Finna.fi:n käyttö kohosi uusiin miljoonalukemiin
Vuonna 2022 Finna.fi:n kävijämäärä kohosi ensimmäistä kertaa yli neljän miljoonan. Vuosi vuodelta enemmän kävijöitä houkuttavan palvelun kasvua selittävät monipuolistuvat sisällöt sekä uudet käyttäjät.

Tieteen, kulttuurin ja oppimisen äärelle johdattavassa Finna.fi:ssä vierailtiin viime vuoden aikana yli 4,25 miljoonaa kertaa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna kertyi yli 10 %.
Palvelun ehdoton vahvuus on sen sisältöjen monipuolisuus, sillä Finnan käyttäjissä on sekä tietoa että viihdettä etsiviä. Aineistoista suosituimpia olivat tuttuun tapaan kuvat, joita katseltiin yli 8,7 miljoonaa kertaa.
”Finna tunnetaan edelleen parhaiten valokuvistaan. Vuoden aikana Finnaan saatiin paljon uusia kuvia mm. Suomen valokuvataiteen museon sekä ITE-taiteen kokoelmien myötä. Valokuvasisällöt korostuvat myös Finna Streetin ansiosta, sillä paikannukseen perustuva palvelu nojaa historiallisiin valokuviin”, Erkki Tolonen, Finnan kehittämispäällikkö kertoo.
Kirjoja haettiin Finna.fi:stä huimat 4,2 miljoonaa kertaa. Lukua selittää mm. Finnan entistä vahvempi jalansija Suomen kirjastokentällä, sillä vuonna 2022 Finnan alustapalvelulla rakennetut verkkokirjastot otettiin käyttöön Tampereella ja 32 muussa kunnassa. Tulevaisuudessa on luvassa lisää kasvua pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen uuden verkkokirjaston ansiosta.
Tutkitun tiedon koti
Ajan henki näkyy myös Finnassa. Palvelun suosituimpia hakusanoja olivat mm. Ukraina ja huonekasvit. Hauissa korostuivat aiempien vuosien tapaan sukututkimus ja esimerkiksi vanhat luokkakuvat.
Finnan asema luotettavan tiedon kotina vahvistui vuoden aikana entisestään. Korkeakoulujen opinnäytteisiin löydettiin Finna.fi:n kautta yli 720 000 kertaa.
”Moni korkeakoulukirjasto käyttää Finnaa verkkokirjastonaan, jonka myötä opiskelijat löytävät helposti opinnäytteiden äärelle.” Erkki Tolonen sanoo.
Tutkitun tiedon käyttöä on kasvattanut myös Finnan Oikopolku tutkittuun tietoon -sivu, jolle kootaan kotimaisten korkeakoulujen tuottamaa tutkimustietoa. Saatavilla on mm. yli sata kotimaista tiedelehteä ja vuosikirjaa, joita voi tutkia suoraan verkossa.
Uusi aluevaltaus Finnalle vuonna 2022 olivat kotimaisten tutkimuslaitosten aineistot. Finnan kautta voi nykyisin löytää mm. Suomen Ympäristökeskuksen ja Elintarvikeviraston artikkeleita ja tieteellisiä julkaisusarjoja.
TOP 10 Finna.fi:n suosituimpien aineistojen tarjoajat 2022:
- Museovirasto
- Kansalliskirjasto
- Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI
- Helsingin kaupunginmuseo
- Suomen kansallismuseo
- Jyväskylän yliopiston kirjasto
- Suomen Metsämuseo Lusto
- Museokeskus Vapriikki
- 3AMK (Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian kirjastojen aineistot)
- Helmet (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot)
Avaintietoja Finna.fi-palvelusta vuodelta 2022:
- Koti Suomen tiede- ja kulttuuriaineistoille.
- Kehittäjänä Kansalliskirjasto yhdessä 479 arkiston, kirjaston, museon ja tutkimuslaitoksen kanssa.
- Käyntejä 4,2 miljoonaa.
- 17,4 miljoonaa aineistoa, joista suoraan verkossa saatavilla 2,9 miljoonaa.
- Organisaatioiden omia Finna-sivustoja on käytössä 122.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Erkki Tolonen
kehittämispäällikkö
puh. 050 576 2869
erkki.tolonen(at)helsinki.fi
Kansalliskirjasto, Finna-palvelut
Laura Helle
Viestinnän asiantuntija
Puh. 050 4399 303
laura.helle(at)helsinki.fi
Kansalliskirjasto, Finna-palvelut
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Finna.fi on hakupalvelu, josta löydät kulttuurin ja tieteen aarteet yhdellä haulla. Kaikille avoimet sisällöt tarjoavat arjen löytöretkiä, oppimisen mahdollisuuksia ja lähteitä tutkimukseen. Palvelua kehitetään Kansalliskirjastossa ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kansalliskirjasto vastaa kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Strategiansa mukaisesti Kansalliskirjasto edistää avointa tiedettä ja digitalisaatiota. Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälistä tiedeyhteisöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Järjestys datasykkyrään – Tekoäly oppi visualisoimaan laajaa data-aineistoa30.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Uusi tekoälykeskus FCAI:n tutkijoiden kehittämä tekoälyalgoritmi pyrkii visualisoimaan data-aineiston mahdollisimman selkeästi. Hankkeessa osoittautui, että algoritmin itsenäisesti valitsema ratkaisu oli usein hyvin lähellä ihmisen tyypillisimmin suosimaa ratkaisua.
”Kotomaamme koko kuva” - Kansalliskirjasto julkaisee uuden tietokannan 1800-luvun suomenkielisistä lukijakirjeistä30.1.2023 10:59:34 EET | Kutsu
Paikalliskirjeet ovat paikallisyhteisön nimissä lehdistöön kirjoitettuja lukijakirjeitä, joita jo Eero Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuuluisassa kohdassa luki ja lähetti sanomalehtiin ja koki samalla ”kotomaamme koko kuvan – sen ystävällisten äidinkasvojen” painumisen sydämensä syvyyteen. Kansalliskirjailijan kuvaama paikalliskirjeilmiö laajentui suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun puolivälissä kokonaiseksi paikalliskirjekulttuuriksi. Se oli osa varhaisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumista.
Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn27.1.2023 09:40:07 EET | Tiedote
Suomessa on jo reilun sadan vuoden ajan ruokittu talvisin pihalintuja. Tutkijat kaipaavat kansalaisilta valokuvia ja tarinoita lintulaudoistaan. Käynnissä oleva kysely avaa näkymän linturuokinnan monimuotoisuuteen.
Helsingin yliopiston hallitus kutsui rehtorin tehtävän haastatteluihin yhdeksän hakijaa26.1.2023 12:00:02 EET | Tiedote
Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen hallitus valitsee kärkihakijat, joita yliopistokollegio haastattelee maaliskuussa. Yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2023 alkaen.
Desinficerande UV-lampor kan förvärra inomhusluften26.1.2023 08:56:40 EET | Tiedote
Mätningar vid Helsingfors universitets aerosolfysiklaboratorium påvisar tydligt, att varje gång man tänder UV-lampor som används till desinficering stiger halterna av både gaser och småpartiklar markant. Halterna återgick inte till den ursprungliga nivån förrän omkring 30–40 minuter efter att UV-lamporna hade släckts.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme