FA:n Ahosniemi: Kotitalouksien velkaantumisessa on uusien tiukkojen sääntöjen sijaan harkinnan aika
17.4.2023 15:16:04 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan kotitalouksien keskimääräisen taloudellisen tilanteen ei ennusteta heikkenevän jyrkästi. Tilanne ei vaadi tällä hetkellä äkillisiä toimia. Työryhmä suosittelee kuitenkin toimenpiteitä ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa. Selvitys kotitalouksien taloudellisesta tilanteesta tehtiin alkavan vaalikauden tarpeisiin.
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ei innostu valtiovarainministeriön ehdotuksesta ottaa käyttöön lakisääteinen kotitalouksien enimmäisvelanhoitorasite. ”Ei pidä rynnätä suin päin tekemään uutta sitovaa sääntelyä. Viranomaisilla on jo nyt erinomaiset työkalut, joilla taklata ylivelkaantumista ja rajoittaa kokonaisvelkaantumisen kasvua. Nyt pitäisi rauhassa katsoa useampi vuosi, miten jo olemassa oleva sääntely vaikuttaa”, Ahosniemi sanoo.
Tällä hetkellä kotitalouksien enimmäisvelanhoitorasite on voimassa Finanssivalvonnan antamana suosituksena, jota luotottajat noudattavat säntillisesti sen suositusluonteesta huolimatta. Se koskee vain asuntoluottojen myöntämistä ja rajaa lainanhakijan kuormitetun velanhoitorasitteen pääsääntöisesti enintään 60 prosenttiin lainanhakijan nettotuloista. Kuormitus tarkoittaa sitä, että takaisinmaksuajan asuntolainoilla on oltava enintään 25 vuotta ja koron vähintään 6 prosenttia. ”On etsittävä toimiva tasapaino ylivelkaantumisen estämisen ja kotitalouksien luotonsaannin turvaamisen välillä. Nyt tarvitaan lisää tietoa eri keinojen yhteisvaikutuksista”, Ahosniemi toteaa.
Valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmän ehdotus laajentaisi enimmäisvelanhoitorasitteen asuntoluotoista lähes kaikkiin luottoihin, pois lukien esimerkiksi opintolainat. Tarkempaa jaottelua työryhmäehdotus ei kuitenkaan kerro.
”Esitys herättää kysymyksiä esimerkiksi osamaksukaupasta. Olisivatko esimerkiksi osamaksulla tehdyt huonekaluostokset saman pakottavan sääntelyn piirissä?” Ahosniemi pohtii.
Ehdotuksen mukaan suositus pitäisi kirjata sitovasti sääntelyyn, jolloin kyseessä ei enää olisi suositus vaan sitova pakko.
”On hyvä, että kotitalouksien velkaantumista pohditaan myös muiden kuin asuntoluottojen kautta. Kulutusluottoihin on kuitenkin jo tulossa tiukempaa sääntelyä, kuten korkokaton alentaminen 15 prosenttiin. Myös Finanssivalvonnan valtuudet vaikuttaa luotonantajien asiakasvalintaan ovat laajenemassa”, Ahosniemi sanoo.
Millaisia välineitä velkaantumisen rajoittamiseen jo on?
Mitä on voimassa?
- Asuntolainaa saa tällä hetkellä enintään 85 % vakuuksien arvosta, ensiasunnon ostaja 95 %.
- Kuluttajaluottojen korkokatto 20 %.
- Finanssivalvonnan suositus: lainanottajan maksukyky testataan enintään 25 vuoden maksuajalla ja vähintään 6 %:n korolla.
- Finanssivalvonnan suositus: asuntolainanottajalla ei saisi mennä erilaisten lainojen hoitoon yli 60 % nettotuloista, ml. osuudet taloyhtiölainoista.
Mitä on tulossa?
- Asuntolainojen enimmäispituus rajataan 30 vuoteen.
- Asuntoyhteisöluottojen (taloyhtiölainojen) lainakatto 60 %, enimmäispituus 30 vuotta ja rajoituksia lyhennysvapaisiin.
- Pienlainayhtiöt FIVAn valvontaan, nyt Etelä-Suomen aluehallintaviraston valvonnassa.
- Finanssivalvonnalle oikeus antaa määräyksiä siitä, miten luotonantajien tulee hallinnoida asiakkaidensa maksukyvyttömyysriskiä: vaikuttanee siihen, minkälaisille asiakkaille luottoa voidaan myöntää
- Positiivinen luottotietorekisteri rakenteilla, kerää tiedot velallisen kaikista veloista.
Kuluttajaluottojen korkokatto laskee edelleen 15 prosenttiin (+viitekorko).
Mitä on kaavailtu?
- Tulosidonnainen velkakatto – sitova määräys siitä, kuinka paljon asiakkaalla voi olla yhteensä erilaista velkaa suhteessa tuloihin. Ei ota huomioon omaisuutta.
- Enimmäisvelanhoitorasite: Katto sille, miten paljon asiakkaan tuloista voi kulua erilaisten lainojen hoitoon, ml. taloyhtiölainat. (VM:n ehdotus 17.4.2023)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiVeli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finvoice-laskujen katselu selaimessa muuttuu 17.11.2026 - muutos voi vaatia yritykseltäsi toimenpiteitä13.11.2026 12:55:34 EET | Tiedote
Finvoice-verkkolaskujen katseluun selaimella on tulossa merkittävä muutos. Muutoksen myötä vastaanotettu Finvoice-lasku ei välttämättä enää näy verkkoselaimessa helposti luettavassa muodossa. Laskun sisältö tai välitys ei kuitenkaan muutu. Muutos voi vaatia Finvoicen sivuilta ohjelman käyttöä. Jos yritys käyttää laskujen käsittelyyn taloushallinto- tai muuta valmisohjelmistoa, kannattaa muutoksen vaikutukset varmistaa ohjelmiston toimittajalta. Uudistus koskee yrityksiä, jotka katselevat vastaanottamiaan Finvoice-laskuja verkkoselaimessa. Kuluttajilta tai laskuja lähettäviltä yrityksiltä uudistus ei vaadi toimenpiteitä. FA:n Finvoice-sivulta saa ladattua ohjelman, jonka avulla Finvoice-laskut voidaan näyttää luettavassa muodossa muutoksen jälkeen. Muutos tulee voimaan 17.11.2026. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty verkkolaskuformaatti, jonka avulla laskun tiedot siirtyvät sähköisesti järjestelmästä toiseen. Se tekee laskujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta sujuvampaa ja vähen
FA:n Ahosniemi ja Telan Sirén eduskunnalle: Korjatkaa rahastojen verolakiesitys – muuten eläkeuudistuksen sijoitusuudistuksen hyödyt uhkaavat vesittyä13.11.2026 08:00:10 EET | Tiedote
Finanssiala ry ja Työeläkevakuuttajat Tela vaativat korjausta kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen verotusta uudistavaan lakiesitykseen. Esityksen nykyinen muoto vaikeuttaisi työeläkevakuuttajien sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja voisi siten heikentää työeläkevarojen sijoitustuottoja.
OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote
Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
Sijoittajat jäivät lokakuussa odottavalle kannalle – osakerahastoista maailmarahastot kiinnostivat10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Rahastojen nettomerkinnät tyrehtyivät lokakuussa ja jäivät 45 miljoonaan euroon. Rahastopääomat kasvoivat noin 225 miljardiin euroon markkinoiden positiivisen kehityksen tukemana. Osakerahastoissa sijoittajien kiinnostus kohdistui erityisesti maailmanlaajuisesti sijoittaviin rahastoihin. Amerikka-rahastoista vedettiin rahaa pois.
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

