Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Finlandia-talon uudeksi julkisivuverhoiluksi esitetään italialaista Lasan alueen marmoria

Jaa

Finlandia-talon uudeksi julkisivuverhoiluksi esitetään italialaista Lasan alueen valkoista marmoria. Materiaalin todettu täyttävän parhaiten esteettisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan julkisivulle asetetut vaatimukset, kun asiaa tarkastellaan sekä rakennussuojelun että teknisen kestävyyden kannalta.

Finlandia-talo vuonna 2018. Kuva: Pete Laakso
Finlandia-talo vuonna 2018. Kuva: Pete Laakso

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto käsittelee Finlandia-talon perusparannuksen hankesuunnitelman täydennystä julkisivun osalta 11.6.2020. Muutoin hankesuunnitelma valmistui vuonna 2019. Hankesuunnitelmassa päätettiin myös rakentamiskustannuksista mukaan lukien julkisivumateriaalin kustannus.

Julkisivun materiaalivalintaa on valmisteltu vuosia. Julkisivua varten on kartoitettu kestäviä marmorityyppejä ja vaihtoehtoisia materiaaleja, sekä luonnonkiviä että teollisesti valmistettavia tuotteita. Vuonna 2018 Finlandia-talon katolle pystytettiin koeseinä, jossa on testattu kaikkiaan kahdeksaa mahdollista julkisivumateriaalia. Materiaaleja on testattu myös laboratoriokokeissa esimerkiksi nopeuttamalla niiden ikääntymistä.

Etelä-Tirolin alueelta louhittava Lasa Bianco Nuvolato marmori on värisävyltään ja kuvioinniltaan alkuperäistä Carraran marmoria vastaavaa, joten se toteuttaa hyvin Alvar Aallon näkemystä Finlandia-talosta ja samalla suojelupäätöksen tavoitteita.

Lasan marmorin käyttöiän arvioidaan testitulosten perusteella olevan vähintään 50 vuotta. Testauksessa Lasan marmorilla ei ilmennyt käyristymisilmiötä, joka on yleinen monille marmorityypeille. Lisäksi Lasan marmorin kestävyydestä on näyttöä referenssirakennusten julkisivuissa.

”Finlandia-talo on Alvar Aallon tuotannon tärkeiden teemojen kiteytymä ja kansainvälisesti tunnetuimpiin kuuluva työ. Helsingin kaupunki on valmistellut huolellisesti julkisivuhanketta, ja tutkimukset ovat olleet erittäin perusteellisia. Marmori on rakennuksen arkkitehtonisen identiteetin keskeinen tekijä, ja se sitoo yhteen talon sisätilat ja julkisivut, jotka muodostavat erottamattoman rakennustaiteellisen kokonaisuuden.

Suojelun näkökulmasta onkin erityisen tärkeää ja myönteistä, että julkisivun korjauksessa kyetään yhdistämään sekä marmori että kestävyys”, toteaa yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen Museovirastosta.

Julkisivu uusitaan kokonaan

Finlandia-talon 11 000 julkisivulaattaa ja niiden kiinnitykset sekä lämmöneristeet uusitaan. Laatat ovat pinta-alaltaan 7000 m2.

Hankesuunnitelmien perusteella lasketut rakentamiskustannukset ovat 119 miljoonaa euroa. Julkisivujen osuus kustannuksista on noin 12–15 prosenttia, josta julkisivun materiaalikustannus on alle puolet.

Lasan marmorin laadunvarmistukselle on laadittu valvontaohjelma yhteistyössä toimittajan kanssa. Kiven koko tuotantoketju on luotettava ja jäljitettävissä, sillä kiven louhinnan tekee ja laatat valmistaa sama yritys.

Finlandia-talo palvelee koko perusparannuksen ajan

Finlandia-talo jatkaa toimintaa kongressi- ja tapahtumakeskuksena koko perusparannuksen ajan.

Finlandia-talo on kovalla käytöllä oleva konserttien, kongressien, messujen sekä yritystilaisuuksien ja juhlien tapahtumakeskus, jossa järjestetään vuosittain noin 800 tapahtumaa. Finlandia-talosta on tullut Suomen kansainvälisesti tunnetuin kongressi- ja konserttitalo 50-vuotisen historiansa aikana.

Perusparannuksen ansiosta taloon rakennetaan puitteita myös uusille palveluille. Suunnitteilla on esimerkiksi audiovisuaalinen näyttely ja designkauppa. Jotta ravintola pystyy jatkossakin palvelemaan suuria tapahtumia ja konferensseja, keittiö nykyaikaistetaan.

Finlandia-talo pysyy avoinna asiakkaille koko perusparannuksen ajan Pikku-Finlandiaksi nimetyn tapahtumatilan ansiosta. Pikku-Finlandian suunnittelu on edennyt kevään 2020 mittaan ja kaupunki kilpailuttaa parhaillaan rakennukselle urakoitsijaa.

Finlandia-talon vuonna 1971 valmistunut päärakennus on pian 50-vuotias. Kuntotutkimusten perusteella talo on laajan perusparannuksen tarpeessa. Finlandia-talo korjataan ja entisöidään kellarista katonharjaan ja uusitaan putkistoista julkisivuun. Uudet kuluttajille suunnattavat palvelut saavat tilat Alvar Aallon perintöä ja talon suojelua kunnioittaen.

Perusparannus käynnistyy vuoden 2022 alussa ja kestää noin 2,5 vuotta. Työ valmistuu ja otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa: kongressisiipi avautuu keväällä 2023 ja päärakennus kesällä 2024.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Perusparannushanke
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Sari Hildén
Rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö
p. 050 5592125, soittopyynnöt toivotaan tekstiviestillä
sari.hilden@hel.fi

Rakennussuojeluun liittyvät kysymykset
Museovirasto
Sirkkaliisa Jetsonen
yliarkkitehti
p. 0295 33 6274
sirkkaliisa.jetsonen@museovirasto.fi

Finlandia-talo Oy
Johanna Tolonen
toimitusjohtaja
p. 040 551 3168
johanna.tolonen@finlandiatalo.fi

Kuvat

Finlandia-talo vuonna 2018. Kuva: Pete Laakso
Finlandia-talo vuonna 2018. Kuva: Pete Laakso
Lataa
Koeseinä oli osa julkisivumateriaalien kestävyyden testausta. Koeseinään kuuluu kahdeksan numeroitua neljän laatan ryhmää: numerot 1 sekä 5 - 8 ovat marmoreita Italiasta ja Portugalista, 2 on valkoista graniittia, 3 valkobetonia ja 4 keraamisia laattoja. Valittavaksi esitetty Lasan marmori on numero 1. Kuva: Roy Koto.
Koeseinä oli osa julkisivumateriaalien kestävyyden testausta. Koeseinään kuuluu kahdeksan numeroitua neljän laatan ryhmää: numerot 1 sekä 5 - 8 ovat marmoreita Italiasta ja Portugalista, 2 on valkoista graniittia, 3 valkobetonia ja 4 keraamisia laattoja. Valittavaksi esitetty Lasan marmori on numero 1. Kuva: Roy Koto.
Lataa
Koeseinä vuonna 2018. Kuva: Roy Koto.
Koeseinä vuonna 2018. Kuva: Roy Koto.
Lataa
Lasa Bianco Nuvolato marmorista tehty julkisivu. Meranon sairaala, Italia. Kuva: Lasa Marmo.
Lasa Bianco Nuvolato marmorista tehty julkisivu. Meranon sairaala, Italia. Kuva: Lasa Marmo.
Lataa
Lasa Bianco Nuvolato marmorista tehty julkisivu. Meranon sairaala, Italia. Kuva: Lasa Marmo.
Lasa Bianco Nuvolato marmorista tehty julkisivu. Meranon sairaala, Italia. Kuva: Lasa Marmo.
Lataa
Lasa Bianco Nuvolato marmorista tehty julkisivu. 
 Silandron sairaala, Italia. Kuva: Lasa Marmo.
Lasa Bianco Nuvolato marmorista tehty julkisivu. Silandron sairaala, Italia. Kuva: Lasa Marmo.
Lataa
Lasa Bianco Nuvolato marmorista tehty julkisivu. Pankki, Zug, Sveitsi. Kuva: Lasa Marmo.
Lasa Bianco Nuvolato marmorista tehty julkisivu. Pankki, Zug, Sveitsi. Kuva: Lasa Marmo.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

PL 58200, 00099 Helsingin kaupunki

09 310 2611http://www.hel.fi/kaupunkiymparisto

Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Sinilevätilanne rauhallinen Helsingin uimarannoilla ja ulompana merellä10.7.2020 14:01:07 EESTTiedote

Uimavesinäytteet otettiin tällä viikolla itäisen Helsingin suurilta uimarannoilta. Marjaniemen, Rastilan sekä Iso Kallahden rantojen veden mikrobiologinen laatu oli heikentynyt vedessä havaittujen bakteerien vuoksi, ja rannoilta otettiin uusintanäytteet. Marjaniemen uusintanäyte oli hyvänlaatuinen. Rastilan ja Iso Kallahden uusintanäytteet valmistuvat ensi viikon alussa. Kohonneet bakteeripitoisuudet johtuvat todennäköisesti viime aikojen runsaista sateista, jotka ovat huuhtoneet epäpuhtauksia maalta uimaveteen. Viimeisimmät tutkimustulokset ovat näkyvillä rantojen ilmoitustauluilla.

Uimavesien bakteeripitoisuudet paikoitellen koholla – sinilevät vähentyneet merialueilla3.7.2020 14:32:28 EESTTiedote

Uimavesinäytteet otettiin tällä viikolla itäisen Helsingin pieniltä uimarannoilta sekä saarten uimarannoilta. Viime aikojen runsaat sateet ovat huuhtoneet epäpuhtauksia maanpinnalta uimaveteen. Tämä on todennäköinen syy siihen, että Suomenlinnan ja Uunisaaren rannoilla bakteeripitoisuudet olivat koholla. Näiltä rannoilta on otettu uusintanäytteet, joiden tulokset valmistuvat ensi viikolla. Muiden rantojen tutkitut näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä. Viimeisimmät tutkimustulokset ovat näkyvillä rantojen ilmoitustauluilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme