Finnveran Pauli Heikkilä: Suomi tarvitsee vientiä – julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö parantaa yritysten toimintaedellytyksiä

Suomella on aina ollut tarjota hienoja tuotteita ja palveluita. Myynnin kirittäjinä ovat loistaneet Nokian kaltaiset teknologiaedelläkävijät, jotka harppasivat Suomelle innovaatioetumatkan. Asetelmat ovat sittemmin muuttuneet, ja tarve uudelle on herännyt.
– Muut maat ovat jo saavuttaneet meidät teknologiaosaamisessa. Siksi Suomen täytyisi löytää tie uudelle tasolle. Tarvitaan jotain uutta ja kunnianhimoista tekemistä tilalle, Pauli Heikkilä sanoo.
Finnveran toimitusjohtajana vuodesta 2005 toiminut Heikkilä uskoo niin Suomen vientiin kuin yrityksiinkin. Työnsarkaa viennin alalla riittää, vaikka Finnveran 20-vuotisen toiminnan aikana niin vientitakuuvastuiden kuin taseen loppusumman reaaliarvo on seitsenkertaistunut. Valtion vientitakuulaitoksen tavoitteena ei kuitenkaan ole ollut kasvaa, vaan auttaa yrityksiä kansainvälistymään ja pärjäämään omillaan. Kasvu on seurausta muun muassa finanssikriisistä ja sen jälkeen muuttuneesta rahoitusalan sääntelystä, joka on vaikuttanut pankkien liiketoimintavalintoihin.
– Suomi on pieni ja avoin talous. Vientiteollisuutta tullaan aina tarvitsemaan tuonnin maksamiseksi. Suomen bruttokansantuotteesta lähes 40 prosenttia syntyy viennistä, Heikkilä muistuttaa.
Pk-yritysten viennin kasvattaminen ratkaisevan tärkeää
Heikkilä arvioi, että Finnveran tulevaisuuden haasteena on rohkaista yhä useampia pk-yrityksiä maailmalle suuryritysten jalanjäljissä. Suomen vientiteollisuudesta vain 15 prosenttia on pk-yritysten tuottamaa arvoa. Suomalaisyrityksillä on edelleen tarve saada konsultaatiota ja sparrausta kansainvälistymiseen, etenkin maailmantalouden epävarmuuden lisääntyessä. Tästä perustehtävästään Finnvera ei tule luopumaan.
– Viennistä 85 prosenttia tulee suuryrityksiltä, joita on harvassa. Jos kykenemme kasvattamaan pk-yritysten osuutta, niin olemme jo pitkällä. Pankkisääntelyiden ja niiden aikaansaamien heijastusvaikutuksien myötä toimintamme sisältö on saattanut muuttaa muotoaan, mutta ydin pysyy samana – siinä, että olemme suomalaisyritysten mukana maailmalla.
Yhteistyö vie yrityksiä eteenpäin
Suomalaisyritysten toimintaedellytykset ovat Heikkilän mielestä riippuvaisia julkisten tahojen, korkeakoulujen, yritysten ja yksittäisten rahoittajien yhteistyöstä.
Rahoituksen osalta suomalaisyrityksille on jo tarjolla sparrausta. Finnvera ja Kauppakamarit ovat järjestäneet yhteistyössä pankkien ja luottovakuuttajien kanssa vientikaupan rahoituskiertueen, jonka tavoitteena on tutustuttaa suomalaisyritykset eri rahoitusvaihtoehtoihin kansainvälisen kaupan helpottamiseksi.
– Autamme kiertueella pk-yrityksiä, joilta saattaa esimerkiksi jäädä tärkeitä vientikauppoja toteutumatta vain siitä syystä, että erilaiset riskienhallinta- ja rahoitusratkaisut eivät ole tarpeeksi tuttuja.
Pauli Heikkilä näkee suomalaisyritysten hienot tuotteet ehdottomana valttikorttina. Näiden täydentäminen sopivalla bisnesosaamisella nostaa yritysten profiilia kansainvälisillä areenoilla.
– Tarvitsemme uutta yrittäjyyttä Suomeen. Joka toimialalta löytyy kyllä esimerkkejä menestymisestä, mutta vaikutus näkyy vasta yritysten kokonaisluvuissa. Tätä kokonaislukua haluamme kasvattaa.
Haastattelu kokonaisuudessaan on julkaistu Finnvera Info -lehdessä ja Finnveran uutishuoneessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2400
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Etelä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran rahoittamat investoinnit kasvoivat Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa – myös omistajanvaihdokset vilkastumassa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Finnveran yhteenlaskettu rahoitus Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 selvästi vuodentakaisesta, ja rahoitusta myönnettiin tammi–kesäkuussa yhteensä 235 miljoonaa euroa (183). Finnveran osarahoittamien investointien määrä kasvoi kaikissa alueen maakunnissa. Teolliset yritykset investoivat erityisesti Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Rahoitus nousi myös IT-alan ja puolustusteknologian rahoituksessa. Omistajanvaihdosten rahoitus nousi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Kymenlaaksossa omistajanvaihdosten rahoitus laski hieman. Investoinnit ja omistajanvaihdokset ovat tärkeitä alueen taloudelle – dynaamiset vaikutukset ulottuvat alihankkijoihin ja kuluttajiin saakka.
Finnveran Juha Ketola Pk-yritysbarometrin tuloksista: ”Puskurien vahvistamisen sijaan investointeja - Yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia"11.9.2025 09:09:25 EEST | Tiedote
Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui9.9.2025 09:19:07 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.
Kutsu Teams-infoon: Finnveran aluekatsaus ti 9.9. klo 9 – Keski-Suomi & Etelä-Savo8.9.2025 12:40:23 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa alkuvuonna 2025.
Kutsu: Finnveran aluekatsaus Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan talouteen ja rahoitukseen ti 9.9. klo 108.9.2025 11:57:33 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa alkuvuonna 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme