Evoluutiota ulkosaaristossa: saaristolaismyyrät isoja ja pitkäjalkaisia

Kenttätutkimuksissa havaittiin, että Tukholman ulkosaariston peltomyyrät (Microtus agrestis ) ovat isompia ja pitkäjalkaisempia kuin mantereella elävät lajitoverinsa. Tutkitut peltomyyrät ovat alkujaan samaa sukujuurta, sillä saaristolaismyyrien asuinpaikat paljastuivat merestä jääkauden jälkeisen maannousun seurauksena vasta noin 500-1000 vuotta sitten. Merestä nousseet saaret asuinalueikseen valloittaneet peltomyyrät siirtyivät uimalla mantereelta saarille.

Tutkijat mittasivat ja punnitsivat peltomyyriä kahdessa mantereen ja kuudessa ulkosaariston paikassa vuosina 1983-1987. Sen jälkeen he kasvattivat mantereelta ja saaristosta peräisin olevien myyrien jälkeläisiä laboratoriossa kolmen vuoden ajan. Laboratoriokasvatuksella varmistettiin, että populaatioiden väliset erot ilmiasullisissa ominaisuuksissa (ruumiinkoko, jalkojen pituus) olivat perinnöllisiä, eivätkä esimerkiksi saatavilla olevasta ravinnosta tai muista kasvuympäristön tekijöistä johtuvia. Saaristolaismyyrien jälkeläiset kasvoivat myös laboratoriossa isoiksi ja pitkäjalkaisiksi. Darwineissa mitattavien evolutiivisten muutosten nopeus oli häkellyttävän kova.    

Tulokset osoittivat, että saaristolaismyyrät ovat luonnonvalinnan kautta geneettisesti sopeutuneet selviytymään ulkosaarten karuissa olosuhteissa. Ison ruumiinkoko ja pitkät jalat edesauttavat levittäytymistä uimalla. Myös pitkät takajalat parantavat työntövoimaa ja vauhdittavat uimista. Suuret yksilöt ovat pieniä kestävämpiä ja jaksavat liikkua pitempiä matkoja sekä maalla että vedessä; ne eivät ole massansa takia myöskään yhtä alttiita hypotermialle kuin pienet lajitoverinsa.

Tukholman ulkosaariston peltomyyräpopulaatiot tarjosivat tutkijoille oivan mallisysteemin evoluutioteorian ennusteiden testaamiseen. Tulokset valottavat ja alleviivaat jälleen kerran saaripopulaatioiden (vertaa Galapagossaaret) arvoa evoluutiotutkimukselle. Saaristoelämään erikoistuneet eläinlajit ovat myös sinällään arvokkaita biologisen monimuotoisuuden kannalta.

Lisätietoa
Akatemiaprofessori Juha Merilä
juha.merila@helsinki.fi
P. 040 837 4165