Finanssivalvonta

Finanssisektorin vakavaraisuus 30.9.2020: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus vahvistui hieman talouden toipuessa – koronan vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä

Jaa

Suomen finanssisektorin vakavaraisuus vahvistui vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä samaan aikaan, kun talous toipui edellisen neljänneksen voimakkaasta laskusta. Suomalaispankkien kyky sietää tappioita ja myöntää luottoa pysyi vahvana. Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ovat edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempia. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreiden vakavaraisuudet vahvistuivat.

Koronapandemian vaikutukset näkyvät kuitenkin finanssisektorilla viiveellä.

– Koronapandemian pitkittymisen myötä finanssisektoriin kohdistuvia sääntelyhelpotuksia on jatkettu Euroopassa. Sijoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden viesti talouden tilanteesta ja näkymistä on osin ristiriitainen: reaalitalouden vaikeuksista huolimatta markkinat suhtautuvat tulevaisuuteen optimistisesti. Odotettua heikomman kehityksen varalta finanssisektorin toimijoiden vahva vakavaraisuus ja riittävät riskipuskurit ovat nykyisissä olosuhteissa tarpeen. Koronan vastaiset toimet ovat nyt parasta politiikkaa paitsi terveyden, myös talouden ja finanssisektorin kannalta, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Pankkien vakavaraisuussuhteet pysyivät vahvoina kolmannella vuosineljänneksellä

Suomen pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana heinä-syyskuussa 2020. Syyskuun lopussa ydinvakavaraisuussuhde oli 17,5 % (30.6.2020: 16,9 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,6 % (30.6.2020: 20,8 %). Ydinvakavaraisuussuhteen vahvistumista vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä selitti erityisesti ydinpääoman määrän kasvu, riskipainojen lasku sekä markkinariskien määrän lasku. Suomen pankkisektorin omien varojen ylijäämä riskipainotettuihin eriin suhteutettuna säilyi lähes ennallaan (6,6 %).

Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ovat eurooppalaista keskitasoa vahvempia. EU-alueen pankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli 15,4 % ja kokonaisvakavaraisuussuhde 18,7 % kesäkuun 2020 lopussa.

Työeläkesektorin vakavaraisuus parani kolmannella vuosineljänneksellä

Eläkesektorin vakavaraisuus parani kolmannella neljänneksellä 125,3 prosenttiin (30.6.2020: 123.3 %). Eläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi 26,9 miljardiin euroon (30.6.2020: 24,6 miljardia euroa) sijoitusten arvon noustessa 3 % kolmannen kvartaalin aikana. Vakavaraisuusasema eli eläkelaitosten vakavaraisuuspääoman ja vakavaraisuusrajan suhde parani vain aavistuksen ja oli 1,67 (30.6.2020: 1,65). Vakavaraisuusraja nousi kasvaneen osakeriskin johdosta.

Eläkesektorin kuluvan vuoden keskimääräinen sijoitustuotto oli syyskuun lopussa -0,9 %. Eläkesektorin pääsijoitusluokista osakkeiden, korkosijoitusten ja muiden sijoitusten tuotto oli syyskuun lopussa vuositasolla miinuksella ja kiinteistösijoitusten tuotto oli 1,2 %.

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus parantui hieman

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde säilyi hyvällä tasolla vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä ja oli 198,1 % (30.6.2020: 194,9 %). Vakavaraisuussuhteen vahvistumiseen vaikutti eniten se, että sijoitussidonnaiset vakuutussäästöt kasvoivat enemmän kuin sijoitussidonnainen vastuuvelka. Henkivakuutussektori on kestänyt pandemian aiheuttaman markkinahäiriön hyvin, vaikka tilanne onkin vaikuttanut vakuutusmaksutuloon negatiivisesti.

Henkivakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat syyskuun loppuun mennessä 1,3 %. Sijoitustuotot kasvattivat sekä omaa varallisuutta että vakavaraisuuspääomavaatimusta. Osakesijoitukset tuottivat selvästi paremmin kuin vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

Vahinkovakuutussektorin kannattavuuden parantuminen vahvisti vakavaraisuutta

Syyskuun lopussa vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus oli hyvä. Toisella kvartaalilla alkanut oman varallisuuden kasvu jatkui, ja vakavaraisuussuhde vahvistui 229,5 prosenttiin (30.6.2020: 223,1 %). Omaa varallisuutta kasvattivat vakuutusliiketoiminnan kannattavuuden parantuminen ja sijoitustuottojen kääntyminen positiivisiksi (1-9.2020: 1 %). Sijoitustuotot kertyivät korkosijoituksista. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuuden parantumiseen vaikutti vahinkovakuutusyhtiöille edullinen vahinkokehitys.

Liitteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5250 arkisin klo 9–16.

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

I investerarmaterialet för investeringsbaserad gräsrotsfinansiering ska uppmärksamhet fästas vid beskrivningen av riskerna och det ekonomiska läget11.1.2021 12:34:31 EETTiedote

Finansinspektionen uppmanar bolag som ansöker om gräsrotsfinansiering och förmedlare av gräsrotsfinansiering att fästa särskild uppmärksamhet vid presentationen av de risker som är förknippade med investeringen och vid beskrivningen av bolagets ekonomiska läge. De antaganden som ligger till grund för prognoserna och riskerna i prognoserna ska också tydligt anges.

New recommendation by FIN-FSA on distribution of credit institutions’ profits18.12.2020 18:30:00 EETPress release

The FIN-FSA recommends that credit institutions under its direct supervision exercise extreme prudence in profit distribution paid in cash until 30 September 2021. The recommendation also applies to buy-backs and redemptions of shares in circumstances where the purpose of such buy-backs and redemptions would be the distribution of profits. This recommendation supersedes the recommendation issued on 28 July 2020 (Supervision release 29 July 2020 – 46/2020). The recommendation applies to credit institutions on their highest consolidation level.

Ny rekommendation från Finansinspektionen om kreditinstitutens vinstutdelning18.12.2020 18:30:00 EETTiedote

Finansinspektionen rekommenderar att kreditinstituten under dess direkta tillsyn är ytterst försiktiga med kontanta vinstutdelningar fram till den 30 september 2021. Rekommendationen gäller också återköp och inlösen av aktier och andelar när detta görs i vinstutdelningssyfte. Denna rekommendation ersätter rekommendationen av den 28 juli 2020 (tillsynsmeddelande 29.7.2020 – 46/2020). Rekommendationen tillämpas på kreditinstitut på deras högsta konsolideringsnivå.

Finanssivalvonnalta uusi suositus luottolaitosten voitonjaosta18.12.2020 18:30:00 EETTiedote

Finanssivalvonta suosittaa suorassa valvonnassaan oleville luottolaitoksille, että ne noudattaisivat äärimmäistä varovaisuutta käteisenä maksettavassa voitonjaossa 30.9.2021 saakka. Suositus koskee myös osakkeiden ja osuuksien takaisinostoja ja lunastuksia sellaisissa tilanteissa, joissa ostojen ja lunastusten tarkoituksena on voitonjako. Tämä suositus korvaa 28.7.2020 annetun suosituksen (valvottavatiedote 28.7.2020 – 46/2020). Suositusta sovelletaan luottolaitoksiin niiden ylimmällä konsolidointitasolla.

Macroprudential decision: Uncertain economic outlook continues, housing loan cap and banks’ additional capital requirements remain unchanged18.12.2020 15:00:00 EETPress release

In Finland, the housing market and mortgage lending have recovered from the spring downturn, but the outlook for the real economy remains uncertain due to the pandemic. In this situation, the Board of Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) will maintain the housing loan cap at its standard level and will not impose a countercyclical capital buffer (CCyB) requirement on banks and other credit institutions.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme