FA:n kysely: Nuoret sijoittavat ilmastoystävällisesti ja odottavat pitkän aikavälin tuottoa
Nuoret katsovat sijoitushorisontissa pitkälle. Sekä 18–29 että 30–39-vuotiaista yli 65 prosenttia olisi valmis odottamaan parempia tuottoja lyhyen tuoton kustannuksella. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vastuullisten sijoitusten pitkän aikavälin tuotto ei ole heikompi kuin muiden sijoitusten. Vastuullinen sijoittaminen ei myöskään ole kalliimpaa kuin perinteinen sijoittaminen.
Kaikista vastaajista 52 prosenttia oli valmis odottamaan parempia tuottoja vaikkapa 10 vuoden päästä. Luku on samaa luokkaa kuin tammikuussa, jolloin sama kysely tehtiin edellisen kerran.
”Kun sijoittaa vastuullisesti, se tarkoittaa, että vastuulliset yhtiöt saavat lisää rahoitusta ja vastuuttomiin kohdistuu painetta muuttaa toimintaansa”, kiteyttää Finanssiala ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula.
”On hienoa, että etenkin nuoret katsovat sijoittaessaan pikavoittoja pidemmälle.”
Erityisesti osakesijoittajat ovat kiinnostuneita sijoitustensa ilmastovaikutuksista. Sellaisista vastaajista, joilla on sijoituksia pörssiosakkeissa, ilmastovaikutuksista on kiinnostunut 44 prosenttia.
Nuoret ovat kiinnostuneita myös vaikuttavuussijoittamisesta, jossa sijoitukselle asetetaan tavoitteiksi tuoton lisäksi määritellyt positiiviset kestävyysvaikutukset. 18–29-vuotiaista 53 prosenttia vastasi kysymykseen Kyllä.
”Kiinnostus kestävyysvaikutuksiin hupeni ikäluokka ikäluokalta ja oli kaikkien vähäisintä 70–84-vuotiailla. Toisaalta myös En osaa sanoa -vastausten määrä oli vanhemmilla ikäluokilla nuoria korkeampi”, Yli-Huttula kertoo.
Neutraalien tai tyhjien vastausten määrä oli kaikkiaan kasvussa: joka kysymyksessä 20–25 prosenttia vastasi joko Ei samaa eikä eri mieltä tai En osaa sanoa. Tammikuun kyselyyn verrattuna ihmisten into huomioida ilmastoasiat sijoituksissaan väheni jonkin verran.
”Koronakriisi sai talouden syöksyyn. Kriisistä toivuttaessa ei kuitenkaan pidä unohtaa uhkaavaa ilmastokriisiä. Ilmastoa tuhoaviin yrityksiin sisältyy hetki hetkeltä kasvava riski, että sijoitukset niihin menettävät arvonsa. Se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, ja tuo myöhemmin on päivä päivältä lähempänä”, Yli-Huttula sanoo.
Kansalaiskyselyn toteutti FA:n toimeksiannosta Norstat Oy. Kyselyyn vastasi kesäkuun alussa yli tuhat 18–84-vuotiasta suomalaista. Vastaajat kiintiöitiin vastaamaan Suomen väestöä sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.
Tutustu kyselyn tuloksiin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
