Finnfoam panostaa homehtumattomiin muovieristeisiin - osti virolaisen styroksivalmistajan

Kotimainen johtava muovieristevalmistaja Finnfoam on ostanut Tallinnassa toimivan Estplast Tootmine Oü:n koko osakekannan. Noin 25 henkeä työllistävän Estplastin markkinaosuus Virossa on noin 40 prosenttia ja sen liikevaihto on noin 7 miljoonaa euroa.

Yritysoston avulla Finnfoam lyö monta kärpästä yhdellä iskulla. Tuotantokapasiteetti Baltiassa kasvaa ja samalla logistiikka helpottuu: Estplastilla on omaa kuljetuskapasiteettia, jolla hoidetaan jatkossa suuri osa toimituksista Virossa.

”Estplastin hyvän sijainnin ansiosta saamme sikäläisille markkinoille pitkään kaipaamamme välivaraston myös muille tuotteille. Pystymme näin konkreettisesti tarjoamaan asiakkaillemme Baltiassa parempaa palvelua laajemman tuotevalikoiman muodossa”, sanoo Finnfoamin toimitusjohtaja Henri Nieminen.

Yrityskaupalla on positiivinen vaikutus Finnfoamin muiden tehtaiden toimintaan sekä työllistävyyteen. Mitä suuremmaksi volyymit kasvavat, sitä kannattavammaksi tulee kehittää uusia innovaatioita.

Kestävä ja pitkäikäinen muovi on eristekäytössä erinomainen materiaali

Estplastin hankinta on Finnfoamilta myös vahva viesti muovieristeiden puolesta. Yritys uskoo, että nimenomaan homehtumattomien ja kestävien muovieristeiden kysyntä kasvaa markkinoita nopeammin, koska niillä saadaan kosteusteknisesti turvallisimpia rakenneratkaisuja.

”Uskon, että tulevaisuudessa Pohjoismaissakin mennään muuttuvien ilmasto-olosuhteiden takia Portugalin suuntaan, jossa muovipohjaisia eristeitä on noin 80 prosenttia lämmöneristeistä”, Nieminen summaa.

Nieminen pitää tämän päivän muovikeskustelua yksiulotteisena.

”Muovista tehdään automaattisesti aina paha, vaikka esimerkiksi rakennusteollisuudessa se on kiistatta erinomainen ja kustannustehokas materiaali, huoltovapaa sekä kestää käytössä jopa 100 vuotta”, korostaa Nieminen.

Rakennusten elinkaaren aikana jopa 90 % hiilijalanjäljestä muodostuu lämmityksestä. Muovieristeillä voidaan pienentää lämpöhäviöitä helposti ja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Niiden rakentamisen aikainen hiilijalanjälki on käytännössä merkityksetön saavutettuihin etuihin verrattuna elinkaaren aikana.

”Rakentamisen muovit ovat päätyneet keskusteluissa kertakäyttöisten pakkausmateriaalien rinnalle. Näitä ei voida keskenään rinnastaa mitenkään. Lämmöneristeitä ei valita raaka-ainepohjansa perusteella, vaan täyttämään käyttökohteiden asettamat tiukat tekniset vaatimukset ja ne ovat käytössä pitkään. Ominaisuuksiltaan hyvin tunnettujen ja kestävien muovituotteiden käytölle on tällöin vahvat perusteet ja ne voidaan kierrättää hallitusti pitkän elinkaarensa lopussa”, Nieminen perustelee.