Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus 2/2021: Kustannusten nousu, komponentti- ja tekijäpula kasvun jarruina – riskinä finanssikriisin jälkeisen talouskehityksen toistuminen, ellei Suomi pysy kiinni maailmantalouden kasvussa

• Finnveran yritysrahoitusmittari: Rahoituksen kysyntä on pysynyt kevään 2021 tasolla ja asteikolla 1‒10 rahoituskysynnän keskiarvo on 6,7. Rahoitusnäkymät ovat tasaantuneet vuoden takaisesta. Nyt 61 % kyselyyn vastanneista sanoo rahoituskysynnän olevan positiivisinta teollisuudessa. Yritysrahoitusmittari-kysely tehtiin viikolla 40‒41, ja vastaajina oli 69 Finnveran pk- ja suuryritysten parissa työskentelevää rahoituspäällikköä, aluejohtoa sekä luottopäättäjiä eri puolilta maata.
• Koronatilanne: Epävarmuus koronakriisin kehittymisestä säteilee edelleen negatiivisesti talouteen, mutta riskit ovat nyt paremmin hallittavissa ja talouden näkymä on siksi valoisampi. Riskinä ovat uudet tautimuunnokset ja se, että löyhä rahapolitiikka puhaltaa ilmaa markkinoille.
• Talous: Makrotalouden näkymä on Suomessa hyvä, ja taloudessa kurotaan koronakuoppaa umpeen tänä vuonna. Ensi vuoden jälkeen palataan jälleen hitaampaan, noin 1,5 prosentin, kasvuun, joka Suomessa vallitsi jo ennen korona-aikaa.

Yritysrahoitusmittari: Patoutunutta kysyntää ja investointitarpeita – työvoimapula iso kasvun hidaste

Finnvera myönsi tammi‒syyskuussa 2021 yrityksille kotimaan rahoitusta 1,2 miljardia euroa. Se on 4 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna, mutta taso on edelleen koronaa edeltänyttä aikaa korkeammalla. Yritysrahoitusmittarin perusteella rahoituksen lähiajan kysyntä on alkuvuoden tapaan tasaista. Rahoitusta ei kysytä enää koronan liiketoimintaan aiheuttaman kuopan kattamiseen vaan kasvutarpeisiin.

‒ Kasvunäkymät etenkin teollisuudessa ovat positiiviset, mutta kyselyn mukaan ongelmana ovat ennen muuta työvoiman ja komponenttien saatavuus. Ammattitaitoisen työvoiman saanti on todella vaikeata pk-yrityksissä, ja työvoimapula tulee esiin toistuvasti rahoitusneuvotteluissa. Rahtien ja raaka-aineiden hinnannousu sekä muut logistiikkaviiveet haittaavat kasvua. Jos kustannusnousu jatkuu pitempään, se uhkaa yritysten kannattavuutta ja luo paineita myös keskuspankeille tiukentaa rahapolitiikkaa. Työvoimapula on merkittävä este kasvulle jo nyt. Rahoituksen saatavuus on tällä hetkellä useimpien arvioiden mukaan hyvä, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Koronakriisi käänsi monien yritysten huomion selviytymiseen, ja nyt kentällä näkyy patoutunutta kysyntää ja investointitarpeita. Investointeja toivottaisiin jo enemmänkin.

‒ Kyselyn arvioiden mukaan yritykset ovat keränneet puskureita sen sijaan, että olisivat investoineet, joten monien yritysten kassat ovat hyvässä kunnossa. Toisaalta, palvelualoilla ja matkailu-ravintola-alalla tilanne voi olla toinen. Kyselyn mukaan osa etenkin matkailu- ja ravintolayrityksistä on velkaantunut korona-aikana niin pahasti, että lainojen takaisinmaksun kanssa voi tulla haasteita.

Suomen talousjärjestelmä sopi hyvin koronan ensivaiheen hoitoon – tulevaisuus edellyttää uudistuksia

Suomen kansantalouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna 3‒4 prosenttia ja ensi vuonna noin 3 prosenttia. Vuodelle 2023 odotetaan jo hitaampaa, 1,5 prosentin kasvua, mikä tarkoittaa Suomen pitkän aikavälin keskimääräistä talouskasvua.

Suhdannetilanteen parantumisen takia katse tulisi suunnata kauemmas. Onko suomalainen yhteiskunta globaalisti riittävän kilpailukykyinen? Kuinka vastataan väestön vanhenemisesta seuraaviin haasteisiin? Kuinka tuottavuuden kasvua tukevia investointeja saataisiin enemmän tähän maahan?

‒ Taloudellinen järjestelmämme sopi verraten hyvin koronan ensivaiheen hoitoon. Se on yksi Suomen talouden vahvuuksia. Korkea rakenteellinen työttömyys, väestörakenne ja tuottavuuskehitys ovat kuitenkin heikkouksiamme. Ellei Suomi pääse kiinni maailmantalouden kasvuun koronan helpottaessa riskinä on finanssikriisin jälkeisen talouskehityksen toistuminen, Kotamäki arvioi.

‒ Mahdollisuuksiin puolestaan lukeutuu se, että korkea osaamistaso, suuri metsäsektori ja avoin kansantalous mahdollistavat yritysten tarttumisen ilmastonmuutoksen myötä laajeneviin markkinoihin.

Ilmastonmuutos on uhka mutta sen torjumiseen tähtäävät investoinnit voivat tuoda työtä ja kasvua Suomeen. Mahdollisuuteen tarttuminen näkyy jo myös yritysrahoitusmittarissa: vastaajista 61 prosenttia sanoo, että ilmasto- tai ympäristöratkaisuihin liittyvä liiketoiminta on lisääntynyt jonkin verran. Reilu kolmannes arvioi, että liiketoiminta sektorilla on pysynyt olemassa olevalla tasollaan.

Tutustu Rahoitus & kasvu 2/2021 -katsaukseen

Lisätietoja:

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 044 5854 298

Lisätietoa Finnveran Rahoitus & kasvu -katsauksesta ja Rahoitus & kasvu LIVE -webinaareista: www.finnvera.fi/rahoitusjakasvu

Ajantasaiset tiedot Finnveran rahoituksesta vuonna 2021: www.finnvera.fi/rahoitustoiminta