU:ta muuttamaan asetusta niin, että se koskee myös kaikkia alkoholijuomia. EPT-verkosto, EHYT ry ja Eurocare järjestävät alkoholijuomien pakkausmerkintöjä koskevan kansainvälisen konferenssin torstaina 10.10. Helsingissä.

”Kun kuluttaja ostaa pullon punaviiniä, hän ei todennäköisesti tiedä mitä se sisältää. Jos hän lisäksi ostaa juustoa ja leipää, niistä vuorostaan löytyy tarkat tuotesisältötiedot. Tämä on ristiriitaista”, sanoo Juha Beurling-Pomoell, Kuluttajaliiton pääsihteeri.

Maailman terveysjärjestö WHO sekä lukuisat terveys- ja kansalaisjärjestöt ovat vedonneet alkoholituotteiden pakkausmerkintöjen muuttamisen puolesta jo vuosia. EU-komissio totesi raportissaan 2017, että alkoholijuomien erityisasemalle ei löydy objektiivisia perusteluita.

Palkittu kirjailija ja toimittaja Mats-Eric Nilsson on tutkinut viiniteollisuutta ja viinien kätkettyjä ainesosia.

”Alkoholittomassa viinipullossa pitää olla tuotetiedot, aivan kuten elintarvikkeissa. Mutta kun saman tuottajan vastaava viini sisältää alkoholia, tietoja lisätyistä lisäaineista ei enää pullosta löydy. Aika ihmeellistä, eikö vain?”

Kuluttajan oikeudet etusijalle

Myös kuluttajat haluavat tietää alkoholijuomien sisällön: 64 prosenttia alkoholia käyttävistä suomalaisista on sitä mieltä, että alkoholijuomien etiketeissä ja pakkauksissa pitäisi olla samanlaiset tuotetiedot kuin elintarvikkeissa [1]. Eurooppalaisen mielipidetutkimuksen[2] vastauksissa korostettiin, että mahdollisista alkoholijuomien lisäaineiden terveysriskeistä tarvitaan nykyistä enemmän tietoa.

Miksi alkoholituotteet ovat poikkeus?

Alkoholiteollisuus on pakkausmerkintöjen osalta ollut EU:ssa etuoikeutetussa asemassa jo 1970-luvulta lähtien. Kun asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille laadittiin, se ei koskenut alkoholijuomia. Alkoholiteollisuus on perustellut etulyöntiasemaansa muun muassa sillä, että suuri osa eurooppalaisista viinintuottajista on pienyrittäjiä, joten alkoholijuomien tuotetietojen merkitseminen etiketteihin olisi niille liian suuri taloudellinen taakka.

Muut ruokateollisuuden haarat, joissa pientuottajat ovat keskeisessä asemassa, ovat asetusten mukaan velvoitettuja merkitsemään ainesosa- ja energiatiedot tuotteiden etiketteihin.

Alkoholin tuottajien mukaan tarkkojen tuotetietojen antaminen on hankalaa myös siksi, että alkoholi on maataloustuote, jonka koostumus vaihtelee vuosittain sadon mukaan ja käymisen tuloksena. Samalla valmistajat ovat kuitenkin perustelleet erityisasemaansa sillä, että alkoholin valmistaminen on niin säädelty ja valvottu prosessi, jossa lisäaineet ovat tarkkaan määritelty, joten tuotetiedoille ei ole tarvetta.

”Kaikki teollisuuden käyttämät argumentit vanhentuneen asemansa puolustamiseksi ovat itse asiassa samoja, joita ruokateollisuus käytti, kun he ­­– 40 vuotta sitten – taistelivat tuotesisältötietojen julkaisemista vastaan. He menettivät taistelun, ja niin tulee aikanaan käymään myös viiniteollisuudelle. Se on vain ajan kysymys”, toteaa Mats-Eric Nilsson.

EU-komissio myönsi vuonna 2018 alkoholiteollisuudelle mahdollisuuden kehittää itsesäätelymekanismeja tuotetietojen antamiselle. Alkoholiteollisuuden edustajat ehdottivat, että alkoholijuomien ainesosa- ja energiatiedot annetaan etiketin sijaan tuotteiden omilla verkkosivuilla, johon kuluttaja pääsee pullossa olevan QR-koodin avulla.

”Miksi teollisuus haluaa tehdä alkoholijuomien tuotetietojen vertailemisesta kuluttajalle hankalaa?”, ihmettelee Beurling-Pomoell. ”Miksi tuotetietoja ei voisi antaa samalla tavalla kuin muissa tuotteissa?"

”Kun alkoholijuomien tuotesisältötiedot tulevat pakollisiksi, vaikutus tulee olemaan suuri. Kuluttajilla tulee totta kai olemaan paremmat mahdollisuudet tehdä harkittuja valintoja. Mutta tuotetiedot vaikuttavat myös itse tuotteisiin, sillä pitkä lisäainelista viinipullon kyljessä ei ole houkutteleva vaihtoehto myynnin näkökulmasta”, päättelee Nilsson.

EPT-verkosto, EHYT ry ja Eurocare järjestävät alkoholijuomien pakkausmerkintöjä koskevan kansainvälisen konferenssin 10.10. klo 12.30-17 Helsingissä. Konferenssi on EU-puheenjohtajuuden oheistapahtuma, jossa on puhujia EU-komissiosta, alkoholiteollisuudesta ja eurooppalaisista kansalaisjärjestöistä. Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen! Ohjelma ja rekisteröityminen: www.ept-verkosto.fi/righttoknow  

[1] Kyselytutkimus: Suomalaiset haluavat tetää, mitä alkoholijuomat sisältävät 2018EHYT ry

[2] RARHA Consumer survey on communication of alcohol associated risks, 2015 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Alkoholijuomien tuotesisältötiedot:
Juha Beurling-Pomoell
Puh. 040 5566 421
Sähköposti: juha.beurling-pomoell@kuluttajaliitto.fi

Mats-Eric Nilsson
Puh. +46705119236
Sähköposti: mats-eric@talochskrift.se

Konferenssi ja käytännön järjestelyt:
Cilla Schroeder, EHYT ry
Puh. 050 4074130
Sähköposti: cilla.schroeder@ehyt.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto

Huumekuolemien määrä edelleen kasvussa – huumeisiin kuolleita muistetaan marraskuussa Helsingissä jo 20. kerran29.10.2019 08:30:00 EETTiedote

Huumekuolema koskettaa monia – Huumekuolema koskettaa ihan tavallisia ihmisiä ja perheitä. Kukaan ei voi sanoa, että minun läheisestäni ei tule huumeidenkäyttäjää. Huumekuolemista pitää puhua, koska läheisen huumeriippuvuus on edelleen tabu, toteaa Heli Saavalainen, jonka poika menehtyi huumeidenkäytön seurauksena 26-vuotiaana. – Valitettavan usein huumekuolemaan suhtaudutaan ennakkoluuloisesti ikään kuin ansaittuna tai hävettävänä. Oman lapsen tai muun läheisen kuolema viiltää kovaa kuolinsyystä riippumatta, Saavalainen sanoo. –Kun kuolema koskettaa perhettä, suru, ahdistus ja häpeä jäävät pitkäksi aikaa. Läheisen oman elämän jatkaminen on aina tuskallista. Tämä näkyy Irti Huumeista ry:n surutyössä, jonka tarve on kasvanut, Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka sanoo. Huumekuolemien ehkäisyyn ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota - Päihdepalveluita kehitettävä ja lainsäädäntöä uudistettava – Huumekuolemista on syytä olla huolissaan, sillä lähes kaikki niistä olisivat e

Kaikkien kaupunki -kampanja: Yhteisöllisyys lisää turvallisuutta23.9.2019 11:07:38 EESTTiedote

Päihtyneiden ihmisten pelkääminen julkisissa tiloissa on Suomessa paljon yleisempää kuin muissa maissa. Joka kolmas suomalainen kertoo kuluneen vuoden aikana pelänneensä päihtyneitä ihmisiä julkisella paikalla ja lähes joka viides kertoo joutuneensa päihtyneen henkilön ahdistelun tai kiusaamisen kohteeksi. Naisista noin puolet on pelännyt kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiansa päihtyneitä. (THL 2016.)

Turussa alkaa Kaikkien kaupunki –kampanja: Yhteisöllisyys lisää turvallisuutta12.8.2019 09:15:00 EESTTiedote

Päihteiden käyttö ja sekava, häiritsevä käytös julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä aiheuttaa tutkimusten mukaan turvattomuuden tunteita. Ratkaisuksi toivotaan usein lisää valvontaa. ”Valvonta lisää turvallisuutta, mutta turvallisuutta tuo myös ajatus siitä, että voimme luottaa kanssamatkustajiin. Älä jätä kanssamatkustajaa yksin, jos huomaat, että apuasi tarvitaan”, sanoo EHYT ry:n asiantuntija Inari Viskari.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme