Finländska ungdomar använder rusmedel mer sällan än europeiska ungdomar, visar en omfattande europeisk undersökning – drickande i berusningssyfte oroar
Andelen nyktra unga i åldern 15–16 år som inte dricker alkohol har ökat i Finland och nästan hela Europa från 1995 till 2019, framgår av den omfattande europeiska ESPAD-undersökningen. I genomsnitt är unga i Finland oftare nyktra än unga i Europa. Andelen nyktra unga är dock större i de övriga nordiska länderna än i Finland, med undantag av Danmark.
Andelen nyktra unga i åldern 15–16 år som inte dricker alkohol har ökat i Finland och nästan hela Europa från 1995 till 2019. I genomsnitt är unga i Finland oftare nyktra än unga i Europa. Andelen nyktra unga är dock större i de övriga nordiska länderna än i Finland, med undantag av Danmark.
Resultaten framgår av den omfattande europeiska ESPAD-undersökningen (European School Survey Project on Alcohol and other Drugs) som med fyra års mellanrum följer upp skolelevernas användning av rusmedel.
Enligt undersökningen var drickande i berusningssyfte bland 15–16-åringar i genomsnitt vanligare i Europa än i Finland år 2019. Finländska ungdomar använder i genomsnitt alkohol mer sällan än andra europeiska ungdomar. I Finland har drickande i berusningssyfte i genomsnitt också minskat snabbare än i Europa. I de övriga nordiska länderna, med undantag av Danmark, är drickande i berusningssyfte mer sällsynt än i Finland.
Det är dock oroväckande att unga i Finland och Norden i genomsnitt dricker betydligt mer alkohol på en gång än europeiska ungdomar.
Rökningen bland unga har minskat
Att pröva på tobak och daglig rökning har minskat i jämn takt bland 15–16-åringar under 2000-talet. I genomsnitt finns det färre unga som röker dagligen i Finland än i Europa, men fler än i de övriga nordiska länderna, med undantag av Danmark.
Under de senaste åren har användningen av e-cigaretter blivit vanligare hos finländska och andra europeiska ungdomar vid sidan av traditionella cigaretter. Finländska ungdomar använder dock i genomsnitt e-cigaretter i mindre grad än sina europeiska och nordiska jämnåriga – med undantag av svenska ungdomar.
Inga stora förändringar i användningen av narkotika
Den vanligaste drogen som används i Finland och övriga Europa är cannabis. I genomsnitt är att pröva på cannabis mer sällsynt bland finländska ungdomar än bland ungdomar i Europa, men vanligare än i de övriga nordiska länderna, med undantag av Danmark. Dock har att pröva på cannabis och andra droger ökat något under de senaste åren i Finland liksom i de övriga nordiska länderna, med undantag av Island, till skillnad från genomsnittet i Europa.
Att blanda alkohol och läkemedel har under de senaste åren ökat något bland finländska unga, liksom även andra nordiska unga i åldern 15–16 år. År 2019 var det genomsnittligt vanligare bland finländska unga att blanda alkohol och läkemedel än bland unga i Europa och i de övriga nordiska länderna. Likaså var användningen av lugnande läkemedel och sömnmedel utan läkarordination i genomsnitt vanligare bland finländska ungdomar än bland ungdomar i Europa.
Andra droger användes mer sällan än genomsnittet i Europa bland finländska ungdomar.
Finländska ungdomar spelar mest penningautomatspel i Europa
Finländska 15–16-åringar spelar mer penningautomatspel än unga i något annat land som deltog i undersökningen. Penningspelande på internet är däremot något mer sällsynt i Finland än i Europa i genomsnitt.
ESPAD-undersökningen (European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs) har gjorts sedan 1995 med fyra års mellanrum i 23–39 europeiska länder. År 2019 deltog 99 647 unga från 35 länder i enkäten. Skolelever som under året i fråga fyller 16 år deltar i undersökningen, vilket i Finland innebär elever i årskurs nio i grundskolan.
Källa: ESPAD Report 2019
Key Findings on 2019 European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs, Power Point Presentation
Mer information:
Kirsimarja Raitasalo
specialforskare
Institutet för hälsa och välfärd (THL)
tfn 029 524 7005
fornamn.efternamn@thl.fi
Nyckelord
Bilder
Om
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Följ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Abonnera på våra pressmeddelanden. Endast mejladress behövs och den används bara här. Du kan avanmäla dig när som helst.
Senaste pressmeddelandena från Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Korona vaikeutti omaishoitajien arkea, mutta sai kunnat myös keksimään uusia, toimivia tukimuotoja22.6.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Koronavirusepidemia ja sen rajoitustoimet vaikeuttivat huomattavasti omaishoitajien arkea epidemian alkuvaiheessa. Toisaalta kunnat ovat onnistuneet löytämään myös uusia, toimivia keinoja omaishoitajien tukemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa.
Yli puolella kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista on todettu psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö21.6.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista reilusti yli puolella on diagnosoitu psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö lapsuusaikana. He muodostavat suuren osan niistä lasten- ja nuorisopsykiatrian potilaista, joilla on vakavimpia mielenterveysongelmia ja itsetuhoista käyttäytymistä.
Lähipäiville ennustettu voimakasta hellettä - muista suojata itseäsi ja läheisiäsi helteen haitoilta18.6.2021 05:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen on ennustettu lähipäivinä voimakasta hellettä. Kuumasta säästä ja helleaalloista voi aiheutua vakavia terveyshaittoja erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville. Helteellä kannattaa karttaa auringonpaahdetta ja kuumia paikkoja sekä ylimääräistä fyysistä rasitusta. Hikoilusta johtuvan neste- ja suolavajauksen välttämiseksi tulee nauttia riittävästi vettä ja muistaa myös syödä. Hyviä viilentymiskeinoja ovat uimaan pulahtamisen lisäksi viileät suihkut ja kylmäkääreet. Lisäksi kannattaa pukeutua kevyesti. Muista kuitenkin suojautua auringon UV-säteilyltä. Pidä koti viileänä Helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää pyrkiä pitämään sisätilat viileinä. ”Auringonpuoleiset ikkunat tulisi suojata päivisin esimerkiksi verhojen tai sälekaihtimien avulla. Ikkunat kannattaa sulkea, kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää ja tuulettaa sisätilat illalla tai yöllä ulkoilman viilennyttyä”, sanoo THL:n tutkija Virpi Kollanus. Jos asunto kuumenee herkästi, kannattaa ri
Koronaan liittyvien kuolemien tilastointitapaa tarkennetaan – tartuntatautirekisterin tilastosta poistuu 50 kuolemantapausta17.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Tartuntatautirekisterin koronavirukseen liittyvien kuolemien määrittelyä tarkennetaan. Jos lääkärin tekemässä tartuntatauti-ilmoituksessa hoidon lopputuloksen osalta todetaan, että potilas menehtyi muusta kuin Covid-19-tautiin liittyvästä syystä, hänet poistetaan koronavirukseen liittyvien kuolemien tilastoinnista.
THL suosittelee riskiryhmiin kuuluvien 12–15-vuotiaiden nuorten koronarokotusten aloittamista17.6.2021 10:07:44 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että sairautensa tai tilansa vuoksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvien 12–15-vuotiaiden nuorten koronarokotukset aloitettaisiin Suomessa. Perusteena on, että tiettyjä sairauksia, kuten vaikeaa sydänsairautta tai jatkuvaa lääkitystä vaativaa astmaa, sairastavien nuorten arvioidaan hyötyvän koronarokotuksesta merkittävästi. Esimerkiksi Euroopan tartuntatautiviraston kootussa tutkimusaineistossa on nähtävissä, että perussairaudet lisäävät tapausten pienestä lukumäärästä huolimatta myös 12–15-vuotiaiden koronavirustartunnan saaneiden sairastavuutta ja kuolleisuutta. ”Suomessa lasten ja nuorten sairaalahoidon tarve on koronan vuoksi ollut toistaiseksi vähäistä, mutta sairaalahoitoa vaativia tautitapauksia on ollut myös meillä”, kertoo THL:n ylilääkäri Otto Helve. ”Taustasairaus tai sen hoito voivat heikentää immuunipuolustusta ja lisätä vakavan koronavirustaudin riskiä myös lapsilla ja nuorilla. Myös itse taustasairaus voi va
Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja yksinäisyys lisääntyivät merkittävästi korona-aikana16.6.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat yleistyneet merkittävästi, ja tyttöjen ja poikien väliset erot ovat ahdistuksen kokemuksessa suuret, kertovat keväällä tehdyn Kouluterveyskyselyn 2021 ensimmäiset tulokset.
Etäopinnot ja yksinäisyys ovat koetelleet korkeakouluopiskelijoita16.6.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Korkeakouluopiskelijoista lähes puolet kokee, että opintojen vaatima työmäärä on lisääntynyt koronaepidemian aikana. Opintotaakan kasvamisesta kertovat varsinkin yliopistossa opiskelevat 18–22-vuotiaat naiset ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat 18–26-vuotiaat naiset.
I vårt pressrum kan du läsa de senaste pressmeddelandena, få tillgång till pressmaterial och hitta kontaktinformation.
Besök vårt pressrum