Finnvera laski alusrahoituksensa CO2-päästöt – Vuoden 2021 suhteelliset päästöt kansainvälistä tavoitetasoa alemmat
20.12.2021 12:28:10 EET | Finnvera Oyj | Tiedote
Poseidon Principlesin jäsenet ovat keskeisiä laivarahoittajia, kuten kansainvälisiä pankkeja, mutta joukossa on myös Finnveran ohella muiden maiden vientitakuulaitoksia. Periaatteet noudattavat Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn tavoitteita puolittaa merenkulun vuosittaiset kasvihuonepäästöt vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasosta. Sitoutuminen Poseidon Principlesiin on konkreettinen askel Finnveran yritysvastuussa.
- Laskimme alusvastuidemme suhteelliset hiilidioksidipäästöt nyt ensimmäistä kertaa. Laskentatapa perustuu kaavaan, joka huomioi alusten vuoden aikana liikennöimän matkan. Siksi luku kuvastaa koronapandemian vuoksi poikkeuksellista vuotta. Pääsimme kuitenkin jo alle tavoitetason, mikä on positiivista. Seuraamme mielenkiinnolla tason kehittymistä, kun varustamot pääsevät jälleen liikennöimään täysimääräisesti, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.
- Finnveran on muiden vientitakuulaitosten tavoin hyvät mahdollisuudet toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sillä rahoitamme uusia hankkeita, aiempaa parempaa teknologiaa, joka tuottaa vähemmän päästöjä.
Uuden teknologian rahoittaminen edistää siirtymää kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja
Laivanrakennustoimiala on Suomessa merkittävä, ja Finnveran vientitakuutoiminnan 22 miljardin euron vastuista puolet liittyy alustoimialaan. Siitä nostettujen alusvastuiden osuus oli 4,5 miljardia euroa (v. 2020). Poseidon Principlesillä on erityinen merkitys Finnveralle ja alussalkun kehityksen arvioinnille ilmastonäkökulmasta.
Koronapandemian aikanakin uusia aluksia on Suomesta luovutettu ostajille. Meyer Turun telakalta luovutettiin joulukuun alussa yli 6 000 matkustajan ja bruttovetoisuudeltaan 180 000 tonnin Costa Toscana -alus Costa Cruises -varustamolle. Laivassa on käytetty ympäristövaikutuksia vähentävää teknologiaa. Muun muassa päivittäinen vedentarve tuotetaan muuttamalla merivettä makeaksi vedeksi, ja energiankulutus on minimoitu laivan muotojen suunnittelulla ja energiatehokkuusjärjestelmällä.Alus käyttää polttoaineenaan LNG:tä.
Helsingin telakalta puolestaan luovutettiin joulukuun alussa ensimmäinen kahdesta Swan Hellenic -varustamon tilaamasta polar-luokan risteilyaluksesta. SH Minerva on 113-metrinen alus 152 matkustajalle ja 120 miehistön jäsenelle. Alukset on suunniteltu mahdollisimman vähäpäästöisiksi uusimpien päästöstandardien mukaisesti. Lisäksi aluksilla on valmius päästöttömään hiljaiseen purjehdukseen satamassa sekä herkillä merialueilla.
- Uskomme, että Finnveran osallistuminen uusien alusten rahoitukseen auttaa suomalaista telakkateollisuutta pysymään teknologian kärjessä ja edistää toimialan siirtymää kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja, Haarasilta sanoo.
Viennin rahoituksen läpinäkyvyys tärkeää
Poseidon Principles antaa viitekehyksen, jolla Finnvera voi mitata alusrahoituksen toteutuneita hiilidioksidipäästöjä vuosittain ja verrata niitä kansainvälisiin merenkulun päästövähennystavoitteisiin.
- Erityinen kiitos varustamoille tietojen toimittamisesta, jotta päästöjen kehityksen seuraaminen on meille mahdollista.Julkisena viennin rahoittajana ja pitkäaikaisen rahoituksen tarjoajana läpinäkyvyys rahoituksemme ilmastovaikutuksista on meille tärkeää. Vastuullisuus on Finnveran strategian perusta.
Kööpenhaminassa toimiva Poseidon Principles perustettiin kesäkuussa 2019. Finnvera liittyi aloitteeseen huhtikuussa 2021. Jäsenet ovat keskeisiä laivarahoittajia, kuten kansainvälisiä pankkeja, joista monet ovat Finnveran myöntämien vientitakuiden takuunhaltijoita. Jäsenten yhteenlaskettu osuus kansainvälisestä alusrahoituksesta on noin 175 miljardia dollaria. Joukossa on myös muiden maiden vientitakuulaitoksia.
*Näin CO2-taso lasketaan Poseidon Principlesin mukaan
Hiilidioksidipäästöt suhteutetaan aluksen kokoon ja kuljettuun matkaan, ja jokaiselle alustyypille ja sen kokoluokalle on oma tavoitearvonsa. Alusten tavoitteenmukaisuusprosenteista lasketaan painotettu keskiarvo, ja mitä suurempi on alukseen liittyvän luoton määrä, sitä suuremman painoarvon kyseinen alus saa koko portfolion tavoitteenmukaisuusarvossa (alignment score).
Lisätietoa:
Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2601
Tutustu Poseidon Principles -raporttiin (Poseidonprinciples.org)
Lue myös
Finnvera sitoutuu alusrahoituksen ilmastovaikutuksia seuraaviin Poseidon Principles -periaatteisiin
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Mauri Kotamäki: Talous on kääntynyt, mutta käänne ei näy vielä kaikissa yrityksissä – nollakorkoja ei kannattaisi odotella17.9.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden näkymät ovat kirkastuneet, ja vienti vetää pk-yrityksiä kasvuun. Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Finnveran tuore syksyn Pk-yritysbarometri kertoo kuitenkin yrityskentän jakautumisesta: osa yrityksistä investoi ja kasvaa, osa taas kamppailee heikon kysynnän sekä rahoituksen saatavuuden kanssa. Myös rahoituksen hintaa pidetään korkeana, vaikka nollakorkojen aikaa ei kannattaisi odotella, toteaa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Aluekatsaus 1–6/2026: Investoinnit kasvoivat Pohjanmaan maakunnissa 62 prosenttia – Keski-Pohjanmaa nousi kasvuveturiksi8.9.2026 09:52:09 EEST | Uutinen
Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla näkyy elpymisen merkkejä pk- ja midcap-yritysten investointihalukkuudessa. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat investoinnit tammi-kesäkuussa kasvoivat vertailukaudesta 62 prosenttia ja nousivat yhteensä lähes 39 miljoonaan euroon (24). Samalla Finnveran myöntämän rahoituksen kehitys eriytyi maakunnittain: Keski-Pohjanmaalla rahoitus kasvoi voimakkaasti, Pohjanmaalla maltillisesti ja Etelä-Pohjanmaalla laski viime vuoden korkealta tasolta.
Finnveran aluekatsaus 1-6/2026: Viennin rahoitus kasvoi, investoinnit jäivät vertailuvuotta pienemmiksi Uudellamaalla4.9.2026 10:30:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Uudenmaan yrityksille vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla rahoitusta 165 miljoonaa euroa. Uusimaa säilytti asemansa omistajanvaihdosten ykkösmaakuntana ja viennin rahoitus kasvoi, mutta investoinnit ja InvestEU-rahoitus jäivät viime vuoden tasosta. Uudenmaan pienissä yrityksissä riitti kysyntää mikroyritysten ja aloittavien yritysten lainalle. Vientitakuiden käytön tuntuva lisääntyminen kertoo, että pk-yritykset turvasivat vientikauppojaan aiempaa ahkerammin.
Finnveran aluekatsaus 1–6/2026: Rahoitus Kaakonkulmalle nousi vuodentakaisesta - Etelä-Karjalassa yrityskaupat lähes tuplaantuivat, Kymenlaaksossa teolliset investoinnit kasvussa4.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille tammi–kesäkuussa 2026 rahoitusta hieman vuodentakaista enemmän eli yhteensä 24 miljoonaa euroa (22). Valtaosa rahoituksesta kohdistui Etelä-Karjalaan, missä toimialojen veturina oli teollisuus. Etelä-Karjalassa myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui. Teollisuuden veto oli vahvaa myös Kymenlaaksossa, ja teollisuuden investointien arvo nousi vuodentakaisesta. Kaakkois-Suomessa näkyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia teollisuudessa, vihreän siirtymän hankkeissa ja niiden ympärille rakentuvissa alihankintaverkostoissa.
Aluekatsaus 1–6/2026: Teollisuuden investoinnit vahvistivat Keski-Suomen näkymiä, Etelä-Savossa vienti nousi kasvun veturiksi3.9.2026 09:34:59 EEST | Uutinen
Keski-Suomen ja Etelä-Savon yrityskentässä näkyi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kaksi erilaista kehityssuuntaa. Keski-Suomessa teollisuuden investoinnit ja vientiin liittyvä rahoitus vahvistuivat, kun taas Etelä-Savossa viennin voimakas kasvu toi myönteisiä signaaleja poikkeuksellisen vahvan investointivuoden jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
