FA:n kysely: Nuoret sijoittavat ilmastoystävällisesti ja odottavat pitkän aikavälin tuottoa
4.8.2020 06:33:35 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Nuoret katsovat sijoitushorisontissa pitkälle. Sekä 18–29 että 30–39-vuotiaista yli 65 prosenttia olisi valmis odottamaan parempia tuottoja lyhyen tuoton kustannuksella. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vastuullisten sijoitusten pitkän aikavälin tuotto ei ole heikompi kuin muiden sijoitusten. Vastuullinen sijoittaminen ei myöskään ole kalliimpaa kuin perinteinen sijoittaminen.
Kaikista vastaajista 52 prosenttia oli valmis odottamaan parempia tuottoja vaikkapa 10 vuoden päästä. Luku on samaa luokkaa kuin tammikuussa, jolloin sama kysely tehtiin edellisen kerran.
”Kun sijoittaa vastuullisesti, se tarkoittaa, että vastuulliset yhtiöt saavat lisää rahoitusta ja vastuuttomiin kohdistuu painetta muuttaa toimintaansa”, kiteyttää Finanssiala ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula.
”On hienoa, että etenkin nuoret katsovat sijoittaessaan pikavoittoja pidemmälle.”
Erityisesti osakesijoittajat ovat kiinnostuneita sijoitustensa ilmastovaikutuksista. Sellaisista vastaajista, joilla on sijoituksia pörssiosakkeissa, ilmastovaikutuksista on kiinnostunut 44 prosenttia.
Nuoret ovat kiinnostuneita myös vaikuttavuussijoittamisesta, jossa sijoitukselle asetetaan tavoitteiksi tuoton lisäksi määritellyt positiiviset kestävyysvaikutukset. 18–29-vuotiaista 53 prosenttia vastasi kysymykseen Kyllä.
”Kiinnostus kestävyysvaikutuksiin hupeni ikäluokka ikäluokalta ja oli kaikkien vähäisintä 70–84-vuotiailla. Toisaalta myös En osaa sanoa -vastausten määrä oli vanhemmilla ikäluokilla nuoria korkeampi”, Yli-Huttula kertoo.
Neutraalien tai tyhjien vastausten määrä oli kaikkiaan kasvussa: joka kysymyksessä 20–25 prosenttia vastasi joko Ei samaa eikä eri mieltä tai En osaa sanoa. Tammikuun kyselyyn verrattuna ihmisten into huomioida ilmastoasiat sijoituksissaan väheni jonkin verran.
”Koronakriisi sai talouden syöksyyn. Kriisistä toivuttaessa ei kuitenkaan pidä unohtaa uhkaavaa ilmastokriisiä. Ilmastoa tuhoaviin yrityksiin sisältyy hetki hetkeltä kasvava riski, että sijoitukset niihin menettävät arvonsa. Se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, ja tuo myöhemmin on päivä päivältä lähempänä”, Yli-Huttula sanoo.
Kansalaiskyselyn toteutti FA:n toimeksiannosta Norstat Oy. Kyselyyn vastasi kesäkuun alussa yli tuhat 18–84-vuotiasta suomalaista. Vastaajat kiintiöitiin vastaamaan Suomen väestöä sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.
Tutustu kyselyn tuloksiin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Lukiolaisten Talousguru 2026 huipentuu finaaliin tulevana torstaina 26.2. – suulliset väittelyt suorana Kauppalehden verkkosivuilla23.2.2026 07:53:02 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailu 2026 huipentuu finaaliin torstaina 26.2.2026. Finaalin suullisia pariväittelyitä voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta klo 14.00 alkaen. Vuoden 2026 Talousguru hatutetaan suoran lähetyksen päätteeksi noin klo 15.45.
Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
