Finnvera: Varainhankinta mahdollistaa kauppoja vientiyrityksille
14.11.2019 10:00:35 EET | Finnvera Oyj | Tiedote
Valtion erityisrahoituslaitos on hankkinut itse rahoituksen vientiluottojen myöntämiseksi joukkovelkakirjalainoilla vuodesta 2012.
Joukkovelkakirjoja on tällä hetkellä liikkeessä hieman alle 10 miljardin euron arvosta valtion takaaman EMTN-velkaohjelman alla. Viimeisin, miljardin dollarin joukkovelkakirja laskettiin liikkeeseen lokakuussa. Vuoden ensimmäinen, euromääräisen viitelainan liikkeeseenlasku tapahtui huhtikuussa.
– Pyrimme laskemaan liikkeeseen viitelainat vuosittain sekä euroissa että dollareissa, se on ollut strateginen päätös. Finnveran tavoitteeksi asetettu itsekannattavuus puolestaan edellyttää, että Finnveran pitää pystyä hallitsemaan toiminnan riskejä kulut kattaen. Samalla meidän täytyy pystyä tarjoamaan yrityksille kilpailukykyistä rahoitusta, joka lisää kauppaa ja luo uusia työpaikkoja. Näin voimme edistää rahoitustoimintamme vaikuttavuutta, sanoo Finnveran Head of Treasury Jukka-Pekka Holopainen.
Finnveran rahoitustarpeet ovat olleet vuosittain noin kaksi miljardia euroa. Rahoituksen kysyntään vaikuttavat etenkin pankkien kyky lainoittaa yrityksiä ja talouden kehitys maailmalla. Tällä hetkellä epävarmuustekijöitä on paljon.
– Teemme suunnitelmia karkeista tarpeista vähintään vuodeksi etukäteen. Suunnitelmat perustuvat odotuksiin asiakkaiden rahoitustarpeista ja erääntyvästä velasta. Osa rahasta on parkkeerattu likviditeettireserviin, jota sitten sijoitetaan. Karkeasti puskurin on hyvä olla muutamia miljardeja, Holopainen kertoo.
Ajoitus ja hinta ratkaisevat kysynnän - Tavoitteena hakea rahaa mahdollisimman edullisesti vaarantamatta Finnveran maksuvalmiutta
Joukkovelkakirjoihin sijoittavat kansainväliset institutionaaliset sijoittajat pääosin Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Suurin osa sijoittajista on rahalaitoksia, kuten pankit, keskuspankit, vakuutusyhtiöt ja erilaiset rahastot.
Suomen valtion takauksen pitäisi olla sijoittajille merkki joukkovelkakirjan matalasta riskistä.
– Turvallisille sijoituskohteille on kysyntää, mutta olemme aika uusi tulokas markkinoilla. Sijoittajia täytyy tavata säännöllisesti, jotta liikkeeseenlaskut ovat houkuttelevia. Yksi korkopiste suuntaan tai toiseen on kuitenkin iso raha miljardilainassa, Holopainen sanoo.
Yksi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun onnistumisen edellytys on riittävä kysyntä ja toinen on oikea hinta. Tavoitteena on hakea rahaa mahdollisimman edullisesti terve rahoitusrakenne säilyttäen.
– Oikeaa ajoitusta on aina hankala arvioida etukäteen, samoin tulevien liikkeeseenlaskujen juoksuaikaa. Yleensä joukkovelkakirjalainat ovat juoksuajaltaan viidestä viiteentoista vuoteen. Ideaalitilanteessa liikkeeseenlasku on sopivasti ylimerkitty ja velkakirjoille syntyvät toimivat jälkimarkkinat, Holopainen kertoo.
Huhtikuun 2019 miljardin euron viitelainan liikkeeseenlasku houkutteli yli 90 sijoittajaa ja merkintöjen kokonaismäärä oli 2,8 miljardia euroa. Houkuttelevuuden osalta tavoite täyttyi. Lokakuun dollarimääräinen liikkeeseenlasku oli myös onnistunut, se ylimerkittiin kaksinkertaisesti ja sijoittajia oli 50.
− Se kertoo kasvaneesta kysynnästä. Aiemmat liikkeeseenlaskut sekä viimeaikainen aktiivinen sijoittajasuhdetyö on tehnyt Finnveran nimeä tunnetummaksi kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Nimen tunnettuudella on suuri vaikutus kysyntään. Rahoituksen kustannustehokas saatavuus paranee sen avulla, Holopainen sanoo.
Lue myös: Laajempi artikkeli aiheesta Finnveran uutishuoneessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka-Pekka Holopainen, Head of Treasury, Finnvera Oyj, jukka-pekka.holopainen@finnvera.fi, puh. 029 460 2838
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Mauri Kotamäki: Talous on kääntynyt, mutta käänne ei näy vielä kaikissa yrityksissä – nollakorkoja ei kannattaisi odotella17.9.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden näkymät ovat kirkastuneet, ja vienti vetää pk-yrityksiä kasvuun. Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Finnveran tuore syksyn Pk-yritysbarometri kertoo kuitenkin yrityskentän jakautumisesta: osa yrityksistä investoi ja kasvaa, osa taas kamppailee heikon kysynnän sekä rahoituksen saatavuuden kanssa. Myös rahoituksen hintaa pidetään korkeana, vaikka nollakorkojen aikaa ei kannattaisi odotella, toteaa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Aluekatsaus 1–6/2026: Investoinnit kasvoivat Pohjanmaan maakunnissa 62 prosenttia – Keski-Pohjanmaa nousi kasvuveturiksi8.9.2026 09:52:09 EEST | Uutinen
Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla näkyy elpymisen merkkejä pk- ja midcap-yritysten investointihalukkuudessa. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat investoinnit tammi-kesäkuussa kasvoivat vertailukaudesta 62 prosenttia ja nousivat yhteensä lähes 39 miljoonaan euroon (24). Samalla Finnveran myöntämän rahoituksen kehitys eriytyi maakunnittain: Keski-Pohjanmaalla rahoitus kasvoi voimakkaasti, Pohjanmaalla maltillisesti ja Etelä-Pohjanmaalla laski viime vuoden korkealta tasolta.
Finnveran aluekatsaus 1-6/2026: Viennin rahoitus kasvoi, investoinnit jäivät vertailuvuotta pienemmiksi Uudellamaalla4.9.2026 10:30:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Uudenmaan yrityksille vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla rahoitusta 165 miljoonaa euroa. Uusimaa säilytti asemansa omistajanvaihdosten ykkösmaakuntana ja viennin rahoitus kasvoi, mutta investoinnit ja InvestEU-rahoitus jäivät viime vuoden tasosta. Uudenmaan pienissä yrityksissä riitti kysyntää mikroyritysten ja aloittavien yritysten lainalle. Vientitakuiden käytön tuntuva lisääntyminen kertoo, että pk-yritykset turvasivat vientikauppojaan aiempaa ahkerammin.
Finnveran aluekatsaus 1–6/2026: Rahoitus Kaakonkulmalle nousi vuodentakaisesta - Etelä-Karjalassa yrityskaupat lähes tuplaantuivat, Kymenlaaksossa teolliset investoinnit kasvussa4.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille tammi–kesäkuussa 2026 rahoitusta hieman vuodentakaista enemmän eli yhteensä 24 miljoonaa euroa (22). Valtaosa rahoituksesta kohdistui Etelä-Karjalaan, missä toimialojen veturina oli teollisuus. Etelä-Karjalassa myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui. Teollisuuden veto oli vahvaa myös Kymenlaaksossa, ja teollisuuden investointien arvo nousi vuodentakaisesta. Kaakkois-Suomessa näkyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia teollisuudessa, vihreän siirtymän hankkeissa ja niiden ympärille rakentuvissa alihankintaverkostoissa.
Aluekatsaus 1–6/2026: Teollisuuden investoinnit vahvistivat Keski-Suomen näkymiä, Etelä-Savossa vienti nousi kasvun veturiksi3.9.2026 09:34:59 EEST | Uutinen
Keski-Suomen ja Etelä-Savon yrityskentässä näkyi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kaksi erilaista kehityssuuntaa. Keski-Suomessa teollisuuden investoinnit ja vientiin liittyvä rahoitus vahvistuivat, kun taas Etelä-Savossa viennin voimakas kasvu toi myönteisiä signaaleja poikkeuksellisen vahvan investointivuoden jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
