Finnvera: Varainhankinta mahdollistaa kauppoja vientiyrityksille
Valtion erityisrahoituslaitos on hankkinut itse rahoituksen vientiluottojen myöntämiseksi joukkovelkakirjalainoilla vuodesta 2012.
Joukkovelkakirjoja on tällä hetkellä liikkeessä hieman alle 10 miljardin euron arvosta valtion takaaman EMTN-velkaohjelman alla. Viimeisin, miljardin dollarin joukkovelkakirja laskettiin liikkeeseen lokakuussa. Vuoden ensimmäinen, euromääräisen viitelainan liikkeeseenlasku tapahtui huhtikuussa.
– Pyrimme laskemaan liikkeeseen viitelainat vuosittain sekä euroissa että dollareissa, se on ollut strateginen päätös. Finnveran tavoitteeksi asetettu itsekannattavuus puolestaan edellyttää, että Finnveran pitää pystyä hallitsemaan toiminnan riskejä kulut kattaen. Samalla meidän täytyy pystyä tarjoamaan yrityksille kilpailukykyistä rahoitusta, joka lisää kauppaa ja luo uusia työpaikkoja. Näin voimme edistää rahoitustoimintamme vaikuttavuutta, sanoo Finnveran Head of Treasury Jukka-Pekka Holopainen.
Finnveran rahoitustarpeet ovat olleet vuosittain noin kaksi miljardia euroa. Rahoituksen kysyntään vaikuttavat etenkin pankkien kyky lainoittaa yrityksiä ja talouden kehitys maailmalla. Tällä hetkellä epävarmuustekijöitä on paljon.
– Teemme suunnitelmia karkeista tarpeista vähintään vuodeksi etukäteen. Suunnitelmat perustuvat odotuksiin asiakkaiden rahoitustarpeista ja erääntyvästä velasta. Osa rahasta on parkkeerattu likviditeettireserviin, jota sitten sijoitetaan. Karkeasti puskurin on hyvä olla muutamia miljardeja, Holopainen kertoo.
Ajoitus ja hinta ratkaisevat kysynnän - Tavoitteena hakea rahaa mahdollisimman edullisesti vaarantamatta Finnveran maksuvalmiutta
Joukkovelkakirjoihin sijoittavat kansainväliset institutionaaliset sijoittajat pääosin Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Suurin osa sijoittajista on rahalaitoksia, kuten pankit, keskuspankit, vakuutusyhtiöt ja erilaiset rahastot.
Suomen valtion takauksen pitäisi olla sijoittajille merkki joukkovelkakirjan matalasta riskistä.
– Turvallisille sijoituskohteille on kysyntää, mutta olemme aika uusi tulokas markkinoilla. Sijoittajia täytyy tavata säännöllisesti, jotta liikkeeseenlaskut ovat houkuttelevia. Yksi korkopiste suuntaan tai toiseen on kuitenkin iso raha miljardilainassa, Holopainen sanoo.
Yksi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun onnistumisen edellytys on riittävä kysyntä ja toinen on oikea hinta. Tavoitteena on hakea rahaa mahdollisimman edullisesti terve rahoitusrakenne säilyttäen.
– Oikeaa ajoitusta on aina hankala arvioida etukäteen, samoin tulevien liikkeeseenlaskujen juoksuaikaa. Yleensä joukkovelkakirjalainat ovat juoksuajaltaan viidestä viiteentoista vuoteen. Ideaalitilanteessa liikkeeseenlasku on sopivasti ylimerkitty ja velkakirjoille syntyvät toimivat jälkimarkkinat, Holopainen kertoo.
Huhtikuun 2019 miljardin euron viitelainan liikkeeseenlasku houkutteli yli 90 sijoittajaa ja merkintöjen kokonaismäärä oli 2,8 miljardia euroa. Houkuttelevuuden osalta tavoite täyttyi. Lokakuun dollarimääräinen liikkeeseenlasku oli myös onnistunut, se ylimerkittiin kaksinkertaisesti ja sijoittajia oli 50.
− Se kertoo kasvaneesta kysynnästä. Aiemmat liikkeeseenlaskut sekä viimeaikainen aktiivinen sijoittajasuhdetyö on tehnyt Finnveran nimeä tunnetummaksi kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Nimen tunnettuudella on suuri vaikutus kysyntään. Rahoituksen kustannustehokas saatavuus paranee sen avulla, Holopainen sanoo.
Lue myös: Laajempi artikkeli aiheesta Finnveran uutishuoneessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka-Pekka Holopainen, Head of Treasury, Finnvera Oyj, jukka-pekka.holopainen@finnvera.fi, puh. 029 460 2838
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Rahoitus ja kasvu -katsaus: Teollisuuspolitiikka nosti päätään koronapandemian aikana, mutta vaihde jäi päälle – Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.
Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus 1/2024: ”Investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua” – Investointien lykkääminen osoittaa, ettei hyviä projekteja ole, arvioi pääekonomisti16.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote
Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2023: Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla investoinnit voimakkaasti kasvussa, Finnveran rahoitus kasvoi Keski-Pohjanmaalla14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme