FA:n Piia-Noora Kauppi: Kansainvälinen yhteisö osoittaa voimansa kovilla Venäjä-pakotteilla
2.3.2022 12:30:49 EET | Finanssiala ry | Tiedote
”Kansainvälisen yhteisön asettamat tiukat pakotteet Venäjää kohtaan ovat vahva osoitus EU:n ja Yhdysvaltain tiiviistä yhteisestä rintamasta. Tälle kovalle pakotepolitikalle annamme täyden tukemme”, Finanssiala ry (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.
Venäläisten pankkien sulkeminen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle lopettaa kaikki niiden järjestelmän kautta tapahtuvat kansainväliset maksut Venäjälle ja Venäjältä. Pakotteiden välilliset vaikutukset Venäjän talouteen arvioidaan erittäin merkittäviksi. FA seuraa aktiivisesti pakotteiden vaikutuksia suomalaiseen finanssialaan ja päivittää verkkosivuilleen tuoreimmat tiedot.
”SWIFT-pakotteet eivät ulotu Venäjään liittymättömään maksuliikenteeseen – kuten päivittäisasiointiin Suomessa. Finanssipakotteiden kokonaisuus on kuitenkin mutkikas ja SWIFT-pakotteet ovat vain yksi osa sitä. On huomioitava, että eri maksujen on SWIFT-rajoitusten ohella läpäistävä myös muut pakotevaatimukset, sillä pakotteet vaikuttavat myös joihinkin tuotteisiin ja palveluihin. Niihin kohdistuvia maksuja ei saa välittää. Maksujen välitys voi joissain tapauksissa hidastua, kun pankit joutuvat selvittämään tuotteisiin ja palveluihin liittyviä omistusketjuja”, Kauppi korostaa.
Kyberuhkiin varaudutaan – finanssiala kyberkypsyydessä toimialojen parhaimmistoa HVK:n selvityksen mukaan
Suomalaiset ja eurooppalaiset viranomaiset sekä yksityiset kyberturvallisuusalan toimijat ovat arvioineet, että sotatilan myötä kyberuhat lisääntyvät. Todennäköisin kyberuhka on pankin tai sen kriittisen palveluntuottajan verkkosivuihin kohdistettu palvelunestohyökkäys.
”Suomaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat varautuneet kyberuhkiin hyvin. Huoltovarmuuskeskuksen vuonna 2020 tekemässä kartoituksessa finanssiala on kyberkypsyydessä toimialojen parhaimmistoa. Erilaisiin uhkiin varautumista harjoitellaan säännöllisesti”, Kauppi toteaa.
Viime syksynä järjestetyssä finanssialan toimintaharjoituksessa (FATO) testattiin, kuinka rahoitusalan ja viranomaisten yhteistyö sujuu erilaisissa kriisitilanteissa. Päähavainto oli, että pankit ja viranomaiset ovat kehittäneet ja parantaneet varautumistaan erilaisiin uhkiin. Parhaillaan finanssiala on mukana helmikuussa alkaneessa TIETO22-harjoituksessa, jossa harjoitellaan kyberuhkiin varautumista laajasti muiden toimialojen sekä viranomaisten kanssa.
”Useimmiten maksamiseen liittyvät häiriöt ovat Suomessa harvinaisia, tilapäisiä ja kauppa- tai pankkikohtaisia. Niistä selviää yleisimmin sillä, että pitää mukana erilaisia maksuvälineitä, Kauppi neuvoo.
Finanssiala ry päivittää verkkosivuilleen, finanssiala.fi, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, joita vallitseva tilanne herättää pankki-, vakuutus-, maksamis- ja työeläkeasioista. Vastaamme myös yleisesti finanssimarkkinoita koskeviin kysymyksiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiMika LinnaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4269mika.linna@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä17.7.2026 17:22:36 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että EU-komissio tunnistaa pankit oleellisena osana talouskasvun vauhdittamista. EU-komissio on julkaissut 17.7.2026 pankkien kilpailukykyraportin, joka kuvaa pankkisektorin kilpailukyvyn haasteita ja niiden taustatekijöitä. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva pankkisektorin kilpailukyvystä ja sääntelyn muutostarpeista.
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme