FA:n Piia-Noora Kauppi: Kansainvälinen yhteisö osoittaa voimansa kovilla Venäjä-pakotteilla
2.3.2022 12:30:49 EET | Finanssiala ry | Tiedote
”Kansainvälisen yhteisön asettamat tiukat pakotteet Venäjää kohtaan ovat vahva osoitus EU:n ja Yhdysvaltain tiiviistä yhteisestä rintamasta. Tälle kovalle pakotepolitikalle annamme täyden tukemme”, Finanssiala ry (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.
Venäläisten pankkien sulkeminen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle lopettaa kaikki niiden järjestelmän kautta tapahtuvat kansainväliset maksut Venäjälle ja Venäjältä. Pakotteiden välilliset vaikutukset Venäjän talouteen arvioidaan erittäin merkittäviksi. FA seuraa aktiivisesti pakotteiden vaikutuksia suomalaiseen finanssialaan ja päivittää verkkosivuilleen tuoreimmat tiedot.
”SWIFT-pakotteet eivät ulotu Venäjään liittymättömään maksuliikenteeseen – kuten päivittäisasiointiin Suomessa. Finanssipakotteiden kokonaisuus on kuitenkin mutkikas ja SWIFT-pakotteet ovat vain yksi osa sitä. On huomioitava, että eri maksujen on SWIFT-rajoitusten ohella läpäistävä myös muut pakotevaatimukset, sillä pakotteet vaikuttavat myös joihinkin tuotteisiin ja palveluihin. Niihin kohdistuvia maksuja ei saa välittää. Maksujen välitys voi joissain tapauksissa hidastua, kun pankit joutuvat selvittämään tuotteisiin ja palveluihin liittyviä omistusketjuja”, Kauppi korostaa.
Kyberuhkiin varaudutaan – finanssiala kyberkypsyydessä toimialojen parhaimmistoa HVK:n selvityksen mukaan
Suomalaiset ja eurooppalaiset viranomaiset sekä yksityiset kyberturvallisuusalan toimijat ovat arvioineet, että sotatilan myötä kyberuhat lisääntyvät. Todennäköisin kyberuhka on pankin tai sen kriittisen palveluntuottajan verkkosivuihin kohdistettu palvelunestohyökkäys.
”Suomaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat varautuneet kyberuhkiin hyvin. Huoltovarmuuskeskuksen vuonna 2020 tekemässä kartoituksessa finanssiala on kyberkypsyydessä toimialojen parhaimmistoa. Erilaisiin uhkiin varautumista harjoitellaan säännöllisesti”, Kauppi toteaa.
Viime syksynä järjestetyssä finanssialan toimintaharjoituksessa (FATO) testattiin, kuinka rahoitusalan ja viranomaisten yhteistyö sujuu erilaisissa kriisitilanteissa. Päähavainto oli, että pankit ja viranomaiset ovat kehittäneet ja parantaneet varautumistaan erilaisiin uhkiin. Parhaillaan finanssiala on mukana helmikuussa alkaneessa TIETO22-harjoituksessa, jossa harjoitellaan kyberuhkiin varautumista laajasti muiden toimialojen sekä viranomaisten kanssa.
”Useimmiten maksamiseen liittyvät häiriöt ovat Suomessa harvinaisia, tilapäisiä ja kauppa- tai pankkikohtaisia. Niistä selviää yleisimmin sillä, että pitää mukana erilaisia maksuvälineitä, Kauppi neuvoo.
Finanssiala ry päivittää verkkosivuilleen, finanssiala.fi, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, joita vallitseva tilanne herättää pankki-, vakuutus-, maksamis- ja työeläkeasioista. Vastaamme myös yleisesti finanssimarkkinoita koskeviin kysymyksiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiMika LinnaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4269mika.linna@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme