Finanssivalvonta

Finanssisektorin vakavaraisuus 30.9.2020: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus vahvistui hieman talouden toipuessa – koronan vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä

Jaa
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus vahvistui vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä samaan aikaan, kun talous toipui edellisen neljänneksen voimakkaasta laskusta. Suomalaispankkien kyky sietää tappioita ja myöntää luottoa pysyi vahvana. Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ovat edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempia. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreiden vakavaraisuudet vahvistuivat.

Koronapandemian vaikutukset näkyvät kuitenkin finanssisektorilla viiveellä.

– Koronapandemian pitkittymisen myötä finanssisektoriin kohdistuvia sääntelyhelpotuksia on jatkettu Euroopassa. Sijoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden viesti talouden tilanteesta ja näkymistä on osin ristiriitainen: reaalitalouden vaikeuksista huolimatta markkinat suhtautuvat tulevaisuuteen optimistisesti. Odotettua heikomman kehityksen varalta finanssisektorin toimijoiden vahva vakavaraisuus ja riittävät riskipuskurit ovat nykyisissä olosuhteissa tarpeen. Koronan vastaiset toimet ovat nyt parasta politiikkaa paitsi terveyden, myös talouden ja finanssisektorin kannalta, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Pankkien vakavaraisuussuhteet pysyivät vahvoina kolmannella vuosineljänneksellä

Suomen pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana heinä-syyskuussa 2020. Syyskuun lopussa ydinvakavaraisuussuhde oli 17,5 % (30.6.2020: 16,9 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,6 % (30.6.2020: 20,8 %). Ydinvakavaraisuussuhteen vahvistumista vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä selitti erityisesti ydinpääoman määrän kasvu, riskipainojen lasku sekä markkinariskien määrän lasku. Suomen pankkisektorin omien varojen ylijäämä riskipainotettuihin eriin suhteutettuna säilyi lähes ennallaan (6,6 %).

Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ovat eurooppalaista keskitasoa vahvempia. EU-alueen pankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli 15,4 % ja kokonaisvakavaraisuussuhde 18,7 % kesäkuun 2020 lopussa.

Työeläkesektorin vakavaraisuus parani kolmannella vuosineljänneksellä

Eläkesektorin vakavaraisuus parani kolmannella neljänneksellä 125,3 prosenttiin (30.6.2020: 123.3 %). Eläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi 26,9 miljardiin euroon (30.6.2020: 24,6 miljardia euroa) sijoitusten arvon noustessa 3 % kolmannen kvartaalin aikana. Vakavaraisuusasema eli eläkelaitosten vakavaraisuuspääoman ja vakavaraisuusrajan suhde parani vain aavistuksen ja oli 1,67 (30.6.2020: 1,65). Vakavaraisuusraja nousi kasvaneen osakeriskin johdosta.

Eläkesektorin kuluvan vuoden keskimääräinen sijoitustuotto oli syyskuun lopussa -0,9 %. Eläkesektorin pääsijoitusluokista osakkeiden, korkosijoitusten ja muiden sijoitusten tuotto oli syyskuun lopussa vuositasolla miinuksella ja kiinteistösijoitusten tuotto oli 1,2 %.

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus parantui hieman

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde säilyi hyvällä tasolla vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä ja oli 198,1 % (30.6.2020: 194,9 %). Vakavaraisuussuhteen vahvistumiseen vaikutti eniten se, että sijoitussidonnaiset vakuutussäästöt kasvoivat enemmän kuin sijoitussidonnainen vastuuvelka. Henkivakuutussektori on kestänyt pandemian aiheuttaman markkinahäiriön hyvin, vaikka tilanne onkin vaikuttanut vakuutusmaksutuloon negatiivisesti.

Henkivakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat syyskuun loppuun mennessä 1,3 %. Sijoitustuotot kasvattivat sekä omaa varallisuutta että vakavaraisuuspääomavaatimusta. Osakesijoitukset tuottivat selvästi paremmin kuin vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

Vahinkovakuutussektorin kannattavuuden parantuminen vahvisti vakavaraisuutta

Syyskuun lopussa vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus oli hyvä. Toisella kvartaalilla alkanut oman varallisuuden kasvu jatkui, ja vakavaraisuussuhde vahvistui 229,5 prosenttiin (30.6.2020: 223,1 %). Omaa varallisuutta kasvattivat vakuutusliiketoiminnan kannattavuuden parantuminen ja sijoitustuottojen kääntyminen positiivisiksi (1-9.2020: 1 %). Sijoitustuotot kertyivät korkosijoituksista. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuuden parantumiseen vaikutti vahinkovakuutusyhtiöille edullinen vahinkokehitys.

Liitteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5250 arkisin klo 9–16.

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Den finansiella sektorn i Finland är kapitalstark – många osäkerhetsfaktorer i omvärlden kvarstår11.12.2025 09:45:00 EET | Pressmeddelande

Trots förväntningarna har Finlands ekonomi inte tagit fart, fastän bland annat näringslivets förtroende har fortsatt att stiga. Utöver apatin i ekonomin hotas den finansiella sektorns omvärld av de svaga offentliga finanserna, geopolitiska risker och oron kring värdepappersprisernas hållbarhet. Kapitaltäckningen i banksektorn i Finland var dock fortsatt stark under tredje kvartalet, fastän nedgången i räntenettot ledde till en resultatförsämring. Också arbetspensions- och försäkringssektorerna var fortsatt kapitalstarka tack vare ökade placeringsintäkter, då marknadssentimentet trots riskerna var huvudsakligen fortsatt positivt.

Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on vahva – toimintaympäristössä edelleen useita epävarmuustekijöitä11.12.2025 09:45:00 EET | Tiedote

Odotuksista huolimatta Suomen talous ei ole piristynyt, vaikka muun muassa elinkeinoelämän luottamus on jatkanut nousuaan. Talouden apatian lisäksi finanssisektorin toimintaympäristöä uhkaavat julkisen talouden heikko tila, geopoliittiset riskit sekä arvopaperihintojen kestävyyteen liittyvät huolet. Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi kuitenkin kolmannelle vuosineljänneksellä vahvana, vaikka korkokatteen lasku heikensi tulosta. Myös työeläke- sekä vakuutussektorit pysyivät vakavaraisina sijoitustuottojen kohentuessa, kun markkinatunnelmat ovat riskeistä huolimatta pysyneet voittopuolisesti myönteisinä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye