Finanssisektorin vakavaraisuus antaa puskuria ottaa vastaan koronaviruksen tuomia talouden ongelmia
Koronavirusepidemia on jo vaikuttanut finanssimarkkinoihin suoraan riskihinnoittelun muutosten kautta, mikä on näkynyt mm. osakkeiden erittäin voimakkaana halpenemisena ja vähäriskisten valtiolainojen tuottojen laskuna. Koronavirusepidemia vaikuttaa finanssisektoriin myös reaalitalouden heikentymisen kautta. Vaikutuksina ovat esimerkiksi arvostus- ja luottotappioiden lisääntyminen, rahoituksen hinnan nousu tai vakavaraisuuspuskurien ja kannattavuuden heikkeneminen. Koronaviruksen negatiivisten taloudellisten vaikutusten laajuutta ja syvyyttä on kuitenkin hyvin vaikea arvioida.
- Talouden tila ja näkymät ovat heikentyneet poikkeuksellisen nopeasti ja paljon. Vaikka Suomen finanssisektori kohtaa muuttuneen tilanteen hyvistä lähtökohdista, koronapandemia asettaa toimijat poikkeuksellisen vaikean tilanteen eteen. Siksi viranomaisten on toimittava päättäväisesti ja nopeasti tilanteen helpottamiseksi. Finanssivalvonta on yhteistyössä eurooppalaisten ja suomalaisten viranomaisten kanssa käynnistänyt useita toimia, joiden avulla edistetään rahoituksen välitystä ja markkinoiden mahdollisimman häiriötöntä toimintaa, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.
Pandemiaolosuhteissa finanssipalvelut ovat keskeisessä roolissa monissa toimeentuloon ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä. Palveluiden saatavuuden kannalta on kriittisen tärkeää, että yhtiöt kykenevät varmistamaan operatiivisten toimintojen jatkuvuuden.
Pankkisektorin häiriönsietokyky eurooppalaista keskitasoa vahvempi - kertaluonteiset kuluerät heikensivät sektorin liiketulosta
Toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta Suomen pankkisektorin tappionsietokyky ja luottokannan laatu pysyivät vahvoina vuonna 2019. Pankkisektorin keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde vahvistui 0,4 prosenttiyksiköllä (31.12.2018: 17,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 0,3 prosenttiyksiköllä (31.12.2018: 20,9 %). Suomen pankkisektorin ylimääräisten pääomapuskurien ja euroalueen keskimääräistä tasoa korkeampien makrovakausvaatimusten (muun muassa ns. O-SII-puskurit ja järjestelmäriskipuskuri) ansiosta suomalaispankkien kyky kestää toimintaympäristön äkillisistä ja voimakkaista häiriöistä aiheutuvia tappioita on eurooppalaista keskitasoa vahvempi.
Koronaepidemian aiheuttama talouden aktiviteetin voimakas heikentyminen vaikuttaa pankkien yritys- ja henkilöasiakkaiden maksukykyyn ja nostaa sitä kautta luottotappioiden määrää. Tämän vaikutuksen suuruus riippuu siitä, miten pankkien ja viranomaisten toimenpiteet asiakkaiden likviditeettitilanteen helpottamiseksi onnistuvat. Suomalaispankkien oma likviditeettitilanne on tällä hetkellä hyvä. Muita vaikutuksia pankkien tuloksentekokykyyn tulee talouden aktiviteetin vähenemisestä johtuvasta pankkipalvelujen kysynnän heikkenemisestä ja palkkiotuottojen laskusta.
Eläkesektorin vakavaraisuutta uhkaa sijoitusten voimakas lasku
Vuonna 2019 yksityissektorin eläkevarat nousivat keskimääräisen 12,1 prosentin sijoitustuoton kasvattamana 136 mrd. euroon. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste eli eläkevarojen suhde vastuisiin nousi 128,3 prosenttiin (31.12.2018: 125,0 %) ja vakavaraisuusasema (1,7) parani hieman (31.12.2018: 1,6). Vakavaraisuusrajaa nosti osakesijoitusten osuuden lisääntyminen sijoitusjakaumassa (46,6 %) sekä korkosijoitusten keskimääräisten takaisinmaksuaikojen (duraatio) kasvu.
Työeläkelaitosten vakavaraisuus on kuitenkin heikentynyt alkuvuodesta. Koronavirus ja sen aiheuttamat markkinamuutokset ovat merkittävästi heikentäneet osakesijoitusten ja luottoriskillisten korkosijoitusten arvoa. Vahvan luottoluokituksen valtionlainat ovat toimineet riskienhajauttajana ja näiden tuotto on ollut positiivinen. Markkinamuutoksista johtuen työeläkelaitosten vakavaraisuus on jo heikentynyt, mutta vakavaraisuuden voidaan vielä katsoa olevan keskimäärin kohtuullisella tasolla.
Rahoitusmarkkinoiden volatiliteetti ja epävarmuus koronaviruksen leviämisestä ja sen vaikutuksista on kuitenkin niin suuri, että eläkelaitosten keskimääräinen vakavaraisuus uhkaa nopeasti ja merkittävästi laskea. Tästä syystä Finanssivalvonta teki sosiaali- ja terveysministeriölle 13.3.2020 ilmoituksen poikkeuksellisista olosuhteista finanssimarkkinoilla.
Vuoden lopussa sekä henki- että vahinkovakuutussektorin vakavaraisuudet hyvällä tasolla
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni vuonna 2019. Vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 190,3 % (31.12.2018: 207,3 %) eli yhä hyvällä tasolla. Vakavaraisuussuhteen heikkenemiseen vaikutti riskiperusteisen vakavaraisuuspääomavaatimuksen kasvu. Lisäksi korkotaso laski vuoden aikana edelleen.
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde 224,3 % (31.12.2018: 237,6 %) heikkeni vuoden 2018 lopun ennätyskorkeaan tasoon verrattuna osakeriskin pääomavaatimuksen kasvaessa. Lisäksi korkotason lasku kasvatti vastuuvelkaa ja siten pienensi omaa varallisuutta.
Myös henki- ja vahinkovakuutussektorien vakavaraisuussuhteet ovat heikentyneet vuoden alusta. Yhtiöiden vakavaraisuus kestää kuitenkin merkittäviäkin sijoitusmarkkinoiden muutoksia. Muutosten vaikutus riippuu yhtiön riskiprofiilista; esimerkiksi osakepainosta ja taseen korkoriskistä. Koron lasku toisaalta nostaa korkosijoitusten arvoa mutta samalla kasvattaa myös markkinahintaan arvostettua vastuuvelkaa. Jos koron vaikutus vastuuvelkaan on suurempi kuin korkosijoitusten arvoon, laskee omien varojen määrä.
Liite
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5250 arkisin klo 9-16.
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionen rekommenderar flera åtgärder för bankerna för att öka säkerheten vid onlinebetalningar – förordningen om omedelbara betalningar ökar snabbheten men också riskerna9.10.2025 10:10:00 EEST | Pressmeddelande
Finansinspektionen rekommenderar flera säkerhetsförbättrande åtgärder för onlinebetalningar för banker verksamma i Finland, som bland annat gäller säkerhetsgränser och bättre övervakning av bedrägerier. Rekommendationerna baserar sig på Finansinspektionens uppföljande bedömning våren 2025 som bland annat undersökte kreditinstitutens kontroller och processer för säkra onlinebetalningar. Genom förordningen om omedelbara betalningar, som träder i kraft i dag den 9 oktober, blir förmedlingen av betalningar i euroområdet snabbare samtidigt som kontrollen av betalningsmottagarna ökar säkerheten.
Finanssivalvonta suosittaa pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia – pikamaksuasetus lisää nopeutta mutta myös riskejä9.10.2025 10:10:00 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta suosittelee Suomessa toimiville pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia muun muassa turvarajoihin ja petosmonitoroinnin parantamiseen liittyen. Suositukset perustuvat Finanssivalvonnan keväällä 2025 tekemään seuranta-arvioon, jossa selvitettiin luottolaitosten verkkomaksamisen turvallisuuteen liittyviä kontrolleja ja prosesseja. Tänään 9.10. voimaanastuvan pikamaksuasetuksen myötä maksujen välitys euroalueella nopeutuu, ja samalla maksunsaajan tarkistus lisää turvallisuutta.
FIN-FSA recommends measures for banks to take to improve online payment security – EU’s Instant Payments Regulation speeds up payments but also increases risks9.10.2025 10:10:00 EEST | Press release
The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) recommends to banks operating in Finland several measures for improving the security of online payments, covering matters such as security limits and fraud monitoring. The recommendations are based on the results of a FIN-FSA follow-up assessment conducted in spring 2025, in which it examined, among other things, the controls and processes for online payment security in credit institutions. The EU’s Instant Payments Regulation (IPR) enters into force today, 9 October 2025, speeding up payment transactions in the euro area and improving security through payee verification.
Finansinspektionen varnar för ökade investeringsbedrägerier15.9.2025 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Investeringsbedrägerierna och bedrägeriförsöken har ökat betydligt i antal under det senaste året både i Finland och globalt. Finansinspektionen uppmanar investerarna till försiktighet framför allt med oombedda investeringserbjudanden och investeringstips. Utnyttjandet av sociala medier för investeringsbedrägerier har ökat betydligt.
Finanssivalvonta varoittaa lisääntyneistä sijoitushuijauksista15.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sijoitushuijausten ja niiden yritysten määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden aikana sekä Suomessa että kansainvälisesti. Finanssivalvonta kehottaa sijoittajia varovaisuuteen erityisesti, jos heitä lähestytään odottamattomilla sijoitustarjouksilla tai -vinkeillä. Sosiaalisen median hyödyntäminen sijoitushuijauksissa on lisääntynyt merkittävästi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme