Finanssivalvonta

Finanssisektorin vakavaraisuus 30.9.2020: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus vahvistui hieman talouden toipuessa – koronan vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä

Jaa
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus vahvistui vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä samaan aikaan, kun talous toipui edellisen neljänneksen voimakkaasta laskusta. Suomalaispankkien kyky sietää tappioita ja myöntää luottoa pysyi vahvana. Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ovat edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempia. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreiden vakavaraisuudet vahvistuivat.

Koronapandemian vaikutukset näkyvät kuitenkin finanssisektorilla viiveellä.

– Koronapandemian pitkittymisen myötä finanssisektoriin kohdistuvia sääntelyhelpotuksia on jatkettu Euroopassa. Sijoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden viesti talouden tilanteesta ja näkymistä on osin ristiriitainen: reaalitalouden vaikeuksista huolimatta markkinat suhtautuvat tulevaisuuteen optimistisesti. Odotettua heikomman kehityksen varalta finanssisektorin toimijoiden vahva vakavaraisuus ja riittävät riskipuskurit ovat nykyisissä olosuhteissa tarpeen. Koronan vastaiset toimet ovat nyt parasta politiikkaa paitsi terveyden, myös talouden ja finanssisektorin kannalta, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Pankkien vakavaraisuussuhteet pysyivät vahvoina kolmannella vuosineljänneksellä

Suomen pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana heinä-syyskuussa 2020. Syyskuun lopussa ydinvakavaraisuussuhde oli 17,5 % (30.6.2020: 16,9 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,6 % (30.6.2020: 20,8 %). Ydinvakavaraisuussuhteen vahvistumista vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä selitti erityisesti ydinpääoman määrän kasvu, riskipainojen lasku sekä markkinariskien määrän lasku. Suomen pankkisektorin omien varojen ylijäämä riskipainotettuihin eriin suhteutettuna säilyi lähes ennallaan (6,6 %).

Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ovat eurooppalaista keskitasoa vahvempia. EU-alueen pankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli 15,4 % ja kokonaisvakavaraisuussuhde 18,7 % kesäkuun 2020 lopussa.

Työeläkesektorin vakavaraisuus parani kolmannella vuosineljänneksellä

Eläkesektorin vakavaraisuus parani kolmannella neljänneksellä 125,3 prosenttiin (30.6.2020: 123.3 %). Eläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi 26,9 miljardiin euroon (30.6.2020: 24,6 miljardia euroa) sijoitusten arvon noustessa 3 % kolmannen kvartaalin aikana. Vakavaraisuusasema eli eläkelaitosten vakavaraisuuspääoman ja vakavaraisuusrajan suhde parani vain aavistuksen ja oli 1,67 (30.6.2020: 1,65). Vakavaraisuusraja nousi kasvaneen osakeriskin johdosta.

Eläkesektorin kuluvan vuoden keskimääräinen sijoitustuotto oli syyskuun lopussa -0,9 %. Eläkesektorin pääsijoitusluokista osakkeiden, korkosijoitusten ja muiden sijoitusten tuotto oli syyskuun lopussa vuositasolla miinuksella ja kiinteistösijoitusten tuotto oli 1,2 %.

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus parantui hieman

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde säilyi hyvällä tasolla vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä ja oli 198,1 % (30.6.2020: 194,9 %). Vakavaraisuussuhteen vahvistumiseen vaikutti eniten se, että sijoitussidonnaiset vakuutussäästöt kasvoivat enemmän kuin sijoitussidonnainen vastuuvelka. Henkivakuutussektori on kestänyt pandemian aiheuttaman markkinahäiriön hyvin, vaikka tilanne onkin vaikuttanut vakuutusmaksutuloon negatiivisesti.

Henkivakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat syyskuun loppuun mennessä 1,3 %. Sijoitustuotot kasvattivat sekä omaa varallisuutta että vakavaraisuuspääomavaatimusta. Osakesijoitukset tuottivat selvästi paremmin kuin vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

Vahinkovakuutussektorin kannattavuuden parantuminen vahvisti vakavaraisuutta

Syyskuun lopussa vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus oli hyvä. Toisella kvartaalilla alkanut oman varallisuuden kasvu jatkui, ja vakavaraisuussuhde vahvistui 229,5 prosenttiin (30.6.2020: 223,1 %). Omaa varallisuutta kasvattivat vakuutusliiketoiminnan kannattavuuden parantuminen ja sijoitustuottojen kääntyminen positiivisiksi (1-9.2020: 1 %). Sijoitustuotot kertyivät korkosijoituksista. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuuden parantumiseen vaikutti vahinkovakuutusyhtiöille edullinen vahinkokehitys.

Liitteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5250 arkisin klo 9–16.

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Finansinspektionens bedömning: en del av de aktörer som beviljar konsumentkrediter hanterar inte insolvensriskerna i tillräcklig grad, brister även i avtalsvillkoren21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote

Finansinspektionen har bedömt hanteringen av insolvensrisker och rutinerna hos de aktörer som beviljar konsumentkrediter i Finland. Mellan dessa aktörer observerades betydande skillnader i hur de hanterar insolvensrisker: De andra kreditgivare som över­fördes under Finansinspektionens tillsyn i juli 2023 har betydligt större brister i sina kreditgivningsrutiner än bankerna. Av dessa andra aktörer som beviljar konsumentkrediter iakttar alla inte heller den lagstiftning som gäller konsumentkreditgivning i sina avtals­villkor. Finansinspektionen förutsätter att aktörerna korrigerar de brister som observerats i bedömningarna.

Finanssivalvonnan arvio: osa kuluttajaluotonmyöntäjistä ei hallitse maksukyvyttömyysriskejä riittävällä tavalla, myös sopimusehdoissa puutteita21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote

Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.

FIN-FSA’s assessment: some consumer lenders fail to manage default risks adequately, shortcomings also in contract terms21.3.2024 13:15:00 EET | Press release

The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed the management of default risks and conduct by parties granting consumer credit in Finland. Significant differences were identified among the market participants in the management of default risk: other lenders that were transferred under FIN-FSA supervision in July 2023 have significantly more shortcomings in their credit granting practices in comparison with banks. Furthermore, some of the other consumer lenders do not fully comply with legislation on consumer lending in their contract terms. The FIN-FSA will require these entities to remediate the shortcomings identified in the reviews.

Bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar är ett ökande fenomen – enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote

Olika bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar har ökat kraftigt under de senaste åren. Även de metoder som de kriminella använder utvecklas hela tiden. Enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden bland annat genom att utveckla säkerhetsgränser för nät- och mobilbetalningar samt genom att effektivare monitorera och stoppa obehöriga betalningstransaktioner. Tjänsteanvändarna har också eget ansvar.

Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset kasvava ilmiö – Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta mahdollisuus parantaa19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote

Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye