Finanssiala: Suomen EU-vaikuttamista terävöitettävä
Suomalainen finanssiala on tukenut vahvasti Suomen EU- ja EMU- jäsenyyttä ja näkee tärkeänä, että Suomi on jatkossakin aktiivisesti mukana kehittämässä ja vahvistamassa EU:ta. Jäsenmaiden omaa vastuuta taloudestaan sekä markkinakurin roolia on korostettava.
”Finanssiala on yksi säännellyimpiä ja valvotuimpia talouden sektoreita. Näin tuleekin olla. Finanssimarkkinoilla olennaisin tuotannontekijä on luottamus, jota pyritään vahvistamaan sääntelyllä ja varmistamaan riittävällä valvonnalla. Onnistunut ja järkevä sääntely lisää luottamusta, huono nakertaa sitä. Hyvällä sääntelyllä voidaan saada aikaan paljon hyvää”, Koponen muistutti.
Euroopan pankkiunioni vahvistanut rahoitusjärjestelmää – nyt vältettävä hätiköityjä sääntelymuutoksia
”Finanssikriisi teki karulla tavalla selväksi, että pankkitoiminnan sääntelyä ja valvontaa oli yhtenäistettävä ja syvennettävä EU:ssa. Kahdeksan vuotta toiminnassa ollut Euroopan pankkiunioni on eittämättä vahvistanut rahoitusjärjestelmää. Suomalainen finanssiala oli vahvasti tukemassa pankkiunionin rakentamista.”
Finanssikriisin jälkeen luodulla sääntelyllä on vahvistettu pankkisektorin häiriönsietokykyä. Samalla on luotu mekanismeja, joilla pankkien ongelmiin voidaan puuttua aikaisessa vaiheessa ja tarvittaessa hoitaa kriisitilanteet hallitusti ja järjestäytyneesti. Kriisien varalta pankkiunioniin kuuluvilta pankeilta on kerätty 66 mrd. euroa yhteiseen kriisinratkaisurahastoon, ja vuoden 2023 lopussa varojen määrän arvioidaan olevan lähes 75 mrd. euroa. Samaan aikaan pankit ovat kerryttäneet kansallisia talletussuojarahastoja. Tämä on tärkeä muistaa nykyisessä turbulenssissa, joka alkoi Yhdysvaltain pankkikriisistä.
”Lyövätkö Yhdysvaltain länsirannikolta lähteneet ja Sveitsiin koukanneet tyrskyt Suomeen?” kysyi Koponen.
”Suomen finanssisektori on säilynyt Finanssivalvonnan tuoreimman arvion mukaan vakavaraisena toimintaympäristön heikkenemisestä huolimatta. Pankkisektori, työeläkeyhtiöt sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt ovat terveitä ja niiden häiriönsietokyky on hyvä. ”
”Nyt on tärkeä vakauttaa tilannetta ja pienentää riskiä siitä, että turbulenssi alkaa perusteettomasti heijastua kotimaisille rahoitusmarkkinoille ja siten vaikuttaa kielteisesti Suomen talouteen. Tässä tarvitaan viranomaisten selkeää viestintää ja tiedonjakamista muun muassa EU:n ja Yhdysvaltain sääntely- ja kriisinratkaisukehikkojen eroista. Samalla on huolellisesti arvioitava, mitkä tekijät olivat viimeaikaisten kriisitilanteiden taustalla. Erityisesti on vältettävä hätiköityjä sääntelymuutoksia”, Koponen sanoi.
Haastattelupyynnöt Juha Koposelle Finanssiala ry:n johtajan Tuomo Yli-Huttulan kautta: 020 793 4270
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Yli-HuttulaJohtaja, yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntä jatkuu laimeana5.6.2023 10:42:27 EEST | Tiedote
Kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntä on selvästi vähäisempää kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, selviää Finanssiala ry:n (FA) tuoreesta Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien ja yritysten lähikuukausien luotonkysynnästä ovat myös heikot. Pankkibarometrin vastauksissa näkyvät Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristämisen vaikutukset luotonkysyntään. Vastaavasti kiinnostus talletustilejä ja kaikkia lainanhoidon joustomahdollisuuksia kohtaan ovat kasvaneet. Vuoden 2023 toinen kysely tehtiin pankinjohtajille toukokuussa.
Korkojen nousu huolestuttaa asuntovelallisia – suomalaiset panostavat säästöihin ja korkosuojiin1.6.2023 06:31:00 EEST | Tiedote
Koron nousun uhka herättää suomalaisten asuntovelallisten keskuudessa huolta, ja monet etsivät keinoja varautua siihen. Vuoden 2023 Säästäminen ja luotonkäyttö -kyselytutkimuksen mukaan yleisimmät keinot varautua korkojen nousuihin ovat säästäminen ja korkosuojaus. Kyselytutkimuksen mukaan asuntolainaa koskevien riskien joukossa suurin huoli liittyy korkotason merkittävään nousuun.
FA:n Ahosniemi: Paljon huhuja, vähän tietoa hallitusneuvotteluista – kansankapitalismi hyvässä huudossa18.5.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Hallitusneuvotteluita käydään Säätytalolla kokoomuksen johdolla jo kolmatta viikkoa. Viimeistään 22.5. päästään vääntämään toden teolla vaikeista kysymyksistä, kirjoittaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.
FA:n Ahosniemi: Pankkien tappiot kuuluvat sijoittajille, eivät tallettajille tai veronmaksajille15.5.2023 15:53:14 EEST | Tiedote
Sijoitustoiminnan perusluonteeseen kuuluu sijoittajanvastuu: tappioiden kantaminen kuuluu ongelmapankkiin sijoittaneille. Tappioita ei saa vyöryttää talletussuojajärjestelmälle tai veronmaksajille. Suomen EU-politiikan ytimessä on oltava suomalaisten erityispiirteiden huomioiminen sääntelyssä.
Rahastot kiinnostivat laajasti – uutta pääomaa 709 miljoonaa euroa9.5.2023 14:51:29 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin huhtikuussa 709 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Lisäksi rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 138 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme