Finnveran Pauli Heikkilä: Suomi tarvitsee vientiä – julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö parantaa yritysten toimintaedellytyksiä
10.10.2019 09:20:51 EEST | Finnvera Oyj | Tiedote

Suomella on aina ollut tarjota hienoja tuotteita ja palveluita. Myynnin kirittäjinä ovat loistaneet Nokian kaltaiset teknologiaedelläkävijät, jotka harppasivat Suomelle innovaatioetumatkan. Asetelmat ovat sittemmin muuttuneet, ja tarve uudelle on herännyt.
– Muut maat ovat jo saavuttaneet meidät teknologiaosaamisessa. Siksi Suomen täytyisi löytää tie uudelle tasolle. Tarvitaan jotain uutta ja kunnianhimoista tekemistä tilalle, Pauli Heikkilä sanoo.
Finnveran toimitusjohtajana vuodesta 2005 toiminut Heikkilä uskoo niin Suomen vientiin kuin yrityksiinkin. Työnsarkaa viennin alalla riittää, vaikka Finnveran 20-vuotisen toiminnan aikana niin vientitakuuvastuiden kuin taseen loppusumman reaaliarvo on seitsenkertaistunut. Valtion vientitakuulaitoksen tavoitteena ei kuitenkaan ole ollut kasvaa, vaan auttaa yrityksiä kansainvälistymään ja pärjäämään omillaan. Kasvu on seurausta muun muassa finanssikriisistä ja sen jälkeen muuttuneesta rahoitusalan sääntelystä, joka on vaikuttanut pankkien liiketoimintavalintoihin.
– Suomi on pieni ja avoin talous. Vientiteollisuutta tullaan aina tarvitsemaan tuonnin maksamiseksi. Suomen bruttokansantuotteesta lähes 40 prosenttia syntyy viennistä, Heikkilä muistuttaa.
Pk-yritysten viennin kasvattaminen ratkaisevan tärkeää
Heikkilä arvioi, että Finnveran tulevaisuuden haasteena on rohkaista yhä useampia pk-yrityksiä maailmalle suuryritysten jalanjäljissä. Suomen vientiteollisuudesta vain 15 prosenttia on pk-yritysten tuottamaa arvoa. Suomalaisyrityksillä on edelleen tarve saada konsultaatiota ja sparrausta kansainvälistymiseen, etenkin maailmantalouden epävarmuuden lisääntyessä. Tästä perustehtävästään Finnvera ei tule luopumaan.
– Viennistä 85 prosenttia tulee suuryrityksiltä, joita on harvassa. Jos kykenemme kasvattamaan pk-yritysten osuutta, niin olemme jo pitkällä. Pankkisääntelyiden ja niiden aikaansaamien heijastusvaikutuksien myötä toimintamme sisältö on saattanut muuttaa muotoaan, mutta ydin pysyy samana – siinä, että olemme suomalaisyritysten mukana maailmalla.
Yhteistyö vie yrityksiä eteenpäin
Suomalaisyritysten toimintaedellytykset ovat Heikkilän mielestä riippuvaisia julkisten tahojen, korkeakoulujen, yritysten ja yksittäisten rahoittajien yhteistyöstä.
Rahoituksen osalta suomalaisyrityksille on jo tarjolla sparrausta. Finnvera ja Kauppakamarit ovat järjestäneet yhteistyössä pankkien ja luottovakuuttajien kanssa vientikaupan rahoituskiertueen, jonka tavoitteena on tutustuttaa suomalaisyritykset eri rahoitusvaihtoehtoihin kansainvälisen kaupan helpottamiseksi.
– Autamme kiertueella pk-yrityksiä, joilta saattaa esimerkiksi jäädä tärkeitä vientikauppoja toteutumatta vain siitä syystä, että erilaiset riskienhallinta- ja rahoitusratkaisut eivät ole tarpeeksi tuttuja.
Pauli Heikkilä näkee suomalaisyritysten hienot tuotteet ehdottomana valttikorttina. Näiden täydentäminen sopivalla bisnesosaamisella nostaa yritysten profiilia kansainvälisillä areenoilla.
– Tarvitsemme uutta yrittäjyyttä Suomeen. Joka toimialalta löytyy kyllä esimerkkejä menestymisestä, mutta vaikutus näkyy vasta yritysten kokonaisluvuissa. Tätä kokonaislukua haluamme kasvattaa.
Haastattelu kokonaisuudessaan on julkaistu Finnvera Info -lehdessä ja Finnveran uutishuoneessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2400
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Mauri Kotamäki: Talous on kääntynyt, mutta käänne ei näy vielä kaikissa yrityksissä – nollakorkoja ei kannattaisi odotella17.9.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden näkymät ovat kirkastuneet, ja vienti vetää pk-yrityksiä kasvuun. Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Finnveran tuore syksyn Pk-yritysbarometri kertoo kuitenkin yrityskentän jakautumisesta: osa yrityksistä investoi ja kasvaa, osa taas kamppailee heikon kysynnän sekä rahoituksen saatavuuden kanssa. Myös rahoituksen hintaa pidetään korkeana, vaikka nollakorkojen aikaa ei kannattaisi odotella, toteaa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Aluekatsaus 1–6/2026: Investoinnit kasvoivat Pohjanmaan maakunnissa 62 prosenttia – Keski-Pohjanmaa nousi kasvuveturiksi8.9.2026 09:52:09 EEST | Uutinen
Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla näkyy elpymisen merkkejä pk- ja midcap-yritysten investointihalukkuudessa. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat investoinnit tammi-kesäkuussa kasvoivat vertailukaudesta 62 prosenttia ja nousivat yhteensä lähes 39 miljoonaan euroon (24). Samalla Finnveran myöntämän rahoituksen kehitys eriytyi maakunnittain: Keski-Pohjanmaalla rahoitus kasvoi voimakkaasti, Pohjanmaalla maltillisesti ja Etelä-Pohjanmaalla laski viime vuoden korkealta tasolta.
Finnveran aluekatsaus 1-6/2026: Viennin rahoitus kasvoi, investoinnit jäivät vertailuvuotta pienemmiksi Uudellamaalla4.9.2026 10:30:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Uudenmaan yrityksille vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla rahoitusta 165 miljoonaa euroa. Uusimaa säilytti asemansa omistajanvaihdosten ykkösmaakuntana ja viennin rahoitus kasvoi, mutta investoinnit ja InvestEU-rahoitus jäivät viime vuoden tasosta. Uudenmaan pienissä yrityksissä riitti kysyntää mikroyritysten ja aloittavien yritysten lainalle. Vientitakuiden käytön tuntuva lisääntyminen kertoo, että pk-yritykset turvasivat vientikauppojaan aiempaa ahkerammin.
Finnveran aluekatsaus 1–6/2026: Rahoitus Kaakonkulmalle nousi vuodentakaisesta - Etelä-Karjalassa yrityskaupat lähes tuplaantuivat, Kymenlaaksossa teolliset investoinnit kasvussa4.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille tammi–kesäkuussa 2026 rahoitusta hieman vuodentakaista enemmän eli yhteensä 24 miljoonaa euroa (22). Valtaosa rahoituksesta kohdistui Etelä-Karjalaan, missä toimialojen veturina oli teollisuus. Etelä-Karjalassa myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui. Teollisuuden veto oli vahvaa myös Kymenlaaksossa, ja teollisuuden investointien arvo nousi vuodentakaisesta. Kaakkois-Suomessa näkyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia teollisuudessa, vihreän siirtymän hankkeissa ja niiden ympärille rakentuvissa alihankintaverkostoissa.
Aluekatsaus 1–6/2026: Teollisuuden investoinnit vahvistivat Keski-Suomen näkymiä, Etelä-Savossa vienti nousi kasvun veturiksi3.9.2026 09:34:59 EEST | Uutinen
Keski-Suomen ja Etelä-Savon yrityskentässä näkyi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kaksi erilaista kehityssuuntaa. Keski-Suomessa teollisuuden investoinnit ja vientiin liittyvä rahoitus vahvistuivat, kun taas Etelä-Savossa viennin voimakas kasvu toi myönteisiä signaaleja poikkeuksellisen vahvan investointivuoden jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
