Finanssisektorin vakavaraisuus antaa puskuria ottaa vastaan koronaviruksen tuomia talouden ongelmia
Vuoden 2020 alkupuolella koronavirus-pandemia on merkittävästi synkentänyt maailmantalouden näkymiä sekä lisännyt epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Vuoden 2019 lopussa Suomen finanssisektori oli vakavarainen ja kohtaa siten muuttuneen tilanteen hyvistä lähtökohdista.
Koronavirusepidemia on jo vaikuttanut finanssimarkkinoihin suoraan riskihinnoittelun muutosten kautta, mikä on näkynyt mm. osakkeiden erittäin voimakkaana halpenemisena ja vähäriskisten valtiolainojen tuottojen laskuna. Koronavirusepidemia vaikuttaa finanssisektoriin myös reaalitalouden heikentymisen kautta. Vaikutuksina ovat esimerkiksi arvostus- ja luottotappioiden lisääntyminen, rahoituksen hinnan nousu tai vakavaraisuuspuskurien ja kannattavuuden heikkeneminen. Koronaviruksen negatiivisten taloudellisten vaikutusten laajuutta ja syvyyttä on kuitenkin hyvin vaikea arvioida.
- Talouden tila ja näkymät ovat heikentyneet poikkeuksellisen nopeasti ja paljon. Vaikka Suomen finanssisektori kohtaa muuttuneen tilanteen hyvistä lähtökohdista, koronapandemia asettaa toimijat poikkeuksellisen vaikean tilanteen eteen. Siksi viranomaisten on toimittava päättäväisesti ja nopeasti tilanteen helpottamiseksi. Finanssivalvonta on yhteistyössä eurooppalaisten ja suomalaisten viranomaisten kanssa käynnistänyt useita toimia, joiden avulla edistetään rahoituksen välitystä ja markkinoiden mahdollisimman häiriötöntä toimintaa, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.
Pandemiaolosuhteissa finanssipalvelut ovat keskeisessä roolissa monissa toimeentuloon ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä. Palveluiden saatavuuden kannalta on kriittisen tärkeää, että yhtiöt kykenevät varmistamaan operatiivisten toimintojen jatkuvuuden.
Pankkisektorin häiriönsietokyky eurooppalaista keskitasoa vahvempi - kertaluonteiset kuluerät heikensivät sektorin liiketulosta
Toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta Suomen pankkisektorin tappionsietokyky ja luottokannan laatu pysyivät vahvoina vuonna 2019. Pankkisektorin keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde vahvistui 0,4 prosenttiyksiköllä (31.12.2018: 17,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 0,3 prosenttiyksiköllä (31.12.2018: 20,9 %). Suomen pankkisektorin ylimääräisten pääomapuskurien ja euroalueen keskimääräistä tasoa korkeampien makrovakausvaatimusten (muun muassa ns. O-SII-puskurit ja järjestelmäriskipuskuri) ansiosta suomalaispankkien kyky kestää toimintaympäristön äkillisistä ja voimakkaista häiriöistä aiheutuvia tappioita on eurooppalaista keskitasoa vahvempi.
Koronaepidemian aiheuttama talouden aktiviteetin voimakas heikentyminen vaikuttaa pankkien yritys- ja henkilöasiakkaiden maksukykyyn ja nostaa sitä kautta luottotappioiden määrää. Tämän vaikutuksen suuruus riippuu siitä, miten pankkien ja viranomaisten toimenpiteet asiakkaiden likviditeettitilanteen helpottamiseksi onnistuvat. Suomalaispankkien oma likviditeettitilanne on tällä hetkellä hyvä. Muita vaikutuksia pankkien tuloksentekokykyyn tulee talouden aktiviteetin vähenemisestä johtuvasta pankkipalvelujen kysynnän heikkenemisestä ja palkkiotuottojen laskusta.
Eläkesektorin vakavaraisuutta uhkaa sijoitusten voimakas lasku
Vuonna 2019 yksityissektorin eläkevarat nousivat keskimääräisen 12,1 prosentin sijoitustuoton kasvattamana 136 mrd. euroon. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste eli eläkevarojen suhde vastuisiin nousi 128,3 prosenttiin (31.12.2018: 125,0 %) ja vakavaraisuusasema (1,7) parani hieman (31.12.2018: 1,6). Vakavaraisuusrajaa nosti osakesijoitusten osuuden lisääntyminen sijoitusjakaumassa (46,6 %) sekä korkosijoitusten keskimääräisten takaisinmaksuaikojen (duraatio) kasvu.
Työeläkelaitosten vakavaraisuus on kuitenkin heikentynyt alkuvuodesta. Koronavirus ja sen aiheuttamat markkinamuutokset ovat merkittävästi heikentäneet osakesijoitusten ja luottoriskillisten korkosijoitusten arvoa. Vahvan luottoluokituksen valtionlainat ovat toimineet riskienhajauttajana ja näiden tuotto on ollut positiivinen. Markkinamuutoksista johtuen työeläkelaitosten vakavaraisuus on jo heikentynyt, mutta vakavaraisuuden voidaan vielä katsoa olevan keskimäärin kohtuullisella tasolla.
Rahoitusmarkkinoiden volatiliteetti ja epävarmuus koronaviruksen leviämisestä ja sen vaikutuksista on kuitenkin niin suuri, että eläkelaitosten keskimääräinen vakavaraisuus uhkaa nopeasti ja merkittävästi laskea. Tästä syystä Finanssivalvonta teki sosiaali- ja terveysministeriölle 13.3.2020 ilmoituksen poikkeuksellisista olosuhteista finanssimarkkinoilla.
Vuoden lopussa sekä henki- että vahinkovakuutussektorin vakavaraisuudet hyvällä tasolla
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni vuonna 2019. Vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 190,3 % (31.12.2018: 207,3 %) eli yhä hyvällä tasolla. Vakavaraisuussuhteen heikkenemiseen vaikutti riskiperusteisen vakavaraisuuspääomavaatimuksen kasvu. Lisäksi korkotaso laski vuoden aikana edelleen.
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde 224,3 % (31.12.2018: 237,6 %) heikkeni vuoden 2018 lopun ennätyskorkeaan tasoon verrattuna osakeriskin pääomavaatimuksen kasvaessa. Lisäksi korkotason lasku kasvatti vastuuvelkaa ja siten pienensi omaa varallisuutta.
Myös henki- ja vahinkovakuutussektorien vakavaraisuussuhteet ovat heikentyneet vuoden alusta. Yhtiöiden vakavaraisuus kestää kuitenkin merkittäviäkin sijoitusmarkkinoiden muutoksia. Muutosten vaikutus riippuu yhtiön riskiprofiilista; esimerkiksi osakepainosta ja taseen korkoriskistä. Koron lasku toisaalta nostaa korkosijoitusten arvoa mutta samalla kasvattaa myös markkinahintaan arvostettua vastuuvelkaa. Jos koron vaikutus vastuuvelkaan on suurempi kuin korkosijoitusten arvoon, laskee omien varojen määrä.
Liite
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5250 arkisin klo 9-16.
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
FIN-FSA issues recommendation to supervised banks to refrain from dividend distributions - yesterday evening the ECB published a corresponding recommendation to banks under its direct supervision30.3.2020 15:10:00 EEST | Press release
On 27 March 2020, the European Central Bank (ECB) published a recommendation to banks to refrain from dividend distributions until 1 October 2020. The ECB recommendation urges national supervisors to apply corresponding principles for credit institutions under their own supervision.
Finansinspektionen gav bankerna under sin tillsyn en rekommendation att avstå från vinstutdelning - ECB publicerade i går kväll motsvarande rekommendation till de banker som står under dess direkta tillsyn30.3.2020 15:10:00 EEST | Tiedote
Europeiska centralbanken offentliggjorde den 27 mars 2020 en rekommendation till bankerna om att de ska avstå från vinstutdelning fram till den 1 oktober 2020. ECB uppmanar i sin rekommendation de nationella tillsynsmyndigheterna att tillämpa motsvarande principer på de kreditinstitut som står under deras egen tillsyn.
Finanssivalvonta antoi suosituksen valvomilleen pankeille pidättäytyä voitonjaosta - EKP julkisti eilen illalla vastaavan suosituksen suorassa valvonnassaan oleville pankeille28.3.2020 18:30:00 EET | Tiedote
Euroopan keskuspankki julkisti 27.3.2020 pankeille suosituksen pidättäytyä voitonjaosta 1.10.2020 asti. EKP:n suosituksessa kehotetaan kansallisia valvojia noudattamaan vastaavia periaatteita omassa valvonnassaan oleville luottolaitoksille.
European Central Bank elaborated on its guidance on regulatory flexibility – FIN-FSA: All measures must be channelled to alleviating the impacts of the pandemic20.3.2020 20:33:18 EET | Press release
The European Central Bank announced today further information on measures to support the ability of banks under its direct supervision to respond to the coronavirus situation and to continue funding households and corporations. The ECB clarified its press release of 12 March on relief measures concerning certain additional capital and liquidity requirements.
Europeiska centralbanken har preciserat sin vägledning om lättnader i regleringen – Finansinspektionen: Alla lättnader ska kanaliseras till att lindra effekterna av pandemin20.3.2020 20:27:07 EET | Tiedote
Europeiska centralbanken har i dag publicerat mer information om de åtgärder som banken vidtar för att stödja bankerna under dess direkta tillsyn så att de kan bemöta coronavirusläget och fortsätta att finansiera hushåll och företag. ECB har preciserat sitt pressmeddelande av den 12 mars om lättnaderna beträffande vissa buffert- och likviditetskrav.
Euroopan keskuspankki täsmentänyt ohjeistustaan sääntelyn joustoista – Finanssivalvonta: Kaikki joustot tulee kanavoida pandemian vaikutusten lieventämiseen20.3.2020 19:00:26 EET | Tiedote
Euroopan keskuspankki on tänään julkistanut lisätietoa toimista, joilla se pyrkii tukemaan sen suorassa valvonnassa olevien pankkien kykyä vastata koronavirustilanteeseen ja jatkaa kotitalouksien ja yritysten rahoittamista. EKP on selventänyt 12.3. antamaansa tiedotetta tiettyjä lisäpääoma- ja likviditeettivaatimuksia koskevista helpotuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme