Finanssiala ry

FA:n kysely: Finanssiyrityksiltä odotetaan edelleen ilmastotoimia

Jaa
Hieman alle puolet Finanssiala ry:n (FA) teettämän kansalaiskyselyn vastaajista on sitä mieltä, että suomalaisten suurten sijoittajien tulisi vetää sijoituksensa pois fossiilisesta energiantuotannosta. Tammikuussa samaa mieltä väitteestä olevien osuus oli pari prosenttiyksikköä suurempi. Nyt tehdyssä kyselyssä tyhjien tai neutraalien vastausten määrä puolestaan kasvoi.

Nuoret, naiset ja vanhempi väki olivat muita useammin fossiilisijoituksia vastaan. 18–29-vuotiaista 54 prosenttia oli täysin tai osittain sitä mieltä, että suurten sijoittajien tulisi vetää fossiilisijoituksensa pois. 50–59-vuotiaista tätä mieltä oli vain 41 prosenttia. Kaikkiaan eri mieltä olevien määrä kuitenkin pieneni 6 prosenttiyksikköä. En samaa enkä eri mieltä ja En osaa sanoa -vastausten määrä kasvoi.

”On äärimmäisen tärkeää, että varsinkin suuret sijoittajat katsovat lyhyttä aikaväliä pidemmälle: sijoituksille fossiiliseen energiantuotantoon ei voi odottaa kovin pitkäjänteistä tuottoa”, pohtii Finanssiala ry:n vastuullisuusasiantuntija Elina Kamppi.

Hiilitahrattomat eläkkeet

Suurista globaaleista sijoittajista eläkeyhtiöt kulkevat ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa. Kyselyssä tiedusteltiin, pitäisikö työeläkeyhtiöiden vetää sijoituksensa pois fossiilisesta energiantuotannosta. Vastaajista osittain tai täysin samaa mieltä oli tasan puolet.

WWF vertaili vuonna 2017 suurten eurooppalaisten sijoittajien sijoituksia uudistuvaan energiaan ja toisaalta kivihiileen sekä energian- että kaivostuotannossa. Selvityksessä suomalaisyhtiöt Elo, Ilmarinen ja Varma muodostivat Kevan ja Valtion Eläkerahaston kanssa viiden kärjen.

”Näyttää siis siltä, että eläkeyhtiöt ovat jopa kansalaismielipidettä edellä fossiilisijoitustensa kanssa”, Kamppi toteaa.

Lähes puolet vastaajista peukutti myös sen puolesta, että pankkien tulee lainapäätöksissään arvioida kohteen vaikutukset ilmastoon. Ilmastonmuutos mullistaa yhteiskuntaa ja vaikuttaa yritysten toimintaan ennennäkemättömällä tavalla.

”Finanssiyrityksille, jotka rahoittavat näitä yrityksiä, ilmastonmuutos on keskeinen riskienhallinnallinen kysymys”, Kamppi summaa.

Kansalaiskyselyn toteutti FA:n toimeksiannosta Norstat Oy. Kyselyyn vastasi kesäkuun alussa yli tuhat 18–84-vuotiasta suomalaista. Vastaajat kiintiöitiin vastaamaan Suomen väestöä sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.

Tutustu kyselyn tuloksiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote

Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.

Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.

Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.

Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote

Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye