Finanssialan puheenjohtaja Juha Koponen: Rahoitusalan TES-sopimus syntyi sopimisen hengessä
”Vastuullisena työnantajana finanssialan yritykset korostavat neuvottelujen ja yhdessä sopimisen merkitystä. Arvostamme, että myös työntekijäpuoli toimii samassa hengessä. Lämmin kiitos Palvelualojen työnantajat Paltan, Ammattiliitto Pron ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n neuvottelutiimeille ratkaisusta, joka syntyi vaikeassa taloustilanteessa”, FA:n hallituksen puheenjohtaja Juha Koponen toteaa.
Koponen pitää tärkeänä, että ratkaisuun sisältyy toisena vuotena yrityksissä sovittava palkkakeskusteluerä. ”Olisimme toivoneet yrityskohtaisen erän olevan suurempi, mutta arvostamme, että työntekijäpuolella on valmiutta palata hyväksi koettuun palkkakeskustelumalliin.”
Sopimukseen on kirjattu, että lähtökohtana palkkakeskustelumallin kehittämisessä on edelleen tästä työehtosopimuksesta huolimatta säilyttää yleiskorotuksen ja palkkakeskustelukorotuksen perusteella jaettavan erän välinen suhde (50/50).
Vuonna 2023 palkkoja korotetaan 3,5 prosentin yleiskorotuksella 1.7.2023. Lisäksi toukokuussa 2023 maksetaan 589 euron suuruinen kertaerä. Vuonna 2024 palkkoja korotetaan 1.5.2024 lukien 1,2 prosentin yleiskorotuksella ja 1,3 prosentin palkkakeskusteluerällä. Sopimuksen piirissä on noin 23 000 henkilöä.
Koponen pitää arvokkaana, että työntekijäpuoli haluaa jatkaa finanssityön tulevaisuusvuoropuhelua ja siihen liittyvää yhteistyötä. Toimialalla on pitkään tehty tiivistä ennakkoimistyötä hyvässä yhteistyössä työntekijä- ja työnantajaosapuolten kesken. Tämän vuoden tammikuun lopussa päättyi FinanssiTYÖ2030-hanke, jonka teemoina olivat muun muassa monimuotoiset työyhteisöt, monipaikkainen työ ja työn uudet muodot. Hankkeessa vahvistettiin rahoitusalan yritysten ja henkilöstön edellytyksiä uudistaa toiminta- ja työskentelytapojaan.
Finanssiala ry ja sen jäsenyritykset ovat Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkinajäseniä. Palta vastaa sekä rahoitus- että vakuutusalan työehtoneuvotteluista ja -sopimuksista. FA ja Palta huolehtivat yhdessä työntekijäliittojen kanssa finanssityön kehittämisestä.
Haastattelupyynnöt Juha Koposelle FA:n viestinnän kautta: 020 793 4240.
Voimassa oleva rahoitusalan työehtosopimus ja uusi neuvottelutulos
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Haastattelupyynnöt Juha Koposelle FA:n viestinnän kautta: 020 793 4240
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme