Finanssisektorin vakavaraisuus antaa puskuria ottaa vastaan koronaviruksen tuomia talouden ongelmia
Koronavirusepidemia on jo vaikuttanut finanssimarkkinoihin suoraan riskihinnoittelun muutosten kautta, mikä on näkynyt mm. osakkeiden erittäin voimakkaana halpenemisena ja vähäriskisten valtiolainojen tuottojen laskuna. Koronavirusepidemia vaikuttaa finanssisektoriin myös reaalitalouden heikentymisen kautta. Vaikutuksina ovat esimerkiksi arvostus- ja luottotappioiden lisääntyminen, rahoituksen hinnan nousu tai vakavaraisuuspuskurien ja kannattavuuden heikkeneminen. Koronaviruksen negatiivisten taloudellisten vaikutusten laajuutta ja syvyyttä on kuitenkin hyvin vaikea arvioida.
- Talouden tila ja näkymät ovat heikentyneet poikkeuksellisen nopeasti ja paljon. Vaikka Suomen finanssisektori kohtaa muuttuneen tilanteen hyvistä lähtökohdista, koronapandemia asettaa toimijat poikkeuksellisen vaikean tilanteen eteen. Siksi viranomaisten on toimittava päättäväisesti ja nopeasti tilanteen helpottamiseksi. Finanssivalvonta on yhteistyössä eurooppalaisten ja suomalaisten viranomaisten kanssa käynnistänyt useita toimia, joiden avulla edistetään rahoituksen välitystä ja markkinoiden mahdollisimman häiriötöntä toimintaa, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.
Pandemiaolosuhteissa finanssipalvelut ovat keskeisessä roolissa monissa toimeentuloon ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä. Palveluiden saatavuuden kannalta on kriittisen tärkeää, että yhtiöt kykenevät varmistamaan operatiivisten toimintojen jatkuvuuden.
Pankkisektorin häiriönsietokyky eurooppalaista keskitasoa vahvempi - kertaluonteiset kuluerät heikensivät sektorin liiketulosta
Toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta Suomen pankkisektorin tappionsietokyky ja luottokannan laatu pysyivät vahvoina vuonna 2019. Pankkisektorin keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde vahvistui 0,4 prosenttiyksiköllä (31.12.2018: 17,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 0,3 prosenttiyksiköllä (31.12.2018: 20,9 %). Suomen pankkisektorin ylimääräisten pääomapuskurien ja euroalueen keskimääräistä tasoa korkeampien makrovakausvaatimusten (muun muassa ns. O-SII-puskurit ja järjestelmäriskipuskuri) ansiosta suomalaispankkien kyky kestää toimintaympäristön äkillisistä ja voimakkaista häiriöistä aiheutuvia tappioita on eurooppalaista keskitasoa vahvempi.
Koronaepidemian aiheuttama talouden aktiviteetin voimakas heikentyminen vaikuttaa pankkien yritys- ja henkilöasiakkaiden maksukykyyn ja nostaa sitä kautta luottotappioiden määrää. Tämän vaikutuksen suuruus riippuu siitä, miten pankkien ja viranomaisten toimenpiteet asiakkaiden likviditeettitilanteen helpottamiseksi onnistuvat. Suomalaispankkien oma likviditeettitilanne on tällä hetkellä hyvä. Muita vaikutuksia pankkien tuloksentekokykyyn tulee talouden aktiviteetin vähenemisestä johtuvasta pankkipalvelujen kysynnän heikkenemisestä ja palkkiotuottojen laskusta.
Eläkesektorin vakavaraisuutta uhkaa sijoitusten voimakas lasku
Vuonna 2019 yksityissektorin eläkevarat nousivat keskimääräisen 12,1 prosentin sijoitustuoton kasvattamana 136 mrd. euroon. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste eli eläkevarojen suhde vastuisiin nousi 128,3 prosenttiin (31.12.2018: 125,0 %) ja vakavaraisuusasema (1,7) parani hieman (31.12.2018: 1,6). Vakavaraisuusrajaa nosti osakesijoitusten osuuden lisääntyminen sijoitusjakaumassa (46,6 %) sekä korkosijoitusten keskimääräisten takaisinmaksuaikojen (duraatio) kasvu.
Työeläkelaitosten vakavaraisuus on kuitenkin heikentynyt alkuvuodesta. Koronavirus ja sen aiheuttamat markkinamuutokset ovat merkittävästi heikentäneet osakesijoitusten ja luottoriskillisten korkosijoitusten arvoa. Vahvan luottoluokituksen valtionlainat ovat toimineet riskienhajauttajana ja näiden tuotto on ollut positiivinen. Markkinamuutoksista johtuen työeläkelaitosten vakavaraisuus on jo heikentynyt, mutta vakavaraisuuden voidaan vielä katsoa olevan keskimäärin kohtuullisella tasolla.
Rahoitusmarkkinoiden volatiliteetti ja epävarmuus koronaviruksen leviämisestä ja sen vaikutuksista on kuitenkin niin suuri, että eläkelaitosten keskimääräinen vakavaraisuus uhkaa nopeasti ja merkittävästi laskea. Tästä syystä Finanssivalvonta teki sosiaali- ja terveysministeriölle 13.3.2020 ilmoituksen poikkeuksellisista olosuhteista finanssimarkkinoilla.
Vuoden lopussa sekä henki- että vahinkovakuutussektorin vakavaraisuudet hyvällä tasolla
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni vuonna 2019. Vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 190,3 % (31.12.2018: 207,3 %) eli yhä hyvällä tasolla. Vakavaraisuussuhteen heikkenemiseen vaikutti riskiperusteisen vakavaraisuuspääomavaatimuksen kasvu. Lisäksi korkotaso laski vuoden aikana edelleen.
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde 224,3 % (31.12.2018: 237,6 %) heikkeni vuoden 2018 lopun ennätyskorkeaan tasoon verrattuna osakeriskin pääomavaatimuksen kasvaessa. Lisäksi korkotason lasku kasvatti vastuuvelkaa ja siten pienensi omaa varallisuutta.
Myös henki- ja vahinkovakuutussektorien vakavaraisuussuhteet ovat heikentyneet vuoden alusta. Yhtiöiden vakavaraisuus kestää kuitenkin merkittäviäkin sijoitusmarkkinoiden muutoksia. Muutosten vaikutus riippuu yhtiön riskiprofiilista; esimerkiksi osakepainosta ja taseen korkoriskistä. Koron lasku toisaalta nostaa korkosijoitusten arvoa mutta samalla kasvattaa myös markkinahintaan arvostettua vastuuvelkaa. Jos koron vaikutus vastuuvelkaan on suurempi kuin korkosijoitusten arvoon, laskee omien varojen määrä.
Liite
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5250 arkisin klo 9-16.
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionens tematiska bedömning: organisationer inom den finansiella sektorn använder artificiell intelligens i sina interna processer, användningen i kundgränssnittet ökar27.6.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Största delen av företagen i den finansiella sektorn uppger att de antingen redan använder AI-lösningar eller att de planerar att införa dem. Största delen av AI-lösningarna används för närvarande i aktörernas interna processer, men tillämpningen i kundgränssnittet kommer att öka under de närmaste åren.
Finanssivalvonnan teema-arvio: finanssisektorin organisaatiot käyttävät tekoälyä sisäisissä prosesseissaan, hyödyntäminen asiakasrajapinnassa lisääntyy27.6.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Suurin osa finanssisektorin yrityksistä kertoo joko jo käyttävänsä tekoälyratkaisuja tai suunnittelevansa sen aloittamista. Valtaosa tekoälyratkaisuista on tällä hetkellä käytössä toimijoiden sisäisissä prosesseissa, mutta soveltaminen asiakasrajapinnassa kasvaa lähivuosina.
FIN-FSA thematic review: financial sector organisations use AI in internal processes, utilisation in the customer interface increases27.6.2025 11:00:00 EEST | Press release
The majority of financial sector companies reported either already using or planning to start using artificial intelligence (AI) solutions. Most of the AI solutions are currently used in the entities’ internal processes, but application in the customer interface is going to increase over the following years.
Den finansiella sektorn i Finland är fortsatt kapitalstark - osäkerheten kastar en skugga över de ekonomiska utsikterna11.6.2025 09:10:00 EEST | Pressmeddelande
Läget i den finansiella sektorn i Finland har varit fortsatt stabilt under början av året, fastän USA:s tullar, hotet om en avmattning i den ekonomiska tillväxten och andra geopolitiska spänningar har gått hårt åt finansmarknaden och det allmänna förtroendet. I fråga om cyberhoten har läget i Finland varit huvudsakligen lugnt, men bedrägerier och nätfiske av bankkoder har ökat, vilket framhäver behovet av vaksamhet hos både de finansiella aktörerna och kunderna. Det osäkra ekonomiska och geopolitiska läget påverkar omvärlden också framöver.
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – epävarmuus varjostaa talousnäkymiä11.6.2025 09:10:00 EEST | Tiedote
Suomen finanssisektorin tilanne on pysynyt alkuvuonna vakaana, vaikka Yhdysvaltain asettamat tullit, talouskasvun hidastumisen uhka ja muut geopoliittiset jännitteet ovat riepotelleet rahoitusmarkkinoita ja yleistä luottamusta. Kyberuhkien osalta tilanne on säilynyt pääosin Suomessa rauhallisena, mutta huijaukset ja pankkitunnusten kalastelu ovat lisääntyneet, mikä korostaa tarvetta sekä finanssisektorin toimijoiden että asiakkaiden valppaudelle. Epävarma taloudellinen ja geopoliittinen tilanne vaikuttaa toimintaympäristöön myös jatkossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme