Finanssiala tarjoaa kymmenille opettajille harjoittelupaikkoja – Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä tarvitaan
Finanssitietojen päivitykseen eli FIT-harjoitteluun ilmoittautui viime syksynä 35 opettajaa yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista. Harjoittelut kestivät yhden päivän pyrähdyksistä enimmillään viikkoon. Tänä keväänä alan opettajille on tarjolla jälleen yli 30 harjoittelupaikkaa finanssialan yrityksissä.
Yksi FIT-harjoitteluun osallistujista oli Perho Liiketalousopiston suomen kielen ja viestinnän lehtori Saara Kallio, joka oli harjoittelussa Nordeassa.
”Pääsin mukaan ohjelmoimaan chat-robottia ja viilaamaan sähköisen sijoitusneuvojan vastauksia. Mietimme asiakaspalvelusta vastaavien kanssa yhdessä, millainen sävy sähköisten asiakasviestien vastauksissa tulisi olla, jotta asiakas saisi sopivan henkilökohtaista palvelua niin ihmisasiakaspalvelijalta kuin robotiltakin. Asiakasneuvojan ryhtiä ja hymyä tai vakuuttavia toimitiloja ei näy viestissä, ja siksi huolitellulla kielellä luodaan mielikuva luotettavasta yrityksestä”, Kallio kertoo kokemuksestaan.
FIT-ohjelma keksittiin Finanssiakatemiassa, joka on finanssialan työnantajien ja oppilaitosten sekä koulutuksen tarjoajien yhteistyöverkosto. Se luotiin muutamia vuosia sitten foorumiksi alalle kouluttavien oppilaitosten ja alan työnantajien välille. Tarkoituksena on löytää keinoja tehdä molempia hyödyttävää yhteistyötä.
Oppilaitosyhteistyö on itse asiassa opiskelijayhteistyötä
Finanssiakatemia ja sen yhteydessä kehitetty FIT-harjoittelu on hyvä esimerkki hedelmällisestä yritys-oppilaitos-yhteistyöstä. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön määrää selvitettiin palvelualan yrityksille suunnatussa kyselytutkimuksessa, jonka teettivät Palvelualan työnantajat Palta, Kaupan liitto ja Finanssiala ry. Tutkimuksen tulosten mukaan palvelualan yritykset kokevat, että opiskelijat ovat kyllä aktiivisia, mutta organisaatiotasolla yhteyksiä on niukasti.
”Oppilaitosyhteistyö on tällä hetkellä isossa kuvassa enemmänkin opiskelijayhteistyötä”, sanoo Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. ”Lisääntyvä vuoropuhelu palvelisi opiskelijoiden paremman työllistymisen lisäksi myös koulutuksen kehittämistä ja opettajien osaamista”, Kauppi lisää.
Oppilaitosten ja koulutuksentarjoajien yhteistyö olisi ehdottoman tärkeää myös jatkuvan oppimisen näkökulmasta. ”Kun kanssakäymistä on organisaatiotasolla tarpeeksi pitkään, alkavat molemmat ymmärtää paremmin toistensa tarpeita. Työelämässä on nopeasti muuttuvia tarpeita etenkin olemassa olevan henkilöstön uudelleen kouluttamisessa”, Kauppi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiJussi KarhunenAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
