Findatan hakemusjonot lyhenivät merkittävästi – terveystietoja saadaan nyt nopeammin tutkimuskäyttöön
Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata myöntää luvat ja koostaa aineistot, kun sote-tietoja halutaan käyttää muuhun tarkoitukseen kuin ne on alun perin kerätty. Ylivoimaisesti yleisin käyttötarkoitus on tieteellinen tutkimus.
Findatan toiminta käynnistyi tiukalla aikataululla vuonna 2020. Siitä lähtien hakemuksia saapui enemmän kuin niitä ehdittiin käsittelemään. Samaan aikaan palveluiden pystyttäminen oli kesken, eikä työntekijöitäkään ollut vielä suunniteltua määrää.
”Pitkä hakemusjono kuormitti meitä ja asiakkaitamme kaksi ensimmäistä vuotta. Se, että saimme purettua pahimman ruuhkan viime vuoden aikana, on monen asian summa. Ratkaisuja on etsitty ja viety käytäntöön samalla, kun toimintaa on ajettu ylös”, Findatan johtaja Johanna Seppänen sanoo.
Findata sai rekrytoitua henkilöstömäärän täyteen, poisti hakemuskäsittelyn pullonkauloja ja automatisoi työvaiheita.
”Lopulta ruuhkan purkaminen oli pätevän henkilökuntamme ansiota”, Seppänen sanoo.
Nopeimmillaan lupapäätöksen on saanut kuukaudessa
Nykyään kaikki lupahakemukset tarkistetaan noin viikon sisällä niiden saapumisesta. Sen jälkeinen odotusaika vaihtelee, tällä hetkellä se on 3–4 kuukautta. Nopeimmillaan hakemukseen on tehty lupapäätös kuukauden sisällä sen jättämisestä.
Lupien myöntämisen lisäksi Findata tarjoaa neuvontaa, yhdistää ja esikäsittelee rekisterinpitäjiltä kerätyt aineistot ja ylläpitää tietoturvallista Kapseli-käyttöympäristöä, jossa sote-aineistoja voi analysoida.
”Tavoitteenamme on, että saisimme käsiteltyä suurimman osan hakemuksista kolmen kuukauden sisällä niiden jättämisestä”, Seppänen sanoo.
Vuonna 2022 Findata vastaanotti 270 hakemusta ja teki 284 päätöstä. 71 prosenttia hakemuksista tuli julkiselta sektorilta, 26 prosenttia yksityisiltä toimijoilta ja kolme prosenttia kolmannelta sektorilta.
Kaikkiaan luvista ja aineistoista maksettiin Findatan kautta 1,74 miljoonaa euroa, josta 1,36 miljoonaa koostui rekisterinpitäjien veloittamista poimintakuluista.
Lue lisää Findatan toiminnasta tänään julkaistusta vuoden 2022 katsauksesta: findata.fi/vuosikatsaus2022
Fakta:
- Findata on vuonna 2020 aloittanut sosiaali- ja terveystietojen yhden luukun tietovarantopalvelu. Sen toiminta perustuu vuonna 2019 voimaan tulleeseen toisiolakiin, eli lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä.
- Findata myöntää lupia aineistojen käyttöön muun muassa tieteelliseen tutkimukseen, tilastointiin ja viranomaisten selvitystehtäviin. Lisäksi Findata yhdistää ja esikäsittelee aineistot, ylläpitää tietoturvallista Kapseli-käyttöympäristöä ja tuottaa tilastomuotoisia aineistoja.
- Sen tehtävänä on parantaa sosiaali- ja terveystietoja sisältävien aineistojen tietoturvaa ja mahdollistaa niiden tehokas hyödyntäminen.
- Findata toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteydessä, eriytettynä THL:n muusta toiminnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Seppänen
johtaja
029 524 6020
johanna.seppanen@findata.fi
Antti Piirainen
viestintäpäällikkö
029 524 7644
antti.piirainen@findata.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän2.6.2023 08:13:00 EEST | Tiedote
Yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet, selviää THL:n Kouluterveyskyselyn tuoreista tiedoista. Niiden osuus, jotka kertoivat kevään 2023 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on vielä suurempi kuin korona-aikana vuonna 2021. Jo vuonna 2021 erityisesti tyttöjen ahdistuneisuus oli lisääntynyt merkittävästi aiemmista vuosista.
Tutkimus: Sisäilmaan liittyviä oireita raportoivien terveydentila ja toimintakyky vaihtelevat voimakkaasti1.6.2023 04:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin joka viides raportoi kokevansa oireita, jotka liittyvät sisäilmaan. Heistä osa ei kokenut oireiden haittaavan toimintakykyä lainkaan, mutta pieni osa koki niiden aiheuttavan merkittävää haittaa toimintakyvylle. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin Journal of Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä. Oireilevista noin kaksi kolmesta koki oireiden aiheuttavan korkeintaan lievää haittaa toimintakyvylle. Mitä vakavampaa haittaa oireista vastaajat kokivat, sitä yleisempiä olivat myös monet diagnosoidut sairaudet, henkilön kokemus huonosta terveydentilasta, moninaiset oireet eri puolilla kehoa sekä herkkyys eri ympäristötekijöille. ”Hankalista oireista ja vaikeasta toimintakyvyn haitasta kärsivät muodostavat pienen osan sisäilmasta oireilevista. He tarvitsevat erityistä tukea, koska heille on kasaantunut myös monia muita toimintakykyä haittaavia tekijöitä”, sanoo va
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa31.5.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työkyvyttömyys on yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla.
Yhä harvemmat saavat kotihoidon palveluja, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa30.5.2023 08:00:16 EEST | Tiedote
Kotihoitoa säännöllisesti saavien määrä on vähentynyt, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa. Viime vuonna 114 000 asiakasta sai kotihoidon palveluja säännöllisesti, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Yli puolet (59 %) säännöllisen kotihoidon asiakkaista sai kotihoidon palveluja päivittäin.
Terveysasemien kiireettömistä lääkärikäynneistä vain puolet toteutui viikossa keväällä 202325.5.2023 08:30:04 EEST | Tiedote
Terveysasemien kiireettömän avosairaanhoidon lääkärikäynneistä vain 49 prosenttia toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta keväällä 2023. Syksyllä 2022 vastaava osuus oli 60 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme