Finnveran Sisä-Suomen aluekatsaus 1–12/2022: Finnveran rahoitus ennätystasolle Päijät-Hämeessä - Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä rahoituksen määrä laski

Finnvera myönsi Pirkanmaan pk- ja midcap-yrityksille vuonna 2022 rahoitusta yhteensä 86 miljoonaa euroa (100), Päijät-Hämeeseen 48 miljoonaa euroa (44) ja Kanta-Hämeeseen 13 miljoonaa euroa (16). Finnveran rahoituksella myötävaikutettiin yli 900 uuden työpaikan (1 345) syntymiseen maakunnissa. Vaikka maakuntien rahoituksen kokonaismäärä laski edellisvuodesta, kokonaisuutena määrä oli kuitenkin selvästi koronapandemiaa edeltänyttä aikaa, vuotta 2019 korkeammalla, jolloin rahoitusta myönnettiin yhteensä 133 miljoonaa euroa.

Rahoitusta myönnettiin eniten yritysten käyttöpääomatarpeisiin.

- Yritysten käyttöpääomatarpeet johtuivat pääasiallisesti kahdesta eri syystä. Yritykset halusivat vahvistaa kassavarojaan varmistaakseen riittävän maksukyvyn kustannusten kasvaessa. Käyttöpääomarahoitusta myönnettiin kuitenkin myös yritysten liiketoiminnan uuteen kasvuun, sanoo Finnveran Sisä-Suomen aluejohtaja Juha Ketola.

Pirkanmaalla voimakkain tarve käyttöpääomarahoitukselle, myös rahoitettujen omistajanvaihdosten määrä kasvoi

Pirkanmaalla Finnvera oli yhdessä pankkien ja muiden rahoittajien kanssa rahoittamassa yhteensä 185 miljoonaa euron kokonaisrahoitushankkeita. Pääosa tästä, yhteensä 98 miljoonaa euroa, kohdistui yritysten käyttöpääomatarpeisiin. Investointien osuus 54 miljoonaa euroa. Rahoitettujen kokonaisinvestointien määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna mutta oli silti vielä huolestuttavan matalalla tasolla.

Yritysten omistajanvaihdoksia Finnvera rahoitti Pirkanmaalla 75 kappaletta (67), ja niihin kohdistui Finnveran myöntämää rahoitusta yhteensä 11 miljoonaa euroa (8) vuonna 2022.

Toimialoittain tarkasteluna rahoituksen myöntäminen palautui vuoden 2019 tasolle. Eniten rahoitusta myönnettiin jälleen teollisuuteen. Teollisuusyrityksille myönnetty rahoitus kasvoi hieman edellisvuodesta, vaikka rahoitettujen teollisten investointien määrä ei merkittävästi kasvanut.

- Investointihalukkuuden matalaa tasoa selittävät osaltaan maailmantalouden epävarmuustekijät mutta toisaalta myös työvoiman saatavuusongelmat sekä nousseet raaka-ainehinnat. Toisaalta juuri nyt yritysten tulisi investoida tuottavuuden tehostamiseen ja automaatioon. Tulevaisuuteen suuntautuva uudistuminen on tärkeää kilpailukyvylle myös perinteisillä teollisuudenaloilla, arvioi Ketola.

Toimialoista matkailu- ja ravitsemusalan rahoitustarpeet olivat vuonna 2022 huomattavasti kahta aikaisempaa vuotta vähäisemmät, kun alan rajoitukset poistuivat ja kuluttajien ostokäyttäytyminen palasi koronaa edeltävien vuosien tasolle.

Vuosina 2020–2021 Finnveran myöntämää rahoitusta kohdistui matkailu- ja erityisesti ravitsemusalan yrityksille sekä kaupan ja kuluttajapalvelujen yrityksille suhteellisesti huomattavasti tavanomaista enemmän.

Päijät-Hämeessä talouden positiivinen vire jatkuu - myönnetyn rahoituksen kokonaismäärä kasvoi

Päijät-Hämeessä Finnvera oli mukana rahoittamassa yhteensä 110 miljoonan euron (111) kokonaishankkeita. Yritysten käyttöpääomatarpeita rahoitettiin 56 miljoonalla eurolla, ja käyttöpääomarahoitus tuplaantui edellisvuodesta (28). Uusien investointien osuus rahoitetuista kokonaishankkeista oli 28 miljoonaa euroa (62) ja laski merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna.

- Rahoitettujen investointien määrän merkittävä muutos selittyy suurelta osin yksittäisten suurten rahoitusten vaikutuksella. Vuonna 2021 Finnvera oli mukana rahoittamassa kahta alueellisesti merkittävää teollista investointia. Viime vuoden aikana puolestaan järjesteltiin uudelleen merkittävä yksittäinen käyttöpääomarahoitus.

Yritysten vientikauppoihin ja toimituksiin liittyvä rahoitus kasvoi Päijät-Hämeessä yhteensä 26 miljoonaan euroon (21).

- Nämä ovat hyviä lukuja, ja kertovat alueen talouden nosteesta. Päijät-Hämeessä on toteutunut ja käynnissä useita isoja investointeja eri teollisuuden aloilla, jotka osaltaan luovat positiivista virettä alueelle, Ketola sanoo.

Yrityskauppoja Finnvera rahoitti Päijät-Hämeen alueella lukumääräisesti enemmän kuin edellisenä vuonna, 36 kappaletta (29), mutta euromääräisesti niihin kohdistui vähemmän rahoitusta kuin edellisenä vuonna 4,6 miljoonaa euroa (6,7).

Toimialoista eniten rahoitusta kohdistui Päijät-Hämeen teollisille toimialoille, yhteensä 74 prosenttia Finnveran kokonaisrahoituksesta. Päijät-Hämeen matkailu- ja ravintola-ala selvisi vuoden aikana ilman merkittävää Finnveran lisärahoitusta.

Kanta-Hämeessä rahoituksen määrä putosi alimmilleen tarkastelujakson aikana

Kanta-Hämeen alueella Finnvera oli mukana rahoittamassa yhteensä 26 miljoonan euron kokonaisrahoitustarpeita, josta yli puolet, 15 miljoonaa euroa, kohdistui yritysten käyttöpääomatarpeisiin.

Investointien osuus rahoitetuista kokonaishankkeista oli huolestuttavan alhainen ja laski jopa edellisvuoden tasosta 7 miljoonaan euroon (10).

Myös rahoitettujen omistusvaihdosten määrä laski 16 kappaleeseen (22).

Toimialoista eniten rahoitusta myönnettiin teollisuuteen.

- Kanta-Hämeen luvuissa näkyy, että kyseessä on pieni maakunta, jossa on myös keskimääräistä vähemmän kasvuhakuisia yrityksiä samoin kuin pk-vientiyrityksiä. Viimeisimmän Pk-yritysbarometrin mukaan maakunnassa noin joka viides yritys suunnittelee omistajanvaihdosta kahden seuraavan vuoden aikana. Omistuksen muutokset tuovat yrityksiin yleensä myös kasvu- ja investointihaluja, mikä voi tuoda uutta virettä maakunnan talouteen, Ketola arvioi.

Lisää aiheesta

Finnveran Sisä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022 (PDF)