Finnvera: Varainhankinta mahdollistaa kauppoja vientiyrityksille
Valtion erityisrahoituslaitos on hankkinut itse rahoituksen vientiluottojen myöntämiseksi joukkovelkakirjalainoilla vuodesta 2012.
Joukkovelkakirjoja on tällä hetkellä liikkeessä hieman alle 10 miljardin euron arvosta valtion takaaman EMTN-velkaohjelman alla. Viimeisin, miljardin dollarin joukkovelkakirja laskettiin liikkeeseen lokakuussa. Vuoden ensimmäinen, euromääräisen viitelainan liikkeeseenlasku tapahtui huhtikuussa.
– Pyrimme laskemaan liikkeeseen viitelainat vuosittain sekä euroissa että dollareissa, se on ollut strateginen päätös. Finnveran tavoitteeksi asetettu itsekannattavuus puolestaan edellyttää, että Finnveran pitää pystyä hallitsemaan toiminnan riskejä kulut kattaen. Samalla meidän täytyy pystyä tarjoamaan yrityksille kilpailukykyistä rahoitusta, joka lisää kauppaa ja luo uusia työpaikkoja. Näin voimme edistää rahoitustoimintamme vaikuttavuutta, sanoo Finnveran Head of Treasury Jukka-Pekka Holopainen.
Finnveran rahoitustarpeet ovat olleet vuosittain noin kaksi miljardia euroa. Rahoituksen kysyntään vaikuttavat etenkin pankkien kyky lainoittaa yrityksiä ja talouden kehitys maailmalla. Tällä hetkellä epävarmuustekijöitä on paljon.
– Teemme suunnitelmia karkeista tarpeista vähintään vuodeksi etukäteen. Suunnitelmat perustuvat odotuksiin asiakkaiden rahoitustarpeista ja erääntyvästä velasta. Osa rahasta on parkkeerattu likviditeettireserviin, jota sitten sijoitetaan. Karkeasti puskurin on hyvä olla muutamia miljardeja, Holopainen kertoo.
Ajoitus ja hinta ratkaisevat kysynnän - Tavoitteena hakea rahaa mahdollisimman edullisesti vaarantamatta Finnveran maksuvalmiutta
Joukkovelkakirjoihin sijoittavat kansainväliset institutionaaliset sijoittajat pääosin Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Suurin osa sijoittajista on rahalaitoksia, kuten pankit, keskuspankit, vakuutusyhtiöt ja erilaiset rahastot.
Suomen valtion takauksen pitäisi olla sijoittajille merkki joukkovelkakirjan matalasta riskistä.
– Turvallisille sijoituskohteille on kysyntää, mutta olemme aika uusi tulokas markkinoilla. Sijoittajia täytyy tavata säännöllisesti, jotta liikkeeseenlaskut ovat houkuttelevia. Yksi korkopiste suuntaan tai toiseen on kuitenkin iso raha miljardilainassa, Holopainen sanoo.
Yksi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun onnistumisen edellytys on riittävä kysyntä ja toinen on oikea hinta. Tavoitteena on hakea rahaa mahdollisimman edullisesti terve rahoitusrakenne säilyttäen.
– Oikeaa ajoitusta on aina hankala arvioida etukäteen, samoin tulevien liikkeeseenlaskujen juoksuaikaa. Yleensä joukkovelkakirjalainat ovat juoksuajaltaan viidestä viiteentoista vuoteen. Ideaalitilanteessa liikkeeseenlasku on sopivasti ylimerkitty ja velkakirjoille syntyvät toimivat jälkimarkkinat, Holopainen kertoo.
Huhtikuun 2019 miljardin euron viitelainan liikkeeseenlasku houkutteli yli 90 sijoittajaa ja merkintöjen kokonaismäärä oli 2,8 miljardia euroa. Houkuttelevuuden osalta tavoite täyttyi. Lokakuun dollarimääräinen liikkeeseenlasku oli myös onnistunut, se ylimerkittiin kaksinkertaisesti ja sijoittajia oli 50.
− Se kertoo kasvaneesta kysynnästä. Aiemmat liikkeeseenlaskut sekä viimeaikainen aktiivinen sijoittajasuhdetyö on tehnyt Finnveran nimeä tunnetummaksi kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Nimen tunnettuudella on suuri vaikutus kysyntään. Rahoituksen kustannustehokas saatavuus paranee sen avulla, Holopainen sanoo.
Lue myös: Laajempi artikkeli aiheesta Finnveran uutishuoneessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka-Pekka Holopainen, Head of Treasury, Finnvera Oyj, jukka-pekka.holopainen@finnvera.fi, puh. 029 460 2838
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveraa ohjaava lainsäädäntö uudistui – Uusi laki mahdollistaa joustavan ja nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin30.12.2025 14:46:35 EET | Tiedote
Uusi laki valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä, eli Finnvera-laki tulee voimaan vuoden 2026 alusta. Uusi puitemainen laki kumoaa kymmenen Finnveran toimintaa sääntelevää lakia ja mahdollistaa joustavan reagoinnin Finnveran toimintaympäristön muutoksiin, jolloin rahoitustoimintaa voidaan jatkossa kehittää nopeasti vastaamaan yritysten rahoitustilanteita. Finnveran tämänhetkiset tuotteet, palvelut ja mahdollisuudet vauhdittaa pk- ja midcap-yritysten sekä vientiyritysten kasvua säilyvät ja vahvistuvat entisestään.
Suomen talouskasvu hakee uutta vauhtia, mutta yritysten investoinneille paras hetki on nyt – Mallia voi ottaa “epäreilusta vertailukohteesta” Ruotsista tai kotimaassa Lapista29.12.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Suomen talous hakee vuoteen 2026 vauhtia muiden euromaiden takaa. Talouskasvun vajoaminen hyvän alkuvuoden jälkeen selvästi miinukselle vuoden kolmannella neljänneksellä oli pettymys, mutta epävarmuudesta huolimatta optimismi on perusteltua, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Yritysten kannalta käsillä on vuosikymmenen paras hetki investoida, kun inflaatio- ja korkonäkymät ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja kun yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia ja taloudellisesti vahvoja. Investointien ja yksityisen kulutuksen käynnistyminen ovat ratkaisevia tekijöitä, että Suomi pääsee kiinni ennustettuun kasvuun. Ruotsin investointiasteella suomalaiset yritykset olisivat investoineet 2000-luvun aikana 100 miljardia euroa nykyistä enemmän, Kotamäki laskee. Suomessa on yksi alue, joka kulkee investoinneissa vastavirtaan: Lappi.
Finnvera Euroopan investointirahaston osakkaaksi – ”Pyrimme vaikuttamaan, että EU-rahoitus kohdistuu Suomen talouden ja kasvun kannalta parhaalla tavalla”28.11.2025 13:16:26 EET | Tiedote
Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.
Finnvera jatkaa mikroyritysten lainaa ja avaa lainahaun myös aloittaville yrityksille helmikuussa 202627.11.2025 15:41:10 EET | Tiedote
Finnvera avaa uudelleen hakuun lainan mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Haku käynnistyy helmikuussa ja lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka. Selvitykset maaliskuussa 2025 päättyneestä mikroyritysten lainapilotista ovat valmistuneet, ja niiden perusteella erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishakuisilla sekä pienimmillä, alle 4 henkilön yrityksillä ja nuorimmilla, enintään 5 vuotta toimineilla mikroyrityksillä on vaikeuksia saada pankkirahoitusta kasvun vaatimiin toimenpiteisiin. Rahoitusvaikeudet koskevat myös juuri aloittaneita yrityksiä. Jotta uudistavien ja kannattavien ideoiden kasvupotentiaali ei jäisi rahoituksesta kiinni, Finnveran lainaa voivat hakea nyt myös yritykset, joilla ei vielä ole ensimmäistä tilinpäätöstä takanaan. Lainalla Finnvera täydentää rahoitusmarkkinaa.
Rahoitus & kasvu -katsaus: Venäjän-viennin loppu osui pahiten pieniin yrityksiin, suurilla viejillä valmiudet muutoksiin paremmat – Voiko Ukraina korvata Venäjän-vientimarkkinan?20.11.2025 14:02:20 EET | Tiedote
Venäjän-viennin loppuminen kolahti suhteellisesti eniten pieniin yrityksiin ja niihin, joille Venäjä oli pääasiallinen vientimarkkina. Iso kuva työllisyyden, liikevaihdon ja viennin osalta on kuitenkin se, että Venäjälle ennen sotaa tavaroita vieneet yritykset eivät näytä kärsineen taloudellisia tappioita juuri muita vientiyrityksiä enempää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uusia korvaavia markkinoita, mutta mahdollisesti kannattavuuden kustannuksella, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Rahoitus & kasvu -katsauksessa. Entä voisiko vienti Ukrainaan korvata Venäjän-vientiä? Ennen vuotta 2022 viennin toimialarakenne maihin oli varsin samankaltaista, vaikka viennin mittakaava oli hyvin erilainen. Tällä hetkellä sotatila rajoittaa laajamittaista vientiä Ukrainaan, mutta jälleenrakennus avaa markkinoita myös uusille investointitarpeille ja aloille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
