Evon tiedekansallispuistohankkeen alueellinen työryhmä luovutti selvityksensä ympäristöministeriölle

Alueellisen työryhmän tekemät selvitykset ja näiden pohjalta laaditut ehdotukset toimivat aineistona kansallispuistoa koskevan hallituksen esityksen valmistelussa ympäristöministeriössä. Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti selvittänyt Evon tiedekansallispuiston tavoitteita ja sisältöä ja niiden huomioimista lakivalmistelussa ja kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Samoin työryhmä on tehnyt ehdotuksen kansallispuiston rajauksesta ja vaihtoehtoisista metsästysjärjestelyistä.

Laajapohjainen valmistelutyö

Alueellinen työryhmä kuuli kattavasti Evon alueen toimijoita selvitystyön aikana.

− Työryhmämme oli edustava kattaus Evon alueen eri toimijoista, minkä lisäksi järjestimme kuulemisia ja webinaareja, joihin osallistui kymmeniä eri intressitahoja ja satoja kansalaisia. Työskentelytahtimme oli kiivas, kokoonnuimme työryhmänä kevään aikana kaikkiaan 20 kertaa, keräsimme informaatiota eri lähteistä ja kävimme läpi lukemattomia asiakokonaisuuksia. Olemme tarkasti ottaneet huomioon kaikkien osapuolien näkemykset ja lopulliset ehdotuksemme ovat synteesejä kaikesta tästä. Ryhmän työskentely on ollut poikkeuksellisen osallistava ja oli hienoa havaita kuinka laaja tuki tiedekansallispuistolla on paikallisten toimijoiden, yrittäjien ja luontoharrastajien parissa sanoo työryhmän puheenjohtaja, professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta.

Työryhmän selvitystyön tuloksena oli ainutlaatuisen tiedekansallispuiston perustamistarkoituksen muotoilu, joka kiteytettiin seuraavasti: Etelä-suomalaisen metsäluonnon, siihen kuuluvien vanhojen metsien, uhanalaisten elinympäristöjen ja lajien, pienvesistöjen, geologisten ominaispiirteiden ja kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja hoitamiseksi sekä tutkimus- ja opetustoimintaa, tutkimuksen havainnollistamista ja kansalaisten tiedeosallistamista, yleistä virkistys- ja retkeilykäyttöä ja luontoharrastusta varten ehdotetaan perustettavaksi valtion omistamille alueille tiedekansallispuistoksi luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Evon kansallispuisto.

Kansalaiset mukaan tieteen tekoon

Alueellista työryhmää tukenut tiedetyöryhmä esitti tiedekansallispuiston tutkimustoimintaan ja tutkimuksen havainnollistamiseen ideoita ja sisältöjä, joiden kantava ajatus on kansalaisten vahva osallistaminen. Esityksessä korostui asiantuntijoiden näkemys luonnonsuojelun tärkeydestä tieteen tekemiselle. Lisäksi tiedetyöryhmä ehdotti säätiön perustamista toiminnan tueksi.

− Koska tieteellä on keskeinen rooli Evon tiedekansallispuistossa, tulee puiston resurssointiin - niin tavanomaisten retkeilypalveluihin kuin erityisinfrastruktuureihin - varata riittävän suuri budjetti sekä perustamisvaiheessa että puiston ylläpitokustannuksissa. Tiedetoiminnan ja sen esilletuonnin edellytykset ja mahdollisuudet tulee kirjata selkeästi kansallispuiston rauhoitussääntöihin ja niiden poikkeamiin jo lainsäädäntövaiheessa, Korhola toteaa.

Tiedekansallispuiston rajaukset eivät sisällä yksityisten maanomistajien maita

Tiedekansallispuiston alue sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa ja Padasjoen kunnassa ja sen ehdotettu pinta-ala on noin 4813 hehtaaria. Puistolle ehdotettu rajaus noudattaa muilta osin nykyisen valtion retkeilyalueen rajausta, luonnonsuojelualueet huomioon ottaen, paitsi alueen kaakkoisosassa, jossa kansallispuiston raja seuraisi Natura 2000-alueen rajaa jättäen ulkopuolelle 800 hehtaarin maa-alueen karttaliitteeseen merkityn punaisen rajan mukaisesti.

− Kansallispuisto perustetaan valtion maille. Kaikki yksityismaat jäävät sen ulkopuolelle eikä puistolle tule minkäänlaisia suoja- tai puskurivyöhykkeitä. Myös Hämeen Ammattikorkeakoulun opetusmetsä päätettiin jo heti kättelyssä jättää ulos kansallispuistorajauksesta. Työryhmän ehdotus varmistaa partioleiritoiminnan ja Puolustusvoimien harjoitusleiritoiminnan jatkumisen, toteaa työryhmän varapuheenjohtaja, Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Sari Rautio.

Vaihtoehtoja metsästykseen Evon alueella

Selvitysprosessin aikana erityisesti metsästyksen mahdollistaminen puhututti alueellisessa työryhmässä. Työryhmä korostaa, että missään ehdotetussa vaihtoehdossa metsästys ei lopu Evon alueella. Työryhmä ehdottaa kahta vaihtoehtoa metsästyksen järjestämiseksi tiedekansallispuistossa. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan metsästys ei olisi sallittua tiedekansallispuistossa, mutta hirven ajo sallittaisiin siten, että eläimen kaato tapahtuisi kansallispuiston ulkopuolella, missä kaadot nykyisinkin valtaosin tehdään.  Toisessa vaihtoehdossa kansallispuiston perustamistarkoitusta ja alueella liikkuvien turvallisuutta vaarantamatta voitaisiin Evon tiedekansallispuistossa alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla metsästää hirvieläimiä ja villisikaa 23.10.−15.12. välisenä aikana. Lisäksi työryhmä suosittaa, että Metsähallitus selvittäisi onko mahdollista löytää korvaavia pienriistan lupametsästysalueita tiedekansallispuiston ulkopuolelta tai muualta Etelä-Suomesta.

Lisää mahdollisuuksia ja näkyvyyttä

Retkeilyn näkökulma oli kaiken aikaa tärkeä työryhmän valmistelutyössä. Vaihtelevat metsämaat ja useat järvet ja lammet tarjoavat hyvät olosuhteet Evolla retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen. Luonnontarkkailuun löytyy tiedekansallispuistossa monenlaisia uusia mahdollisuuksia tiedetoimintojen, tieteen havainnollistamisen ja osallistavan tieteen myötä.

− Kaikkiaan Evon tiedekansallispuisto lisää alueen tunnettuutta ja näkyvyyttä. Tiedekansallispuisto edistää kestävän matkailuliiketoiminnan kasvua ja mahdollistaa harvaan asutulle alueelle uusia elinkeinoja ja työpaikkoja, korostaa Rautio.

Helsingin yliopisto sai ympäristöministeriöltä toimeksiannon asettaa ja koota alueellinen työryhmä selvittämään Evon tiedekansallispuiston valmistelua. Työryhmän kokosi Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan varadekaani, ympäristömuutoksen professori Atte Korhola, joka toimi työryhmän puheenjohtajana. Alueellisen työryhmän toimeksianto oli ajalle 25.1.2021 - 30.6.2021.