FA:n Piia-Noora Kauppi: Kansainvälinen yhteisö osoittaa voimansa kovilla Venäjä-pakotteilla
2.3.2022 12:30:49 EET | Finanssiala ry | Tiedote
”Kansainvälisen yhteisön asettamat tiukat pakotteet Venäjää kohtaan ovat vahva osoitus EU:n ja Yhdysvaltain tiiviistä yhteisestä rintamasta. Tälle kovalle pakotepolitikalle annamme täyden tukemme”, Finanssiala ry (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.
Venäläisten pankkien sulkeminen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle lopettaa kaikki niiden järjestelmän kautta tapahtuvat kansainväliset maksut Venäjälle ja Venäjältä. Pakotteiden välilliset vaikutukset Venäjän talouteen arvioidaan erittäin merkittäviksi. FA seuraa aktiivisesti pakotteiden vaikutuksia suomalaiseen finanssialaan ja päivittää verkkosivuilleen tuoreimmat tiedot.
”SWIFT-pakotteet eivät ulotu Venäjään liittymättömään maksuliikenteeseen – kuten päivittäisasiointiin Suomessa. Finanssipakotteiden kokonaisuus on kuitenkin mutkikas ja SWIFT-pakotteet ovat vain yksi osa sitä. On huomioitava, että eri maksujen on SWIFT-rajoitusten ohella läpäistävä myös muut pakotevaatimukset, sillä pakotteet vaikuttavat myös joihinkin tuotteisiin ja palveluihin. Niihin kohdistuvia maksuja ei saa välittää. Maksujen välitys voi joissain tapauksissa hidastua, kun pankit joutuvat selvittämään tuotteisiin ja palveluihin liittyviä omistusketjuja”, Kauppi korostaa.
Kyberuhkiin varaudutaan – finanssiala kyberkypsyydessä toimialojen parhaimmistoa HVK:n selvityksen mukaan
Suomalaiset ja eurooppalaiset viranomaiset sekä yksityiset kyberturvallisuusalan toimijat ovat arvioineet, että sotatilan myötä kyberuhat lisääntyvät. Todennäköisin kyberuhka on pankin tai sen kriittisen palveluntuottajan verkkosivuihin kohdistettu palvelunestohyökkäys.
”Suomaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat varautuneet kyberuhkiin hyvin. Huoltovarmuuskeskuksen vuonna 2020 tekemässä kartoituksessa finanssiala on kyberkypsyydessä toimialojen parhaimmistoa. Erilaisiin uhkiin varautumista harjoitellaan säännöllisesti”, Kauppi toteaa.
Viime syksynä järjestetyssä finanssialan toimintaharjoituksessa (FATO) testattiin, kuinka rahoitusalan ja viranomaisten yhteistyö sujuu erilaisissa kriisitilanteissa. Päähavainto oli, että pankit ja viranomaiset ovat kehittäneet ja parantaneet varautumistaan erilaisiin uhkiin. Parhaillaan finanssiala on mukana helmikuussa alkaneessa TIETO22-harjoituksessa, jossa harjoitellaan kyberuhkiin varautumista laajasti muiden toimialojen sekä viranomaisten kanssa.
”Useimmiten maksamiseen liittyvät häiriöt ovat Suomessa harvinaisia, tilapäisiä ja kauppa- tai pankkikohtaisia. Niistä selviää yleisimmin sillä, että pitää mukana erilaisia maksuvälineitä, Kauppi neuvoo.
Finanssiala ry päivittää verkkosivuilleen, finanssiala.fi, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, joita vallitseva tilanne herättää pankki-, vakuutus-, maksamis- ja työeläkeasioista. Vastaamme myös yleisesti finanssimarkkinoita koskeviin kysymyksiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiMika LinnaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4269mika.linna@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Yrittäjien eläkejärjestelmän rahastoinnin selvittäminen on oikea ratkaisu13.10.2026 10:23:39 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu selvityshenkilön asettamista yrittäjien eläkkeiden rahastointiin. Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen nimitti selvityshenkilöksi filosofian tohtori Barbara D’Ambrogi-Olan, jolla on vankka kokemus eläkejärjestelmästä. Yrittäjien eläkejärjestelmässä on syytä aloittaa rahastointi samaan tapaan kuin on alusta saakka tehty työntekijöiden eläkejärjestelmässä.
Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote
Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät rahoitusmarkkinoita – Finanssiala vetoaa Purraan: Suomen ajettava ponnekkaammin omaa etuaan ja Euroopan kilpailukykyä8.10.2026 08:57:28 EEST | Tiedote
Suomen on EU-pöydissä ajettava ennakkoluulottomia uudistusehdotuksia, jotka parantavat eurooppalaisen pankkisektorin kilpailukykyä. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgissa torstaina ja perjantaina eri kokoonpanoilla.
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme