Finnvera: Varainhankinta mahdollistaa kauppoja vientiyrityksille
Valtion erityisrahoituslaitos on hankkinut itse rahoituksen vientiluottojen myöntämiseksi joukkovelkakirjalainoilla vuodesta 2012.
Joukkovelkakirjoja on tällä hetkellä liikkeessä hieman alle 10 miljardin euron arvosta valtion takaaman EMTN-velkaohjelman alla. Viimeisin, miljardin dollarin joukkovelkakirja laskettiin liikkeeseen lokakuussa. Vuoden ensimmäinen, euromääräisen viitelainan liikkeeseenlasku tapahtui huhtikuussa.
– Pyrimme laskemaan liikkeeseen viitelainat vuosittain sekä euroissa että dollareissa, se on ollut strateginen päätös. Finnveran tavoitteeksi asetettu itsekannattavuus puolestaan edellyttää, että Finnveran pitää pystyä hallitsemaan toiminnan riskejä kulut kattaen. Samalla meidän täytyy pystyä tarjoamaan yrityksille kilpailukykyistä rahoitusta, joka lisää kauppaa ja luo uusia työpaikkoja. Näin voimme edistää rahoitustoimintamme vaikuttavuutta, sanoo Finnveran Head of Treasury Jukka-Pekka Holopainen.
Finnveran rahoitustarpeet ovat olleet vuosittain noin kaksi miljardia euroa. Rahoituksen kysyntään vaikuttavat etenkin pankkien kyky lainoittaa yrityksiä ja talouden kehitys maailmalla. Tällä hetkellä epävarmuustekijöitä on paljon.
– Teemme suunnitelmia karkeista tarpeista vähintään vuodeksi etukäteen. Suunnitelmat perustuvat odotuksiin asiakkaiden rahoitustarpeista ja erääntyvästä velasta. Osa rahasta on parkkeerattu likviditeettireserviin, jota sitten sijoitetaan. Karkeasti puskurin on hyvä olla muutamia miljardeja, Holopainen kertoo.
Ajoitus ja hinta ratkaisevat kysynnän - Tavoitteena hakea rahaa mahdollisimman edullisesti vaarantamatta Finnveran maksuvalmiutta
Joukkovelkakirjoihin sijoittavat kansainväliset institutionaaliset sijoittajat pääosin Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Suurin osa sijoittajista on rahalaitoksia, kuten pankit, keskuspankit, vakuutusyhtiöt ja erilaiset rahastot.
Suomen valtion takauksen pitäisi olla sijoittajille merkki joukkovelkakirjan matalasta riskistä.
– Turvallisille sijoituskohteille on kysyntää, mutta olemme aika uusi tulokas markkinoilla. Sijoittajia täytyy tavata säännöllisesti, jotta liikkeeseenlaskut ovat houkuttelevia. Yksi korkopiste suuntaan tai toiseen on kuitenkin iso raha miljardilainassa, Holopainen sanoo.
Yksi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun onnistumisen edellytys on riittävä kysyntä ja toinen on oikea hinta. Tavoitteena on hakea rahaa mahdollisimman edullisesti terve rahoitusrakenne säilyttäen.
– Oikeaa ajoitusta on aina hankala arvioida etukäteen, samoin tulevien liikkeeseenlaskujen juoksuaikaa. Yleensä joukkovelkakirjalainat ovat juoksuajaltaan viidestä viiteentoista vuoteen. Ideaalitilanteessa liikkeeseenlasku on sopivasti ylimerkitty ja velkakirjoille syntyvät toimivat jälkimarkkinat, Holopainen kertoo.
Huhtikuun 2019 miljardin euron viitelainan liikkeeseenlasku houkutteli yli 90 sijoittajaa ja merkintöjen kokonaismäärä oli 2,8 miljardia euroa. Houkuttelevuuden osalta tavoite täyttyi. Lokakuun dollarimääräinen liikkeeseenlasku oli myös onnistunut, se ylimerkittiin kaksinkertaisesti ja sijoittajia oli 50.
− Se kertoo kasvaneesta kysynnästä. Aiemmat liikkeeseenlaskut sekä viimeaikainen aktiivinen sijoittajasuhdetyö on tehnyt Finnveran nimeä tunnetummaksi kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Nimen tunnettuudella on suuri vaikutus kysyntään. Rahoituksen kustannustehokas saatavuus paranee sen avulla, Holopainen sanoo.
Lue myös: Laajempi artikkeli aiheesta Finnveran uutishuoneessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka-Pekka Holopainen, Head of Treasury, Finnvera Oyj, jukka-pekka.holopainen@finnvera.fi, puh. 029 460 2838
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Juha Ketola Pk-yritysbarometrin tuloksista: ”Puskurien vahvistamisen sijaan investointeja - Yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia"11.9.2025 09:09:25 EEST | Tiedote
Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui9.9.2025 09:19:07 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.
Kutsu Teams-infoon: Finnveran aluekatsaus ti 9.9. klo 9 – Keski-Suomi & Etelä-Savo8.9.2025 12:40:23 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa alkuvuonna 2025.
Kutsu: Finnveran aluekatsaus Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan talouteen ja rahoitukseen ti 9.9. klo 108.9.2025 11:57:33 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa alkuvuonna 2025.
Lounais-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran myöntämä rahoitus kasvoi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, mutta investointien osuus rahoituksesta jäi matalaksi4.9.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi tammi−kesäkuussa 2025, ja rahoitetuista toimialoista ykkösenä oli tuttuun tapaan teollisuus. Finnveran ja muiden rahoittajien yhdessä rahoittamissa hankkeissa investointien osuus laski Varsinais-Suomessa. Satakunnassa investointien osuus hieman nousi, mutta taso oli edelleen varsin alhainen. Rahoitettujen yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten määrässä maakuntien kehitys kulki alkuvuonna vastakkaisiin suuntiin. Varsinais-Suomessa rahoitetut omistajanvaihdokset kasvoivat selvästi, kun taas Satakunnassa omistajanvaihdosten määrä ja rahoitus putosivat ennätysmäisen alas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme