Finnvera myönsi Pohjois-Suomessa alkuvuonna rahoitusta edellisvuotta vähemmän, ja se on hyvä uutinen – Kainuu toipunut koronatilanteesta parhaiten, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rahoitus palautui tavanomaisemmalle tasolle
18.8.2021 10:37:39 EEST | Finnvera Oyj | Tiedote

Kainuussa rahoitusta myönnettiin alkuvuonna 11 miljoonaa euroa (10), Lapissa 18 miljoonaa euroa (35) ja Pohjois-Pohjanmaalla 36 miljoonaa euroa (73).
- Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että Kainuussa koronakriisi ei koetellut yrityksiä yhtä pahasti kuin muualla Pohjois-Suomessa ja että Kainuussa rahoituksen tarve ei juurikaan kasvanut koronavuonna 2020. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa palattiin rahoituksen kysynnän osalta tavanomaisemmalle tasolle. Suhdannekuoppaa paikkaavaa käyttöpääomarahoitusta on tämän vuoden puolella tarvinnut osa Lapin matkailuyrityksistä, sanoo aluejohtaja Pasi Vartiainen.
Alkuvuoden rahoituksessa korostui kasvun, toimitusten ja investointien rahoitus
60 prosenttia alkuvuoden rahoituksesta on ollut käyttöpääomarahoitusta, joka suuntautuu nyt jo myös yritysten kasvuun. Investointien rahoitus on toistaiseksi ollut hyvin maltillista, sillä yrityksillä on Vartiaisen mukaan ollut vielä kapasiteettia vastata kysyntään.
- Talouden hyvä veto on näkynyt erityisesti teollisuudessa, jossa tilauskirjat ovat vahvoja. Tämä alkaa näkyä myös investointien piristymisenä, ja etenkin puuteollisuudessa on käynnistymässä runsaasti uusia investointeja. Erityisesti sahat ovat vuosien investointilaman jälkeen modernisoimassa laitoksiaan.
Lisäksi Pohjois-Suomessa on suurinvestointeja, joiden myös odotetaan tuovan tilauksia alihankintaketjuihin. Näitä ovat mm. Kemin biotuotetehdas, Pyhäjoen ydinvoimala, useat tuulivoimapuistot sekä Haapaveden biojalostamo.
Lapissa ja Kainuussa Finnveran rahoitus keskittyy yhdelle toimialalle, Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus hajaantuu eri aloille
Lapissa yli puolet Finnveran rahoituksesta kohdistui tavanomaiseen tapaan matkailuyrityksille ja matkailuun liittyviin palveluihin. Kainuussa teollisuuden rahoitus on aiempina vuosina ollut jopa kolme neljäsosaa rahoitetuista euroista. Alkuvuonna 2021 osuus oli 61 prosenttia. Kainuun teollisuuden aloista rahoituksessa on näkynyt alkuvuonna elintarviketeollisuus.
Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus kohdistuu tasaisemmin: suurimpina teollisuuden osuus on puolet ja kaupan alan sekä liike-elämän palvelujen osuus yhteensä 44 prosenttia. Matkailun osuus on noin 6 prosenttia rahoituksesta. Maakuntaan on kasvanut iso rakennusalan klusteri, joka nousi erityisesti edellisvuoden rahoituksessa esiin. Oulun seudulla merkittävälle ICT-alalle kohdistui 14 prosenttia Finnveran alkuvuonna myöntämästä rahoituksesta.
- ICT:n verraten alhaista osuutta Finnveran rahoituksessa selittää muun muassa se, että yritykset pystyvät järjestämään rahoitustaan muilla tavoilla tai start up -luonteensa takia eivät vielä välttämättä ole velkarahoituksen ja Finnveran takausten piirissä. Finnveran rahoitus voi tulla kyseeseen, kun yrityksellä on jo kassavirtaa jolla maksaa velka takaisin, Vartiainen sanoo.
Lapin matkailuyrityksille tuleva talvisesonki kriittisen tärkeä
Suurella osalla Lapin matkailuyrityksistä lainat ovat olleet lyhennysvapailla jo vuoden verran. Näiden yritysten ja niiden maksukyvyn kannalta kriittistä on, kuinka turisteja saadaan maahan seuraavalle talvisesongille.
- Jos eteen tulee vielä tarve uusille lyhennyslykkäyksille, tilanne on rahoittajien kannalta entistä hankalampi. Käytännössä yrityksiä on lainarahoituksen sijaan pääomitettava toiminnan turvaamiseksi, Vartiainen sanoo.
Lisätiedot:
Pasi Vartiainen, aluejohtaja, Finnveran Pohjois-Suomen alue, puh. 029 460 2805
Liite: Pohjois-Suomen aluekatsaus 1-6/2021 (PDF)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Vartiainen, aluejohtaja, Finnveran Pohjois-Suomen alue, puh. 029 460 2805
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Mauri Kotamäki: Talous on kääntynyt, mutta käänne ei näy vielä kaikissa yrityksissä – nollakorkoja ei kannattaisi odotella17.9.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden näkymät ovat kirkastuneet, ja vienti vetää pk-yrityksiä kasvuun. Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Finnveran tuore syksyn Pk-yritysbarometri kertoo kuitenkin yrityskentän jakautumisesta: osa yrityksistä investoi ja kasvaa, osa taas kamppailee heikon kysynnän sekä rahoituksen saatavuuden kanssa. Myös rahoituksen hintaa pidetään korkeana, vaikka nollakorkojen aikaa ei kannattaisi odotella, toteaa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Aluekatsaus 1–6/2026: Investoinnit kasvoivat Pohjanmaan maakunnissa 62 prosenttia – Keski-Pohjanmaa nousi kasvuveturiksi8.9.2026 09:52:09 EEST | Uutinen
Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla näkyy elpymisen merkkejä pk- ja midcap-yritysten investointihalukkuudessa. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat investoinnit tammi-kesäkuussa kasvoivat vertailukaudesta 62 prosenttia ja nousivat yhteensä lähes 39 miljoonaan euroon (24). Samalla Finnveran myöntämän rahoituksen kehitys eriytyi maakunnittain: Keski-Pohjanmaalla rahoitus kasvoi voimakkaasti, Pohjanmaalla maltillisesti ja Etelä-Pohjanmaalla laski viime vuoden korkealta tasolta.
Finnveran aluekatsaus 1-6/2026: Viennin rahoitus kasvoi, investoinnit jäivät vertailuvuotta pienemmiksi Uudellamaalla4.9.2026 10:30:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Uudenmaan yrityksille vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla rahoitusta 165 miljoonaa euroa. Uusimaa säilytti asemansa omistajanvaihdosten ykkösmaakuntana ja viennin rahoitus kasvoi, mutta investoinnit ja InvestEU-rahoitus jäivät viime vuoden tasosta. Uudenmaan pienissä yrityksissä riitti kysyntää mikroyritysten ja aloittavien yritysten lainalle. Vientitakuiden käytön tuntuva lisääntyminen kertoo, että pk-yritykset turvasivat vientikauppojaan aiempaa ahkerammin.
Finnveran aluekatsaus 1–6/2026: Rahoitus Kaakonkulmalle nousi vuodentakaisesta - Etelä-Karjalassa yrityskaupat lähes tuplaantuivat, Kymenlaaksossa teolliset investoinnit kasvussa4.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille tammi–kesäkuussa 2026 rahoitusta hieman vuodentakaista enemmän eli yhteensä 24 miljoonaa euroa (22). Valtaosa rahoituksesta kohdistui Etelä-Karjalaan, missä toimialojen veturina oli teollisuus. Etelä-Karjalassa myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui. Teollisuuden veto oli vahvaa myös Kymenlaaksossa, ja teollisuuden investointien arvo nousi vuodentakaisesta. Kaakkois-Suomessa näkyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia teollisuudessa, vihreän siirtymän hankkeissa ja niiden ympärille rakentuvissa alihankintaverkostoissa.
Aluekatsaus 1–6/2026: Teollisuuden investoinnit vahvistivat Keski-Suomen näkymiä, Etelä-Savossa vienti nousi kasvun veturiksi3.9.2026 09:34:59 EEST | Uutinen
Keski-Suomen ja Etelä-Savon yrityskentässä näkyi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kaksi erilaista kehityssuuntaa. Keski-Suomessa teollisuuden investoinnit ja vientiin liittyvä rahoitus vahvistuivat, kun taas Etelä-Savossa viennin voimakas kasvu toi myönteisiä signaaleja poikkeuksellisen vahvan investointivuoden jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


