FA:n Piia-Noora Kauppi: Kansainvälinen yhteisö osoittaa voimansa kovilla Venäjä-pakotteilla
”Kansainvälisen yhteisön asettamat tiukat pakotteet Venäjää kohtaan ovat vahva osoitus EU:n ja Yhdysvaltain tiiviistä yhteisestä rintamasta. Tälle kovalle pakotepolitikalle annamme täyden tukemme”, Finanssiala ry (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.
Venäläisten pankkien sulkeminen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle lopettaa kaikki niiden järjestelmän kautta tapahtuvat kansainväliset maksut Venäjälle ja Venäjältä. Pakotteiden välilliset vaikutukset Venäjän talouteen arvioidaan erittäin merkittäviksi. FA seuraa aktiivisesti pakotteiden vaikutuksia suomalaiseen finanssialaan ja päivittää verkkosivuilleen tuoreimmat tiedot.
”SWIFT-pakotteet eivät ulotu Venäjään liittymättömään maksuliikenteeseen – kuten päivittäisasiointiin Suomessa. Finanssipakotteiden kokonaisuus on kuitenkin mutkikas ja SWIFT-pakotteet ovat vain yksi osa sitä. On huomioitava, että eri maksujen on SWIFT-rajoitusten ohella läpäistävä myös muut pakotevaatimukset, sillä pakotteet vaikuttavat myös joihinkin tuotteisiin ja palveluihin. Niihin kohdistuvia maksuja ei saa välittää. Maksujen välitys voi joissain tapauksissa hidastua, kun pankit joutuvat selvittämään tuotteisiin ja palveluihin liittyviä omistusketjuja”, Kauppi korostaa.
Kyberuhkiin varaudutaan – finanssiala kyberkypsyydessä toimialojen parhaimmistoa HVK:n selvityksen mukaan
Suomalaiset ja eurooppalaiset viranomaiset sekä yksityiset kyberturvallisuusalan toimijat ovat arvioineet, että sotatilan myötä kyberuhat lisääntyvät. Todennäköisin kyberuhka on pankin tai sen kriittisen palveluntuottajan verkkosivuihin kohdistettu palvelunestohyökkäys.
”Suomaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat varautuneet kyberuhkiin hyvin. Huoltovarmuuskeskuksen vuonna 2020 tekemässä kartoituksessa finanssiala on kyberkypsyydessä toimialojen parhaimmistoa. Erilaisiin uhkiin varautumista harjoitellaan säännöllisesti”, Kauppi toteaa.
Viime syksynä järjestetyssä finanssialan toimintaharjoituksessa (FATO) testattiin, kuinka rahoitusalan ja viranomaisten yhteistyö sujuu erilaisissa kriisitilanteissa. Päähavainto oli, että pankit ja viranomaiset ovat kehittäneet ja parantaneet varautumistaan erilaisiin uhkiin. Parhaillaan finanssiala on mukana helmikuussa alkaneessa TIETO22-harjoituksessa, jossa harjoitellaan kyberuhkiin varautumista laajasti muiden toimialojen sekä viranomaisten kanssa.
”Useimmiten maksamiseen liittyvät häiriöt ovat Suomessa harvinaisia, tilapäisiä ja kauppa- tai pankkikohtaisia. Niistä selviää yleisimmin sillä, että pitää mukana erilaisia maksuvälineitä, Kauppi neuvoo.
Finanssiala ry päivittää verkkosivuilleen, finanssiala.fi, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, joita vallitseva tilanne herättää pankki-, vakuutus-, maksamis- ja työeläkeasioista. Vastaamme myös yleisesti finanssimarkkinoita koskeviin kysymyksiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiMika LinnaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4269mika.linna@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme