Finnvera myönsi Pohjois-Suomessa alkuvuonna rahoitusta edellisvuotta vähemmän, ja se on hyvä uutinen – Kainuu toipunut koronatilanteesta parhaiten, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rahoitus palautui tavanomaisemmalle tasolle

Kainuussa rahoitusta myönnettiin alkuvuonna 11 miljoonaa euroa (10), Lapissa 18 miljoonaa euroa (35) ja Pohjois-Pohjanmaalla 36 miljoonaa euroa (73).
- Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että Kainuussa koronakriisi ei koetellut yrityksiä yhtä pahasti kuin muualla Pohjois-Suomessa ja että Kainuussa rahoituksen tarve ei juurikaan kasvanut koronavuonna 2020. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa palattiin rahoituksen kysynnän osalta tavanomaisemmalle tasolle. Suhdannekuoppaa paikkaavaa käyttöpääomarahoitusta on tämän vuoden puolella tarvinnut osa Lapin matkailuyrityksistä, sanoo aluejohtaja Pasi Vartiainen.
Alkuvuoden rahoituksessa korostui kasvun, toimitusten ja investointien rahoitus
60 prosenttia alkuvuoden rahoituksesta on ollut käyttöpääomarahoitusta, joka suuntautuu nyt jo myös yritysten kasvuun. Investointien rahoitus on toistaiseksi ollut hyvin maltillista, sillä yrityksillä on Vartiaisen mukaan ollut vielä kapasiteettia vastata kysyntään.
- Talouden hyvä veto on näkynyt erityisesti teollisuudessa, jossa tilauskirjat ovat vahvoja. Tämä alkaa näkyä myös investointien piristymisenä, ja etenkin puuteollisuudessa on käynnistymässä runsaasti uusia investointeja. Erityisesti sahat ovat vuosien investointilaman jälkeen modernisoimassa laitoksiaan.
Lisäksi Pohjois-Suomessa on suurinvestointeja, joiden myös odotetaan tuovan tilauksia alihankintaketjuihin. Näitä ovat mm. Kemin biotuotetehdas, Pyhäjoen ydinvoimala, useat tuulivoimapuistot sekä Haapaveden biojalostamo.
Lapissa ja Kainuussa Finnveran rahoitus keskittyy yhdelle toimialalle, Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus hajaantuu eri aloille
Lapissa yli puolet Finnveran rahoituksesta kohdistui tavanomaiseen tapaan matkailuyrityksille ja matkailuun liittyviin palveluihin. Kainuussa teollisuuden rahoitus on aiempina vuosina ollut jopa kolme neljäsosaa rahoitetuista euroista. Alkuvuonna 2021 osuus oli 61 prosenttia. Kainuun teollisuuden aloista rahoituksessa on näkynyt alkuvuonna elintarviketeollisuus.
Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus kohdistuu tasaisemmin: suurimpina teollisuuden osuus on puolet ja kaupan alan sekä liike-elämän palvelujen osuus yhteensä 44 prosenttia. Matkailun osuus on noin 6 prosenttia rahoituksesta. Maakuntaan on kasvanut iso rakennusalan klusteri, joka nousi erityisesti edellisvuoden rahoituksessa esiin. Oulun seudulla merkittävälle ICT-alalle kohdistui 14 prosenttia Finnveran alkuvuonna myöntämästä rahoituksesta.
- ICT:n verraten alhaista osuutta Finnveran rahoituksessa selittää muun muassa se, että yritykset pystyvät järjestämään rahoitustaan muilla tavoilla tai start up -luonteensa takia eivät vielä välttämättä ole velkarahoituksen ja Finnveran takausten piirissä. Finnveran rahoitus voi tulla kyseeseen, kun yrityksellä on jo kassavirtaa jolla maksaa velka takaisin, Vartiainen sanoo.
Lapin matkailuyrityksille tuleva talvisesonki kriittisen tärkeä
Suurella osalla Lapin matkailuyrityksistä lainat ovat olleet lyhennysvapailla jo vuoden verran. Näiden yritysten ja niiden maksukyvyn kannalta kriittistä on, kuinka turisteja saadaan maahan seuraavalle talvisesongille.
- Jos eteen tulee vielä tarve uusille lyhennyslykkäyksille, tilanne on rahoittajien kannalta entistä hankalampi. Käytännössä yrityksiä on lainarahoituksen sijaan pääomitettava toiminnan turvaamiseksi, Vartiainen sanoo.
Lisätiedot:
Pasi Vartiainen, aluejohtaja, Finnveran Pohjois-Suomen alue, puh. 029 460 2805
Liite: Pohjois-Suomen aluekatsaus 1-6/2021 (PDF)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Vartiainen, aluejohtaja, Finnveran Pohjois-Suomen alue, puh. 029 460 2805
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Omistajanvaihdoskatsaus 1–6/2025: Omistajanvaihdosten rahoituksessa pohjakosketus nähty – Lähivuosina haasteena myyjien ja ostajien määrän epäsuhta18.9.2025 08:33:07 EEST | Tiedote
Omistajanvaihdosmarkkinassa on nähtävissä positiivista virettä. Alkuvuonna Finnveran rahoittamien yrityskauppojen määrä kasvoi niin euroissa kuin kappaleissa. Myös rahoitettujen yrityskauppojen keskikoko nousi. Toimialoista erottuivat liike-elämän palveluiden yrityskaupat, ja suurin suhteellinen kasvu nähtiin kansainvälistyvissä yrityksissä. Yrityskauppoja rahoitettiin eniten Uudellamaalla, mutta myönteistä kehitystä näkyi myös useissa muissa maakunnissa. Omistusjärjestelyjen taso on edelleen alempi kuin vuosikymmenen alussa ja sitä ennen. Lähivuosina omistajanvaihdos tulee kuitenkin ajankohtaiseksi tuhansille yrityksille.
Etelä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran rahoittamat investoinnit kasvoivat Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa – myös omistajanvaihdokset vilkastumassa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Finnveran yhteenlaskettu rahoitus Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 selvästi vuodentakaisesta, ja rahoitusta myönnettiin tammi–kesäkuussa yhteensä 235 miljoonaa euroa (183). Finnveran osarahoittamien investointien määrä kasvoi kaikissa alueen maakunnissa. Teolliset yritykset investoivat erityisesti Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Rahoitus nousi myös IT-alan ja puolustusteknologian rahoituksessa. Omistajanvaihdosten rahoitus nousi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Kymenlaaksossa omistajanvaihdosten rahoitus laski hieman. Investoinnit ja omistajanvaihdokset ovat tärkeitä alueen taloudelle – dynaamiset vaikutukset ulottuvat alihankkijoihin ja kuluttajiin saakka.
Finnveran Juha Ketola Pk-yritysbarometrin tuloksista: ”Puskurien vahvistamisen sijaan investointeja - Yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia"11.9.2025 09:09:25 EEST | Tiedote
Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui9.9.2025 09:19:07 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.
Kutsu Teams-infoon: Finnveran aluekatsaus ti 9.9. klo 9 – Keski-Suomi & Etelä-Savo8.9.2025 12:40:23 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa alkuvuonna 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme