Suomen julkisen alan ammattiliittojen kansainvälinen verkosto FIPSU on laatinut eettiset periaatteet ulkomaisten työntekijöiden rekrytoimiseen. Esiin tulleet työvoiman hyväksikäyttötapaukset ja ihmiskauppa korostavat tarvetta periaatteille.

Kaikilla työntekijöillä tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet, muun muassa oikeus järjestäytyä ja oikeus samaan palkkaan ja samoihin työehtoihin.

Suomi ei voi siirtää omaa työvoimapulaansa muiden maiden kannettavaksi. Lähtömaiden peruspalveluita ei saa rapauttaa eikä vinouttaa koulutusjärjestelmää tuottamaan ammattilaisia muiden maiden tarpeisiin.

FIPSU edellyttää, että ulkomailta tulevien työntekijöiden työehtojen noudattamisen valvontaan varataan riittävät resurssit. Työntekijöiden hyväksikäytöstä, kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja ihmiskaupasta on annettava nykyistä kovempia rangaistuksia. 

Eettiset periaatteet painottavat kielitaitoa ja työnantajan vastuuta kielikoulutuksessa. Työntekijöille, jotka eivät suoraan voi toimia koulutustaan vastaavissa tehtävissä, on luotava koulutusväylä, joka takaa vastaavan suomalaisen koulutuksen mukaisen osaamistason, riittävän kielitaidon ja mahdollisimman nopean työllistymisen koulutusta vastaaviin tehtäviin.  

Julkisen alan kilpailutuksissa ja hankinnoissa on huomioitava eettisyys sekä työehtosopimusten ja lakien noudattaminen. Hankintoja ja alihankintoja on valvottava paremmin.

FIPSU korostaa perheenyhdistämisen merkitystä ulkomailta tulevien työntekijöiden sitoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.

FIPSU sitoutuu omassa työssään edistämään maahanmuuttajien kotoutumista. Yhdessä toimimalla työperäisestä maahanmuutosta voidaan tehdä eettisesti kestävää.

Lue FIPSUn eettiset periaatteet kokonaisuudessaan liitteenä. 

Suomen julkisen alan ammattiliittojen kv-verkosto FIPSU tukee seitsemän julkisen alan ammattiliiton kansainvälistä edunvalvontaa ja EU-yhteistyötä. FIPSUn jäsenliitot ovat Ammattiliitto Jyty, Ammattiliitto Pro, Ammattiliitto Unio, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja Tehy. 

Webinaari työperäisestä maahanmuutosta ja eettisestä rekrytoinnista

FIPSU järjestää webinaarin työperäisestä maahanmuutosta ja eettisestä rekrytoinnista keskiviikkona 13.10.2021 klo 9.00–12.00. Liity webinaariin (Teams)

Webinaarissa tarkastellaan työperäistä maahanmuuttoa julkisen sektorin näkökulmasta ja pohditaan, miten rekrytointi voidaan toteuttaa eettisiä periaatteita noudattaen. Tilaisuudessa julkistetaan FIPSUn eettisen rekrytoinnin periaatteet.

Lisätietoja:
FIPSUn koordinaattori Eveliina Petälä, eveliina.petala@jhl.fi, 040 7372 419

Ulkomaisen työvoiman rekrytointi

Työntekijöiden liikkuminen maasta toiseen on jokaisen työntekijän oikeus. Ulkomaista työvoimaa rekrytoitaessa sekä lähtö- että kohdemaassa on toimittava eettisesti ja oikeudenmukaisesti.

FIPSU edellyttää että

• Ulkomaisen työvoiman rekrytointi tapahtuu eettisesti eikä Suomi siirrä omaa työvoimapulaansa muiden maiden kannettavaksi. Ammattitaitoisen työvoiman maastamuutto lähtömaista ei saa rapauttaa lähtömaiden peruspalveluita eikä vinouttaa koulutusjärjestelmää tuottamaan ammattilaisia muiden maiden tarpeisiin.
  
  
• Kaikki työvoiman rekrytointiprosessiin liittyvät osapuolet noudattavat lainsäädäntöä ja kulloinkin soveltuvaa suomalaista työehtosopimusta. Työnantaja vastaa siitä, että ulkomaalaisella työntekijällä on Suomessa oleskeluun, työntekoon ja ammatinharjoittamiseen tarvittavat luvat.
  
  
• Rekrytointi on valvottua toimintaa. Rekrytoitavilta henkilöiltä ei saa periä työnvälitykseen liittyviä suoria tai välillisiä maksuja.
  
  
• Ulkomailta rekrytoitaessa työnantaja vastaa siitä, että työntekijä saa jo lähtömaassaan riittävästi tietoa tarjottavasta työpaikasta, työtehtävistä, kielitaito- ja ammattipätevyysvaatimuksista, työsuhteen ehdoista, työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista, ammattiyhdistystoiminnasta sekä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja lainsäädännöstä.
  
  
• Ulkomaisen työvoiman rekrytoinnilla ei luoda rinnakkaisia työmarkkinoita. Kaikilla työntekijöillä tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet, muun muassa oikeus järjestäytyä ja oikeus samaan palkkaan ja samoihin työehtoihin.
  
  
• Ulkomailta rekrytoidaan ammattilaisia niihin tehtäviin, joihin he ovat saaneet koulutuksen ja pätevyyden. Työntekijöille, jotka eivät suoraan voi toimia koulutustaan vastaavissa tehtävissä, on luotava koulutusväylä, joka takaa vastaavan suomalaisen koulutuksen mukaisen osaamistason, riittävän kielitaidon ja mahdollisimman nopean työllistymisen koulutusta vastaaviin tehtäviin.
  
  
• Työnantaja tarjoaa työntekijöille kielenopetusta niin rekrytoinnin kuin työsuhteen aikana. Eri työtehtävät vaativat eritasoista yleistä ja ammatillista kielitaitoa. Kielenopetuksen, jolla varmistetaan työtehtävään vaadittava riittävä kielitaito, on tapahduttava työajalla. Riittävä kielitaito tarkoittaa sitä, että asiakkaan turvallisuus ei vaarannu eikä työntekijän ja työyhteisön työturvallisuus ole uhattuna.
  
  
• Suomeen töihin tuleville luodaan kotoutumiskoulutusväylä, joka tukee sekä yleisen että ammatillisen kielitaidon sekä työelämätietouden oppimista. Monipuolinen kielenhallinta mahdollistaa työyhteisön ja yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden.
  
  
• Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen noudattamisen valvontaan on varattava riittävät resurssit. Työntekijöiden hyväksikäytöstä, kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja ihmiskaupasta on annettava nykyistä kovempia rangaistuksia.
  
  
• Julkisissa hankinnoissa tehdään vastuullisia tavara- ja palveluhankintoja työperäisen ihmiskaupan ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Hankintoja ja alihankintoja on valvottava paremmin, ja vähimmäistyöehdot on otettava mukaan hankintasopimuksiin koko julkiselle sektorille.
  
  
• Tuetaan Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien kouluttautumista ja työllistymistä, erityisesti tulee tukea naisten työllistymistä.
  
  
• Työelämän pelisäännöt ovat kaikille reilut ja työolosuhteet ovat kunnossa. Epäasiallisessa käytöksessä, syrjinnässä ja rasismissa on työpaikoilla nollatoleranssi.
  
  
• Työnantaja mahdollistaa kaksisuuntaisen kotoutumisen tarjoamalla henkilöstölle koulutusta ja valmentamalla esimiehiä monimuotoisuusjohtamiseen.
  
  
• Valtio, kunnat ja työnantajat varautuvat ulkomaisen työntekijän perheenjäsenten maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin ja kustannuksiin. Julkisten palvelujen tarve lisääntyy ja monimuotoistuu. On varauduttava myös siihen, että työntekijä perheenjäsenineen siirtyy suomalaisen sosiaalipalvelujärjestelmän varaan.
  
  
• Perheenyhdistämistä sujuvoitetaan, jotta maahanmuuttajat kotoutuvat ja sitoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.

Me ammattiliittoina sitoudumme edistämään maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta suomalaisessa työelämässä yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä.