Finanssisektorin vakavaraisuus antaa puskuria ottaa vastaan koronaviruksen tuomia talouden ongelmia
17.3.2020 10:00:00 EET | Finanssivalvonta | Tiedote
Koronavirusepidemia on jo vaikuttanut finanssimarkkinoihin suoraan riskihinnoittelun muutosten kautta, mikä on näkynyt mm. osakkeiden erittäin voimakkaana halpenemisena ja vähäriskisten valtiolainojen tuottojen laskuna. Koronavirusepidemia vaikuttaa finanssisektoriin myös reaalitalouden heikentymisen kautta. Vaikutuksina ovat esimerkiksi arvostus- ja luottotappioiden lisääntyminen, rahoituksen hinnan nousu tai vakavaraisuuspuskurien ja kannattavuuden heikkeneminen. Koronaviruksen negatiivisten taloudellisten vaikutusten laajuutta ja syvyyttä on kuitenkin hyvin vaikea arvioida.
- Talouden tila ja näkymät ovat heikentyneet poikkeuksellisen nopeasti ja paljon. Vaikka Suomen finanssisektori kohtaa muuttuneen tilanteen hyvistä lähtökohdista, koronapandemia asettaa toimijat poikkeuksellisen vaikean tilanteen eteen. Siksi viranomaisten on toimittava päättäväisesti ja nopeasti tilanteen helpottamiseksi. Finanssivalvonta on yhteistyössä eurooppalaisten ja suomalaisten viranomaisten kanssa käynnistänyt useita toimia, joiden avulla edistetään rahoituksen välitystä ja markkinoiden mahdollisimman häiriötöntä toimintaa, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.
Pandemiaolosuhteissa finanssipalvelut ovat keskeisessä roolissa monissa toimeentuloon ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä. Palveluiden saatavuuden kannalta on kriittisen tärkeää, että yhtiöt kykenevät varmistamaan operatiivisten toimintojen jatkuvuuden.
Pankkisektorin häiriönsietokyky eurooppalaista keskitasoa vahvempi - kertaluonteiset kuluerät heikensivät sektorin liiketulosta
Toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta Suomen pankkisektorin tappionsietokyky ja luottokannan laatu pysyivät vahvoina vuonna 2019. Pankkisektorin keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde vahvistui 0,4 prosenttiyksiköllä (31.12.2018: 17,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 0,3 prosenttiyksiköllä (31.12.2018: 20,9 %). Suomen pankkisektorin ylimääräisten pääomapuskurien ja euroalueen keskimääräistä tasoa korkeampien makrovakausvaatimusten (muun muassa ns. O-SII-puskurit ja järjestelmäriskipuskuri) ansiosta suomalaispankkien kyky kestää toimintaympäristön äkillisistä ja voimakkaista häiriöistä aiheutuvia tappioita on eurooppalaista keskitasoa vahvempi.
Koronaepidemian aiheuttama talouden aktiviteetin voimakas heikentyminen vaikuttaa pankkien yritys- ja henkilöasiakkaiden maksukykyyn ja nostaa sitä kautta luottotappioiden määrää. Tämän vaikutuksen suuruus riippuu siitä, miten pankkien ja viranomaisten toimenpiteet asiakkaiden likviditeettitilanteen helpottamiseksi onnistuvat. Suomalaispankkien oma likviditeettitilanne on tällä hetkellä hyvä. Muita vaikutuksia pankkien tuloksentekokykyyn tulee talouden aktiviteetin vähenemisestä johtuvasta pankkipalvelujen kysynnän heikkenemisestä ja palkkiotuottojen laskusta.
Eläkesektorin vakavaraisuutta uhkaa sijoitusten voimakas lasku
Vuonna 2019 yksityissektorin eläkevarat nousivat keskimääräisen 12,1 prosentin sijoitustuoton kasvattamana 136 mrd. euroon. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste eli eläkevarojen suhde vastuisiin nousi 128,3 prosenttiin (31.12.2018: 125,0 %) ja vakavaraisuusasema (1,7) parani hieman (31.12.2018: 1,6). Vakavaraisuusrajaa nosti osakesijoitusten osuuden lisääntyminen sijoitusjakaumassa (46,6 %) sekä korkosijoitusten keskimääräisten takaisinmaksuaikojen (duraatio) kasvu.
Työeläkelaitosten vakavaraisuus on kuitenkin heikentynyt alkuvuodesta. Koronavirus ja sen aiheuttamat markkinamuutokset ovat merkittävästi heikentäneet osakesijoitusten ja luottoriskillisten korkosijoitusten arvoa. Vahvan luottoluokituksen valtionlainat ovat toimineet riskienhajauttajana ja näiden tuotto on ollut positiivinen. Markkinamuutoksista johtuen työeläkelaitosten vakavaraisuus on jo heikentynyt, mutta vakavaraisuuden voidaan vielä katsoa olevan keskimäärin kohtuullisella tasolla.
Rahoitusmarkkinoiden volatiliteetti ja epävarmuus koronaviruksen leviämisestä ja sen vaikutuksista on kuitenkin niin suuri, että eläkelaitosten keskimääräinen vakavaraisuus uhkaa nopeasti ja merkittävästi laskea. Tästä syystä Finanssivalvonta teki sosiaali- ja terveysministeriölle 13.3.2020 ilmoituksen poikkeuksellisista olosuhteista finanssimarkkinoilla.
Vuoden lopussa sekä henki- että vahinkovakuutussektorin vakavaraisuudet hyvällä tasolla
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni vuonna 2019. Vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 190,3 % (31.12.2018: 207,3 %) eli yhä hyvällä tasolla. Vakavaraisuussuhteen heikkenemiseen vaikutti riskiperusteisen vakavaraisuuspääomavaatimuksen kasvu. Lisäksi korkotaso laski vuoden aikana edelleen.
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde 224,3 % (31.12.2018: 237,6 %) heikkeni vuoden 2018 lopun ennätyskorkeaan tasoon verrattuna osakeriskin pääomavaatimuksen kasvaessa. Lisäksi korkotason lasku kasvatti vastuuvelkaa ja siten pienensi omaa varallisuutta.
Myös henki- ja vahinkovakuutussektorien vakavaraisuussuhteet ovat heikentyneet vuoden alusta. Yhtiöiden vakavaraisuus kestää kuitenkin merkittäviäkin sijoitusmarkkinoiden muutoksia. Muutosten vaikutus riippuu yhtiön riskiprofiilista; esimerkiksi osakepainosta ja taseen korkoriskistä. Koron lasku toisaalta nostaa korkosijoitusten arvoa mutta samalla kasvattaa myös markkinahintaan arvostettua vastuuvelkaa. Jos koron vaikutus vastuuvelkaan on suurempi kuin korkosijoitusten arvoon, laskee omien varojen määrä.
Liite
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5250 arkisin klo 9-16.
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionen: Regleringen kan förenklas, förutsatt att risktåligheten bibehålls28.9.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den finansiella sektorns stabilitet och starka risktålighet samt en långsiktig makrotillsynspolitik i Finland har stött sektorns funktionsförmåga i en osäker ekonomisk omvärld. Utvecklingen och en eventuell förenkling av regleringen diskuteras som bäst omfattande både i Finland och på EU-nivå. Enligt Finansinspektionen är det motiverat att förtydliga regleringen och att vid behov förenkla den på de punkter, där en förenkling är möjlig utan att äventyra de finansiella aktörernas kapital-täckning och risktålighet eller det finansiella systemets stabilitet.
Finanssivalvonta: Sääntelyä voidaan yksinkertaistaa, kun riskinkestävyys säilyy28.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen finanssisektorin vakaus ja vahva riskinkestävyys sekä pitkäjänteinen makrovakauspolitiikka ovat tukeneet sektorin toimintakykyä epävarmassa talousympäristössä. Sääntelyn kehittämisestä ja mahdollisesta yksinkertaistamisesta keskustellaan parhaillaan laajasti sekä Suomessa että EU-tasolla. Finanssivalvonnan mukaan sääntelyä on perusteltua selkeyttää ja tarvittaessa yksinkertaistaa kohdissa, joissa se voidaan tehdä vaarantamatta finanssisektorin toimijoiden vakavaraisuutta, riskinkestävyyttä tai rahoitusjärjestelmän vakautta.
FIN-FSA: Regulation can be simplified when risk resilience is preserved28.9.2026 10:00:00 EEST | Press release
The stability and strong risk resilience of the Finnish financial sector, together with long-term macroprudential policy, have supported the sector’s ability to operate in an uncertain economic environment. There is currently a wide debate both in Finland and at EU level on the development and possible simplification of regulation. The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) considers it justified to clarify and, if necessary, simplify regulation in those areas where this can be done without jeopardising the solvency or risk resilience of financial sector entities, or financial stability.
Muistutuskutsu: Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus maanantaina 28.9. – teemoina kuluttajaluottojen valvonnan laajeneminen, sanktioprosessi sekä valvottavien taloudellinen tila ja riskit28.9.2026 08:00:00 EEST | Kutsu
Finanssivalvonta kutsuu median edustajat maanantaina pidettävään lehdistötilaisuuteen, jossa kerrotaan kuluttajaluottojen valvonnan laajenemista, sanktioprosessista sekä valvottavien taloudellisesta tilasta ja riskeistä. Lisäksi avaamme Finanssivalvonnan näkemyksiä ehdotuksista, joiden mukaan valvojan tehtäviä laajennettaisiin kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseksi.
Muistutuskutsu: Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus maanantaina 28.9. – teemoina kuluttajaluottojen valvonnan laajeneminen, sanktioprosessi sekä valvottavien taloudellinen tila ja riskit25.9.2026 09:20:00 EEST | Kutsu
Finanssivalvonta kutsuu median edustajat maanantaina pidettävään lehdistötilaisuuteen, jossa kerrotaan kuluttajaluottojen valvonnan laajenemista, sanktioprosessista sekä valvottavien taloudellisesta tilasta ja riskeistä. Lisäksi avaamme Finanssivalvonnan näkemyksiä ehdotuksista, joiden mukaan valvojan tehtäviä laajennettaisiin kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme