FA:n kyselytutkimus: Kuluttajien epävarmuus kasvanut – ”Rahoitusvenettä ei pidä nyt keikuttaa”

Kuluttajien epävarmuus investointipäätösten teossa on kasvanut kahdessa kuukaudessa inflaation ja korkojen nousun vuoksi. Myös epävakaa maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut investointisuunnitelmiin, muttei yhtä paljon kuin kuluttajahintojen ja korkojen nousu.

Kuluttajahintojen nousuvauhdin kiihtyminen ja korkojen nousu on saanut 18 prosenttia kyselyyn vastanneista luopumaan investointisuunnitelmistaan – esimerkiksi asunnon tai vapaa-ajan asunnon ostamisesta tai remontoinnista. Huhtikuussa suunnitelmista oli luopunut 15 prosenttia vastanneista.

Harkinta-aikaa investointisuunnitelmissaan on pidentänyt 33 prosenttia kyselyyn vastanneista, kun huhtikuussa niin kertoi tehneensä 30 prosenttia vastanneista. Kannastaan epävarmojen en osaa sanoa -vastaajien osuus on nyt 10 prosenttia, kun se huhtikuussa oli 8 prosenttia.

Näin ollen niiden osuus, joihin korkojen ja kuluttajahintojen nousu ei ollut vaikuttanut lainkaan, on tippunut kahdessa kuukaudessa 48 prosentista 39 prosenttiin vastanneista. Muutos on merkittävä näin lyhyellä tarkastelujaksolla.

Kuluttajien epävarmuutta on lisännyt myös epävakaa maailmanpoliittinen tilanne. Investointinsa on perunut tai niitä harkitsee nyt sen vuoksi pidempään 48 prosenttia kyselyyn vastanneista. Huhtikuussa näin kertoi 44 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Epävarmuutta ei pidä ruokkia vaikeuttamalla investointien rahoitusta

”Kuluttajien epävarmuuden lisääntyminen sekä hintojen ja korkojen nousun että epävakaan maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi on otettava vakavasti. Seuraavalla vaalikaudella on olennaista, ettei kuluttajien investointipäätöksiä vaikeuteta entisestään heikentämällä lainojen saatavuutta”, sanoo Finanssiala ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula.

Heikennyksistä esimerkki ovat pankkien pääomavaatimusten kiristäminen ja finanssitoimialaan kohdistuvat lisäverot, joihin molempiin poliittiset päättäjät voivat vaikuttaa. Molemmat ovat omiaan tuomaan vaikutuksia rahalaitosten kykyyn rahoittaa työllisyyttä ja kasvua.

”Rahoitusvenettä ei pidä nyt keikuttaa, vaan laineikossa on istuttava tiukasti aloillaan”, Yli-Huttula kuvailee.